Millä korolla

100€ pikavippi kännykällä, 125€. Baarin meni ja venäläiseen mahorkkamalboroon.

Nähtäväksi jää. Viikko aikaa jännittää mihin primet ja borit hyppää vielä. Marginaali 0,4.

Kilpailu asuntolaina-asiakkaista käy yhä kovana etenkin suurissa kaupungeissa. Hyvä asiakas saa lainaa 0,3 prosentin korkomarginaalilla, ja parhaat sopimukset tehneet nauttivat lähes nollan marginaalista.

- Marginaalin keskihinta on mennyt lievästi alaspäin, pankinjohtaja Erkki Böös Osuuspankkikeskuksesta kuvailee viime kuukausien tilannetta.

Asuntolainan keskihinta kieppuu Nordean ja Osuuspankin mukaan 0,5 prosentissa. Sampo Pankista arvioidaan, että marginaalin keskiarvo on jopa sen yläpuolella.

- Jos asiakkaan maksukyky on hyvä, marginaali voi olla 0,3 tai 0,4 prosenttia, ja on asiakkaita, joiden marginaali on 0,6. Eroa löytyy. Ja 0,1:n hinnat ovat täysin poikkeavaa, jos niitä on, Böös kertoo.

Sampo Pankki on kilpaillut näkyvästi laina-asiakkaista, mutta suhtautuminen nollamarginaalia lähenteleviin lainoihin on jyrkkä.

- Voin panna pääni pantiksi, että sellaisia lainoja ei anneta, pankinjohtaja Kenneth Kaarnimo Sammosta sanoo.

Hän perustelee nollamarginaalin mahdottomuutta sillä, että pörssinoteeratun yhtiön on tuotettava pääomalle voittoa.

Kaarnimo myöntää, että kilpailu laina-asiakkaista on kovaa.

- Asiakkaat katsovat lainaa ottaessaan marginaalia entistäkin tarkemmin, kun korot ovat nousseet, Kaarnimo sanoo.


Lainan tuotto pysyy alhaisena pitkään
Pankinjohtaja Pekka Luukkanen Nordeasta arvelee, että pankkien kipukynnys on nyt lähellä tai saavutettu. Pankit ovat sitoutuneet alhaisen marginaalikoron lainoihin jopa 30 vuodeksi.

- Nyt otetaan kantaa siihen, millaista tulosta pankit tekevät seuraavat 30 vuotta, Luukkanen sanoo.

Alhaiset marginaalit näkyivät jo Nordean eilen julkaisemassa osavuosikatsauksessa. Rahoituskate heikkeni.

- Vääjäämättä alkaa näkyä rahoituskatteessa, kun uusien lainojen painoarvo kasvaa lainakannassa, Luukkanen myöntää.

Erkki Böös Osuuspankkikeskuksesta epäilee, että marginaalien lievä lasku jatkuu yhä.

- Meillä luottokysyntä on kasvanut alkuvuonna, Böös kertoo osavuosikatsauksen julkistamisen alla.

Koska kiinteistökauppojen määrä ei kuitenkaan ole kasvanut, Böös näkee asuntomarkkinoilla lieviä tasaantumisen merkkejä.

Kenneth Kaarnimo Sammosta on huomannut varovaisuuden lisääntyneen lainaneuvotteluissa. Asioista keskustellaan entistä tarkemmin.

- Luvuissa yleinen varovaisuus ei näy. Volyymit ovat samat, Kaarnimo kertoo.


Jako hyviin ja huonoihin asiakkaisiin syvenee
Vaikka asuntoluottojen marginaali määräytyy jo nyt asiakkaan maksukyvyn mukaan, asiakkaiden jako lainatiskillä hyviin ja huonoihin voi jyrkentyä lähitulevaisuudessa. Asiakkaiden luokittelua muuttavat ensi vuonna voimaantulevat uudet vakavaraisuussäännöt eli Basel II.

- Kun vakavaraisuussäännöt muuttuvat, tulee eroa hyvän ja vähän huonomman asiakkaan osalta, Osuuspankkikeskuksen Böös sanoo.

Sammon Kaarnimo taas uskoo, että Basel II:n tulo näkyy jo nyt lainamarkkinoilla alhaisina marginaaleina.

- Baseliin on otettu jonkinlaista etunojaa, Kaarnimo kuvailee.