Ovatko uusperheen lapset yleensä muita vilkkaampia ja tasapainottomampia??Onko ehkä riitaisa ero ja uuteen perheeseen sopeutuminen liikaa lapsen psyykelle??
uusperheen lapset
jo vain
4726
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
HEI!
Ensinnäkään, eihän uusperheen lapsilla välttämättä ole vanhempien erosta kokemuksia?
Voihan olla, ettei lapsen biologiset vanhemmat ole koskaan olletkaan yhdessä.
Ja toki erojakin on monenlaisia, me ainakin ex-mieheni kanssa riitelimme huomattavasti enemmän liittomme, kuin eron aikana =)
Varmasti uuteen sopeutuminen vie aikaa ja kuluttaa hermojakin, niin lapsilla kuin vanhemmillakin! Tätäkin palstaa lukiessa ja itseänikin ajatellessa, tuntuu joskus, että meille aikuisille se uusioperheeseen tottuminen on kovempi paikka...
Mutta uskon, että ainakin meidän perheen tapauksessa kaikki alkavat nyt parin vuoden harjoittelun jälkeen sopeutua ja sitoutua tähän perheeseen. Meidän "ydinperheeseen" kuuluu minun lisäkseni lapseni, puolisoni ja puolisoni lapsi. Me asumme samassa huushollissa, mutta lisäksi perheeseemme kuuluu paljon muita, esim. entinen mieheni, joka on lapseni biologinen isä, lauma isovanhempia, kukin omalla tavallaa sitoutunut perheeseeni ja lisäksi myös "lapsipuoleni" sisaret äitinsä puolelta. (äitinsä on kuollut, mutta toki hänkin tavallaan liittyy meidän perheeseemme)
Eli vaikeuksia tulee varmasti, aivan kuin missä tahansa perheessä. Ja toki, mitä useampi kokki, sitä sekavampi soppa... Eli uusperhe käsittää niin montaa ihmistä, että varmasti ongelmia löytyy etsimättäkin, mutta nehän on tehty selvitettäväksi =)
Tuohon ei voi kyllä paljoa lisätä.
Se on ollutkin aika yllättävää että itselläni on tuntunut jopa vaikeammalta sopeutua miehen lapsiin kuin heillä minuun ja minun lapsiin.
Minä olin 4 vuotta lapsieni kanssa niin jo itse miehen muutto saman katon alle oli sellanen sopeutumiskysymys että. Sitä kun oli omiin kaavoihin kangistunut ja tuntui että toinen tekee koko ajan "väärin" :)))
No se asia ei enää häiritse, ollaan asuttu vasta 5kk saman katon alla ja miehen erosta tulee vasta vuosi täyteen että aika alussa tässä ollaan vielä.
Meillä ei tosin miehen exän suku liity mitenkään, eikä kiinnostaisikaan pitää yhteyttä. Käyttäkööt äitinsä niiden mummolassa ja sukulaisissa, me sit käydään minun puolen sukulaisissa miehen lasten kanssa :)
voipi olla.mutta eikös lapsen kuulukin olla vilkas,apaatista ikävä katsella.meillä ainakin mukavan vilkkaat pojat.tytöt voivat ollakin rauhallisempia.ja kysynpä vaan että kuinkas sinä netti psykiatrimme diaknoisit kuka on tasapainoinen lapsi ja kuka ei.ihmisistä juuri pieni lapsi sopeutuu parhaiten.riitaisa ero on aina kaikille pahasta.ja uudet ihmiset elämässä on vain rikkaus.ärsyttävää kun yrität herättää taas salakavalasti yksinhuoltajien lynkkausta.
ei niin yksin
Epäilemättä lapsi kärsii yleensä enemmän elämästä onnettoman parisuhteen keskellä kuin siitä, että vanhemmat asuvat onnellisina erillään. Ainakin minusta tuli onnellinen ja mielestäni tasapainoinen aikuinen, vaikka kokemusta on niin vanhempien avioerosta, pitkistä välimatkoista kuin uusperheistäkin. Tuskinpa olin lapsenakaan mitenkään tasapainoton tai hankala. Molempien vanhempien kanssa on koko ajan ollut todella hyvät välit, ja he tulevat myös keskenään. Ei pidä koskaan yleistää...