Lukiessani Bhaktivedanta Siksamritaa törmäsin kahteen mielenkiintoiseen opinkappaleeseen. Ensimmäinen koskee vapautetun sielun asemaa ja on seuraava: vapautetussa tilassa sielu on rajaton (unlimited). On esimerkiksi olemassa lukematon määrä Arjunoita, ei vain sitä yhtä joka oli tällä planeetalla Kurusksetralla. Sielu voi siis vapautettuna aineesta monistua äärettömän moneksi, ja jokainen näistä "kopioista" toimii oman kaavan mukaan.
Toinen opinkappale oli sielun ja ruumiin välisestä erosta niiden krisnan palvojien kesken jotka osallstuvat liloihin tässä maailmassa. Esimerkiksi Arjunan sielun ja ruumiin välillä on ero, kun taas vaikunthan asukkailla tätä eroa ei ole.
Kommentit näihin.
Toinen opinkappale oli sielun ja ruumiin välisestä erosta niiden krisnan palvojien kesken jotka osallstuvat liloihin tässä maailmassa. Esimerkiksi Arjunan sielun ja ruumiin välillä on ero, kun taas vaikunthan asukkailla tätä eroa ei ole.
Kommentit näihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lukiessani tässä yhtenä iltana muumikirjaa, tulin huomaamaan, että ihmisillä on olemassa erilaisia persoonallisia tapoja ja käyttäytymismuotoja ja myös omia ns. sielullisia lahjoja tai kykyjä, joita he ovat jo aikaisempien elämänsä aikana päässeet kehittämään ja kasvattamaan. Tuo vakio on kuitenkin sieluilla aina sama : he voivat olla vapaita ja autuaallisia, mutta eivät klooneja, vaan yksilöitä jokaista 'sielun karvaa ja hiusta myöten'.