pelkopurija

Kysytään nyt täältä onko kellään kokemuksia/neuvoja, eli mulla 9v. narttu, terrieri joka on ollut aina hankala tapaus. Nyt iän myötä on onneksi rauhoittunut.. Eli murisee aina vieraat (ei tuttuille) sisällä ja ulkona. Ulkona vain silloin jos siihen vieras kiinnittää huomiota esim. katsoo silmiin. Jos vieras yrittää koskea, koira yrittää purra.

Vieraiden koirien kanssa sama juttu. Menee kyllä kiltisti ohi, eli tämä ei ole kauhea ongelma. Vaikka olisihan se kiva kun sillä olis enemmän koirakavereita.

Olen huomannut että silloin kun vieras tullessaan meille kylään, ei noteraa koiraa millään tavalla, enkä minäkään, päästään tilaanteesta vähän pienemmällä murinalla.

Koirasta saa kaverin kun se on muutaman kerran päässyt rauhassa nuuskimaan (ihmisiä ja koiria). Vaikka kahvipöydän alta salaa:).

Nyt olen muuttamassa äitini luota yksiöön, ja koira lähtee mukaani. Olen ajatellut kutsua kaikki kaverini, pari kerrallaan, koiran totuttelukaffeille. Olisiko kellään lisää neuvoja, miten saisin siitä vähemmän pelokkaan ja sosiaalisemman? Onhan se aika vanha hurtta jo, mutta rauhallisemmaksi menee kokoajan.

Porukat erosivat muutama vuosi sitten ja isä muutti pois. Sielä vieraillessaan se on erinlainen käytökseltään, ei tarvi pitää kokoajan vahtia, kun ei ole niin oma koti, vaik siellä paljon majaileekin. Koirakouluttajalle olen ajatellut mennä, heti kun opiskelijabudjetti antaa vähän periksi.

Muuten koira on todella ihana!
82240
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

nyt ajoissa pumpata kaikki mahdollinen tieto (kirjasto, koiraneuvolan keskustelupalsta...) jotta osaat sitten hyödyntää parhaalla mahdollisella sen vaiheen kun ei vielä koe uutta kotia pysyväksi asuinpaikaksi ja ala puolustaa.

Eikä liikaa yhdellä kertaa.

Ehkä voisit kyläillä ystävilläsi koiran kanssa ? Tottuisi uusiin paikkoihin joissa sinä olet rento vaikka paikalla vieraita ihmisiä - ei kuitenkaan tuntisi tarvetta puolustaa reviiriä ja kotipaikkaetu häviäisi (saattaa saada koiran kyllä vielä varautuneemmaksi, muista ettet vahvista sen arkuutta lepertelemällä sille).

Ennenkaikkea kerro tuleville kyläilijöille mikä tilanne on ja kuinka koiran kanssa tulee käyttäytyä. Kokeile myös esitellä "asianmukaisesti" eli vieras kyykistyy, annat koiralle luvan tervehtiä, vieras antaa ehkä jonkin herkun, ei katso silmiin vaikka koira tuijottaisi eikä yritä silittää...Onnistumisesta ei kannata tehdä suurta numeroa, senhän kuuluisi olla arkipäivää. Rauhallinen kehu riittää. Tätä voi harjotella ensin ulkona "ei-kenenkään-maalla" ennalta sovittuna lavastuksena. Kun koira saa varmuutta uusien ihmisten tapaamiseen (siis etteivät ne käy heti haastamaan tuijotuksella tai iholle) niin elämä sen kanssa on varmasti helpompaa.

Äänestä
  • Hyvä idea! Kiitosta vain:). Täytyykin käydä kahvittelemassa ensin kavereilla. Tälle koiralle ei sovi ollenkaan nuo normaalit lähestymistavat ihmisiltä, eli kyykistyminen ym. Heti alkaa murina, että: "mitä helv siinä jökötät, yritätkö kenties jotain häh!".

