Olipa kerran
neito, kaunis
ja nuori,
silmät Iloa, Valoa
elämän täynnä.
Hän kohtasi
kerran
nuorukaisen,
niin varman ja
ehdottoman
rakkaudessaan.
Tuli silmissään,
palava liekki
sydämessään
hän neitoa
vastaan kuljeskeli.
Hän rakasti neitoa
yli kaiken, niin
sanoin,
teoin
ja kukkasin.
Poika
syvälle sydämeensä
neitonsa sulki, jota
syliinsä iltaisin,
hellästi tuuditteli.
Näin kulkivat
polkuaan kahden,
sydämissään tuli
palaen. Ei erota
voi, kaksi
yhden sielun oman.
Tuli aika, poika
mietti: "Tämä onkohan
sittenkään totta?"
Jos neito ei rakkain
sittenkään lie.
"Tai ehkä olet
jo liian
rakas", poika
neidolleen virkkoi.
"Sun vapaaksi päästän,
lintuni pien.
Lennä jo kauaksi
tuuliin."
Vaan neitonsa,
lentää ei voinutkaan.
Linnun siivet
jo murskana haaveiden.
Poika hylkäsi
lintunsa vapauteen.
Sydän puoliksi
toisesta sydämen,
lintu maahan lennosta
taittui.
neito, kaunis
ja nuori,
silmät Iloa, Valoa
elämän täynnä.
Hän kohtasi
kerran
nuorukaisen,
niin varman ja
ehdottoman
rakkaudessaan.
Tuli silmissään,
palava liekki
sydämessään
hän neitoa
vastaan kuljeskeli.
Hän rakasti neitoa
yli kaiken, niin
sanoin,
teoin
ja kukkasin.
Poika
syvälle sydämeensä
neitonsa sulki, jota
syliinsä iltaisin,
hellästi tuuditteli.
Näin kulkivat
polkuaan kahden,
sydämissään tuli
palaen. Ei erota
voi, kaksi
yhden sielun oman.
Tuli aika, poika
mietti: "Tämä onkohan
sittenkään totta?"
Jos neito ei rakkain
sittenkään lie.
"Tai ehkä olet
jo liian
rakas", poika
neidolleen virkkoi.
"Sun vapaaksi päästän,
lintuni pien.
Lennä jo kauaksi
tuuliin."
Vaan neitonsa,
lentää ei voinutkaan.
Linnun siivet
jo murskana haaveiden.
Poika hylkäsi
lintunsa vapauteen.
Sydän puoliksi
toisesta sydämen,
lintu maahan lennosta
taittui.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sittenkin:
Poika
syvälle sydämeensä
neitonsa sulki, jonka
syliinsä iltaisin,
hellästi tuuditteli.
tai
Poika
syvälle sydämeensä
neitonsa sulki, jota
sylissään iltaisin,
hellästi tuuditteli.