Onko järkeä pitää kouluttaa paljon väkeä aloille, joilla ei ole töitä, ja pitää samalla joidenkin alojen, millä on pulaa työntekijöistä, aloituspaikat pieninä? Esimerkiksi tradenomeja on jo ihan liikaa ja koulutuspaikkoja vaan lisätään ja lääkäripulan vallitessa lääkäreiden koulutuspaikkoja vähennetään. Yhteiskunnan rahojen haaskausta.
järkeä?
äiti
7913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
itse olen miettinyt tuota tradenomien kohtaloa. Lähipiirissä useita tradenomi-opiskelijoita mutta mitenköhän käy työllistymisen.. huonosti varmaan. Onnea toki teille kaikille tradenomeille elämään mutta kun raaka tosiasia on se että kumminkin joudutte uudestaan kouluttautumaan jos ette työkkärin mappi Ö:ssä jaksa roikkua.
Ensinnäkin: lääkärin ammatti vaatii erittäin suurta ongelmanratkaisukykyä, joka vieläpä tapahtuu epäsuorasti ikäänkuin faktorianalyysillä, jossa ihmisaivojen päättelykyky on ylivoimainen (verrattuna esim. keinoälyyn). Lääkärin ammatissa menestyminen vaatii erittäin tehokkaita kognitiivisia kykyjä ja lisäksi erittäin suurta kiinnostusta ihmiseen ja usein vielä erikseen erilaisten erikoistaitojen osaamista, kuten kädentaitoja, tarkkuutta, herkkyyttä ja paitsi kylmää älyä myös paljon tunneälyä ja psykologista silmää ja kykyä havaita ihmisten eleistä ja käytöksestä erilaisia merkityksiä nopeasti ja oikein. Lääkärin pohjakoulutukseksi vaaditaan erittäin laajat tiedot ensin fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Nämä siis jo ennenkuin pääsee edes pyrkimään opiskelemaan alaa. Yksinkertaistettuna kaikista ei vain ole lääkäreiksi eikä tarvitsekaan olla. Tulemme toimeen nykyisillä lääkärimäärillä hyvin. Jos lääkäreiksi otettaisiin opiskelemaan, sanotaan nyt vaikka 2-kertainen määrä opiskelijoita, niin opiskelija-aines huononisi huomattavasti, koska nyt vain parhaista parhaimmat usein monien vuosien yliopisto-opintojen jälkeen keskinäisessä kilvoittelussa läpäisevät kokeen tiedekuntaan pääsemiseksi. Tosin toki jos otettaisiin porukkaa enemmän sisään, niin huomattavasti useampi lopettaisi opinnot kesken, koska tiedekunta ja eettisyys yms. seikat vaativat tietyn tason läpäisyä ja kaikki eivät lääkäriopinnoista ikinä selviäisi jos sisäänottomääriä nostettaisiin. Nyt lopettamisprosentti on olemattoman pieni. Tämä säästää resursseja yliopistoilla: juuri yhdenkään lääketieteen ylioppilaan tai kandidaatin opinnosita yhtään ei mene hukkaan. Lisäksi opetus on etenkin opintojen loppuvaiheessa niin henkilökohtaista ja pienissä ryhmissä tapahtuvaa, että resursseja opettaa enempää ei kerta kaikkiaan ole. Jos lääkäriksi alkaa pääsemään helpommalla ja vähemmillä vaatimuksilla ja vähemmällä "kädestä pitäen" opetuksella, niin lääkäreiden taso huononee huomattavasti ja seon taas jokaisen potilaan ja yksilön kohdalla usein mittaamattoman suuri haitta, jos sen tähden saa pysyvän haitan lopuksi ikäänsä tai menettää henkensä tai muuta ikävää. Lääkäriliitto pitää osaltaan lääkäreiden koulutusmäärät järkevinä mikä auttaa pitämään lääkäreiden palkkausta riittävän korkeana, että työmotivaatiota löytyy ja lääkärit pysyvät Suomessa, sen lisäksi sillä taataan lääkäreiden koulutuksen ja valmistuvien lääkäreiden laatu.
Tradenomien kohdalla noilla em. sioilla taas ei ole niin väliä, sitäpaitsi AMK:uun on pakkohaku, ettei porukka syrjäydy ja senkin tähden on pakko olla myös paljon opiskelupaikkoja.
AMK-tohtori täällä taas =D
Onneksi suomeen roudataan lääkäreitä jo virosta ja venäjältä. Itseasiassa lääketieteellisen koulutuksen voisi lopettaa suomesta kokonaan ja ostaa palvelut suoraan virolaisilta...
