Kasvattajat

Itse käytän kyllä aika pitkälle omaa harkintaa ja omaa silmää.
Jos koira on käynyt paljon näyttelyissä, niin tuloksista näkee kyllä myös jotain, mutta ei tittelit ole tärkein.
Eli, terve, iloinen, ryhdikäs ja rodunomainen kaunis villakoira on se minun tavoite.

Näyttely menestys ei ole olennaista ainakaan minun valintoihini.Harrastamani rotu on niin pieni, että vaarana on uroksen haussa sortua matadori urokseen.
Kaikki tiedämme etteivät tittelit periydy. Kuitenkin näyttelytulos on tärkeä.Koiran saamat arvostelut on syytä lukea tarkasti ja verrata omaa näkemystään siihen mitä eri tuomarit ovat sanelleet arvosteluunsa. Erikoisnäyttely on se jonka tuloksia katselen todella tarkoin, koska useimmiten on arvostelemassa rodun erittäin hyvin tunteva tuomari, erikoistuomari, joka useimmiten on myös itse rodun kasvattaja.
Koiran suku näyttelee minulle hyvin suurta roolia valitessani jalostukseen käytettävät koirat.

Minun ajatusmaailmani ei liity näyttely menestyksiin, vaan terveiden Griffoneiden kasvatukseen, jotka ovat rotumääritelmän mukaisia, tervepäisiä koiria.

Valio titteli ei ole mikään tae hyvistä jälkeläisistä, ei edes hyvästä koirasta. Rotu jolta ei vaadita käyttötuloksia muotovalion arvoon, näyttää usein isoissa näyttelyissä sen että valiolla ja valiolla on huikea ero, jopa tavallinen katsoja huomaa sen kehän reunalla seuratessaan arvostelua.

Onko sellainen sitten hyvä rotunsa edustaja jolla on liioittevat kulmaukset, rotumääritelmään nähden? jolla on suurinpiirtein sakemannin takaliikkeet, beaglen etuosa??? Tai kettuterrierin ketteryys. Jokainen voi harkita näitä juttuja ihan itse. Onko tarkoituksena rodunmukainen koira, vai näyttelykoira jonka ensisijaisena tehtävänään on pärjätä ryhmäkilpailussa???
Jokaisella kasvattajalla on oma tapansa ajatella asioita. Tämä on minun tapani.

olla joskus jopa kauniinpi kuin rop koira,monesti käy niin hassuja että jo vaikkapa muotovalio jossain näyttelyssä H saa ;)Mutta asiallisesti ajateltuna H koira voi olla hyvä jalostuskoira jos sille sopiva pari löytyy.Jalostuskoiralta painotan samoja asioita kuin sikra ja uma,terveys,tervepäisyys,silmään ottaa pahasti vaikka olisi kaunis koira mutta ryhti lytyssä,eli ryhdikas,ylpeän oloinen tulisi olla,liikkeet rodulleen mahdollisimman hyvät.Olen myös huomannut että ylväällä ryhdillä ja hyvillä liikkeillä koira saa näyttelyissä anteeksi monia pikku vikoja joten sitä taidetaan yleisesti myös arvostaa.Näyttelyt eivät enää ohjaa toivotulla tavalla jalostusta,huonoimmastakin koirasta saa valion,voi vaatia kymmeniä käyntejä kylläkin,mutta aina joskus napsahtaa serti taskuun.Esim minun rodussani nartun minimi on 72cm jonka toivotaan ylittyvän reippaasti,vähintään 75cm olisi ihanne...miksi siis 65cm nartut tulee valioiksi?Ei kannata ajatella ettei tuollainen pikkupoikkeus haittaa,kyllä sen jo näkee haitanneen,70cm on enää nartun keskimitta,uroksen toivottu 82cm on nyt käytännössä nartun 75cm ja alaspäin mennään.Mun dollysta (75-76cm)tulee aina näyttelyssä kyselyitä että onko se oikeasti pyreneittenmastiffi???Ja kun kysyn että miten niin,niin vastataan:kun se on noin iso.10 vuotta sitten se olisi ollut normikokoinen narttu,nyt iso =)Eli näyttelyt ohjaa jalostusta mutta ei aina niin hyvään suuntaan,muista roduista en tiedä,mutta meillä on iät ajat ollut asia niin että kun on valio=jalostuskoira...jos ei ole valio niin saisi pennutukset unohtaa...luki aikanaan suunnilleen näin jalostuksen tavoite-ohjelmassa.

on hyviä koiria kotikoirina. Ite astutin uroksella joka on vain kotikoirana. Pennut pärjänneet kivasti näyttelyissä. Taasen uroksella joka oli Mva, sen jälkeläiset ei ole pärjänneet niin hyvin näyttelyissä.