    Sain sen tosi nuorena ja koulutus jäi mun harteille. Kun olisi silloin jo tajunnut lukea jonkun Fennelin tapaisen teoksen.. Mutta näillä eväillä on mentävä. Onneks on eläinrakkaita ystäviä apuna!

    Pentukoulussa silloin aikoinaan se jo murisi kouluttajille, ettei saa koskea:P! Ja rotukin on aika hankala.. Saksanmetsästysterrieri eli ei niinkään paras valinta kotikoiraksi.
    Kiitos vastauksesta!

    Äänestä

Koiraneuvolan keskustelupalstaa suositeltiinkin jo, hyvästä syystä.

Entäpä jos ihmiset vain olisivat huomioimatta koiraa ja koira saisi tulla kaikessa rauhassa, omaa tahtiaan tutustumaan? Eikä vielä nuuskutteluvaiheesskaan vieraat lähtisi tunkemaan iholle vaan koira saisi ihan rauhassa tutustua.

Äänestä
  • Tämä meillä onkin eniten tuottanut tulosta, ettei vieraat huomioi ollenkaan. Joillekin se tuntuu olevan joskus hankala käsittää.. Tyttö on niin kovin epävarma uusien tyyppien kanssa. Mutta muutaman kerran kun näkee, niin seuraavan kerran ei tunnu enään niin pelottavalta. Joitakin ihmisiä se ei vaan tunnu koskaan hyväksyvän. Oon huomannut että veljien kaverit suvaitaan paremmin kuin mun, eli kyseessä on varmasti vähän puolustamiskäyttäytymistäkin.

    Äänestä

onkin vaikeimmasta päästä oleva terrierirotu. Käyppä lainaamassa kirjastosta senniminen kirja kun "pelkopurija ja huomionhakija" en muista nyt kirjoittajan nimeä.

Äänestä

Noista vieraista ihmisistä...kotona ja kadulla...
Ehdottomasti niin että vieraat eivät noteeraa koiraa millään tapaa. Jos koira menee itse tutustumaan, hieno homma, jos ei niin sitten annetaan sen olla. Ihan turha vahvistaa sitä käytöstä.

Itse toimin noin joka paikassa mihin menen missä on koiria. Annan niiden tulla itse vastaan ja jos eivät tule niin sitten ei ole pakko.

Loppujen lopuksihan ihminen on koiraa ylempänä ja se että ihminen ei heti lässytä ja lelli koiraa viestii koirallekin sen että Hei, toihan on mua ylempänä.

Äänestä

Moikka, moi!!

Alkaa juu olla aika vanha koira. Mutta etköhän saa sen vielä kuriin.

Yks hyvä juttu on ns " makkara rinki "

Eli otat 2-6 kaveria mukaan pihalle tms kentälle. koira pidetään yleensä vapaana.

kyykistytte riviin ensimmäisenä omistaja ja sitten seuraavaksi muut, mieluiten ensin sinä sitten tutuimmasta tuntemattomaan päin. annat koiran haistella ja yleensä ottaa makkaran palan mutta ei pakolla heti.

Annatte rauhassa mennä ja kutsutte yksitellen teidän luokse.

Helppo ja tehokas homma.


Toinen hyvä on menet kaupungille tai tms koiran kanssa ja otat makupaloja mukaan. annat ihmisille ja pyydät heidän antamaan sen koiralle ( SOVI EKA MIELUITEN TUTTUJEN KANSSA ETTÄ KÄVELEVÄT NS TEITÄ VASTAAN ) Vasta myöhemmässä vaiheessa voit siirtyä tuntemattomiin ihmisiin.

Äänestä

ja koira todettiin stressaantuneeksi. Ohjeeksi sain opetella tulkitsemaan, milloin koira pelkää ja milloin kyseessä on huonoa käytöstä. Pelkokäyttäytymisestä ei rankaisua.

Pienimmätkin uhittelut ja hyökkäykset on katkaistava vesisuhkulla. Ylimääräinen haukkuminen kielletään ei-sanalla, ja jos ei auta, niin ei ja suihku yhtäaikaa.

