Minulla on ns. hiljaiset ja arat lapset ja miehellä on villit. Eivät oikein sovi samaan paikkaan, minun omat arkailevat ja mies ärsyyntyy kun pidän heitä sylissä jotta tuntevat olonsa turvallisemmaksi kun hänen villikkonsa riehuvat.
Ei taida tulla mitään..
Ei taida tulla mitään..
Vastaukset 3
Vanhimmat
minulla on adhd-lapsi ja miehellä kilttiäkin kiltimpi ja rauhallinen lapsi..
lapsilla ei ole keskenään ongelmia, jos toinen kyllästyy toisen vilkkauteen, hän lähtee tekemään jotain muuta. kertaakaan lapset eivät ole riidelleet..
mutta mieheni ei ymmärrä miksi lapselle pitää sata kertaa sanoa samasta asiasta jne.. koska hän ei ole oppinut sellaiseen, oma kun tietää jo "jalkaterän asennosta miten tulee toimia"..
minua rassaa suuresti se, että lapseni ei koskaan saa positiivista huomiota mieheltä.. mutta hänen omansa kyllä saa kaikilta..
näin se vain on, että niitä vilkkaita on vaikea ymmärtää..
mutta kaikenlaisia aikuisiakin on ja jokaisella on oma tehtävä tässä maailmassa, eikös?
Miehen lapset kuriin vaan!
En voi sietää että turhaa riehutaan ja melutaan. Eri asia leikki ja siitä syntyvät äänet.
Meillä ei tuollaista ongelmaa ole mutta tuttavallani on villejä vekaroita, jos vanhemmat eivät itse komenna lapsiaan niin minä komennan itse,sitten vasta kun "vieras" puuttuu asiaan niin vanhemmat sanoo "oi että en huomannutkaan että ne oli MEIDÄN lapset jotka riehui". Hoh hoijjaa.
Johan ne lapset porukassa villiintyy mutta vanhemmat on sitä varten jotka määrää missä määrin riekutaan.
Komennappa vaan reilusti miehesi lapsia, ja kerro miehelle että ylenpalttinen villeys ei ole ihan normaalia jos toiset lapsetki pelkää.
Jos lapsella on ylivilkkautta ad/hd niin eri asia sitten ne ei varmaan aloillaansa pysy.
Voimia sinulle, puhuppa asiasta niin monta kertaa että menee perille.
Kerro rauhallisesti, ettei kodissasi riehuta. Lapset tajuavat ihmeen hyvin.
Meillä uusiolapset käyttäytyvät seurassani aivan ensiluokkaisesti, mutta omien vanhempien seurassa alkaa taas uudestaa häiritsevä sählääminen ja meluaminen.
Se on rajoista kiinni.