Sellainen huono puoli tuossa vain on, että jos lääkärin ja potilaan äidinkieli ei ole sama, niin tulee väistämättä heikentymistä potilas-lääkärisuhteeseen, jonka toiminta heijastuu suoraan diagnostiikkaan ja hoitoon. Herkkyys ja tarkkuus kärsivät molemmat diagnostiikassa ja hoitomyöntyvyys ja kaikkinainen hoidon sujuminen kärsivät. Tästä on olemassa paljonkin selvää näyttöä. Potilas-lääkärisuhteen merkitys on usein aliarvioitu menestyksellisen hoidon kannalta. Toki joillakin operatiivisilla aloilla asialla ei ole niin paljon merkitystä, etenkin jos diagnoosin ja hoidon päättää joku muu ja esim. virolainen kirurgi vain leikkaa eikä edes näe potilasta ikinä hereillä, ts. potilas ei itse edes tapaa operatööriä. Mutta tämäkin on ääriharvinaista, optimaalista olisi että sama kirurgi, joka tutkii potilaan ja päättää hoidosta, myös toteuttaa hoidon, aina se ei tietysti onnistu. Muutenkin on hyvä että leikannut lääkäri tapaa potilaan itse ja kertoo leikkauksen riskit ja mahdolliset haitat vs. hyödyt ja edut. Ja olisi hyvä että operaation jälkeen samainen lääkäri kertoo miten leikkaus sujui ja määrää jatkohoidot kertoen ne myös itse potilaalle lääkärinkierrolla.
Toisekseen, jos ostetaan palveluja ulkomaisilta lääkäreiltä, täytyy ymmärrettävästi myös kyseisen lääkärin muuttaa Suomeen. Sellutehdas voidaan viesä ulkomaille helposti ja palkata sinne paikalliset työläiset, mutta lääkärin palkkaaminen Kiinasta on hankalampaa...
Kolmanneksi, tälläkin hetkellä myös yksityissektorin lääkäreistä on pulaa, vastaanottoaikoja ei ole antaa kovin pian aina akuutisti, jos potilaalla on tarvetta. Mitä enemmän ulkomaisia lääkäreitä tulee julkiselle puolelle töihin, sen enemmän suomalaiset hakeutuvat yksityissektorille myös, on oletettu että asia johtuisi siitä, että etenkin monet vanhukset ovat sen verran vanhanaikaisia, että tykkäävät siitä että lääkäri osaa suomen kieltä ja että lääkäri olisi muutenkin suomalainen, nuoremmilla asialla ei ole ilmeisesti niin paljoa merkitystä, mutta usein myös nuorempien potilaiden toiveena on jostakin syystä saada suomea osaava suomalainen lääkäri. Tietäisivätkö he sitten alitajuisesti tuon kommunikaation ja potilas-lääkärisuhteen merkityksen onnistuneelle hoidolle?
2.5.2006 klo 23.50 "Tulemme toimeen nykyisillä lääkärimäärillä hyvin."
3.5.2006 klo 13.08 "Tälläkin hetkellä myös yksityissektorin lääkäreistä on pulaa, vastaanottoaikoja ei ole antaa kovin pian aina akuutisti, jos potilaalla on tarvetta."
Koeta nyt jo päättää mitä mieltä asiasta olet, vai onko se vähän tilanteen mukaan ja mitä sylki sattuu suuhun tuomaan, kuten muissakin tälle palstalle kirjoittamissasi vuodatuksissa?! =D
Meillä on TK:ssa kotipaikkakunnalla ranskalainen lääkäri, joka on oppinsa Galliassa hankkinut ja sittemmin muuttanut tänne ja oppinut suomen kielen, ainakin siinä määrin, että itse tulen hyvin sinuiksi hänen vastaanotollaan. Eikä soraääniä tunnu muualtakaan kantautuvan.
Asiakaspalvelussa käytettävän kielitaidon nyt tuntuvat maahanmuuttajat saavuttavan kun käy joskus ottamassa selvää vaikka ravintola-asiakkaan ominaisuudessa.
Ja ammatillisessa mielessä teillä lääkäreillähän on ylikansallinen ammattikielenne latinan muodossa, vai olenko käsittänyt väärin? Eli tärkeät ammattitermit ilmaistaan yleensä poikkeuksetta tällä kielellä esim. sairaskertomuksessa. Todella olematon väärinkäsityksen mahdollisuus?
Jos tuskin nyt mikään lääkäri olet, edes lääketieteen ylioppilas, paitsi unissasi.
Tervetuloa toivotan eestiläisille ja egyptiläisille "kollegoillesi". Kilpailuhan kuuluu vapaaseen markkinatalouteen, lääkäriliitto sitä on kaikin keinoin vain yrittänyt Suomessa tukahduttaa. Totesihan Björn Wahlroos joskus aikanaan lääketieteen olevan Suomessa "vahvasti sosialisoitu ala". Mitähän mahtoi tarkoittaa.
Opiskelen alaa, jossa on huutava pula pätevistä työntekijöistä. Meikäläisiä koulutetaan liian vähä tarpeeseen nähden ja ompa kiva ku ei välttämättä saada ees alan päteviä opettajia ensi syksyksi.