Uhkaavia tilanteita tulee välttää, joten et sanot ihmisille, että meillä on koira ja tulkaa sisään ja olkaa kuin sitä ei olisikaan. Koiraa ei siis työnnetä silitettäväksi, vaan se saa edetä omilla ehdoillaan.

Jos silittelijöitä kuitenkin tuppaa eteen, ja koira alkaa reagoida rauhattomasti, niin palkkaa kaikki rauhoittavat signaalit selän taka, puota nami MAAHAN. Koira oppii, että selän takana on hyvä ja turvallinen paikka. Turvaväli on aluksi oltava riittävä, ja sitä ei kiireellä lyhennetä, maltti on valttia. Rauhoittavat signaalit ymmärtää parhaiten, kun kaverisi kuvaa tämmöisen akuuttitilanteen. Todennäköisesti koira aluksi katsoo sinua ja kysyy

- mitä nyt, miten pitää toimia?
ja sinä seisot kuin puhelinpylväs vilkaisemmatta koiraasi. Koira alkaa mellakoimaan ja välillä katsoo sinua, lipoo huuliaan, haukottelee, nuuskuttelee tms, joista pitäisi palkka herua...

Meillä myös ruoka vaihdettiin koirien kotiruokaa, ja annan lisäksi Citro-Oskaa apteekista. Stressaantunut koira kärsiin monesti b- ja c-vitamiinen puutteesta, joten niitä saa syöttää koiralle. Niin ja säännölliset ruoka-ajat.

Pallo-, retuutus-, ajatusleikit on lopetettava ja tilalle aivojumppaa. Jäljestysleikit on myös hyviä (rauhallista ja pitkäkestoista).

Jos koira hoputtaa lenkille, vetää, pakottaa rapsuttamaan tms, niin stoppi siihen. Jatka omia hommiasi, ja älä ole näkevinään koiraa. Kun koira kyllästyy totaalisesti ja on jo ihan varma, että mitään ei tapahdu, voit kehua ja lähteä esim. sinne lenkille.

Tässäpä jotain vinkkejä. Niin, ja lue kirja rauhoittavat signaalit.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


älpee kirjoitti:

Kysytään nyt täältä onko kellään kokemuksia/neuvoja, eli mulla 9v. narttu, terrieri joka on ollut aina hankala tapaus. Nyt iän myötä on onneksi rauhoittunut.. Eli murisee aina vieraat (ei tuttuille) sisällä ja ulkona. Ulkona vain silloin jos siihen vieras kiinnittää huomiota esim. katsoo silmiin. Jos vieras yrittää koskea, koira yrittää purra.

Vieraiden koirien kanssa sama juttu. Menee kyllä kiltisti ohi, eli tämä ei ole kauhea ongelma. Vaikka olisihan se kiva kun sillä olis enemmän koirakavereita.

Olen huomannut että silloin kun vieras tullessaan meille kylään, ei noteraa koiraa millään tavalla, enkä minäkään, päästään tilaanteesta vähän pienemmällä murinalla.

Koirasta saa kaverin kun se on muutaman kerran päässyt rauhassa nuuskimaan (ihmisiä ja koiria). Vaikka kahvipöydän alta salaa:).

Nyt olen muuttamassa äitini luota yksiöön, ja koira lähtee mukaani. Olen ajatellut kutsua kaikki kaverini, pari kerrallaan, koiran totuttelukaffeille. Olisiko kellään lisää neuvoja, miten saisin siitä vähemmän pelokkaan ja sosiaalisemman? Onhan se aika vanha hurtta jo, mutta rauhallisemmaksi menee kokoajan.

Porukat erosivat muutama vuosi sitten ja isä muutti pois. Sielä vieraillessaan se on erinlainen käytökseltään, ei tarvi pitää kokoajan vahtia, kun ei ole niin oma koti, vaik siellä paljon majaileekin. Koirakouluttajalle olen ajatellut mennä, heti kun opiskelijabudjetti antaa vähän periksi.

Muuten koira on todella ihana!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu