Mitä tarkoittaa tämä geeliturkki? Tuossa yhdessä viestissä puhuttiin tästä ja tahtoisin tietää mitä se tarkoittaa.
Geeliturkki?
elpu
172100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
näyttelylinjainen sakemanni, kaipa sitä aika monta sanaa on mitä geeli tarkottaa, meilläpäin geelillä tarkotetaa yleisesti näyttiksiä...
niin sanotut työlinjaisten kasvattajat (yleensä harmaita koiria) ovat tämän nimen lanseeranneet väheksyäkseen koiria, joista sekä käyttöön,että näyttöön, toki on kasvattajia jotka panostavat enemmän näyttelykoiriin. olen ollut näyttelyssä, jossa "tyälinjaista" ei voitu arvostella, kun saksalaistuomari ei tiennyt mitä ROTUA koira on. tilanne on kyllä parantunut, mutta omasta kokemuksestani koiran PITÄÄ myös näyttää sakulta, riippuu itsestä miten se toimii!
nauruun, lukiessani viestiäs....
"jossa "tyälinjaista" ei voitu arvostella, kun saksalaistuomari ei tiennyt mitä ROTUA koira on."
BUHAHAHAAAAAAA, jos se on nyt semmonen haalariasunen TYÄKOIRA....
Jaa että on itsestä kiinni,miten koira toimii????
Voi jessus,kun se olisikin noin yksinkertaista!
Tiedätkö,mikä vaiva on noilla meidän huipuillakin löytää sopiva,toimiva ja terve koira?
Vai luuletko,etteivät nämä (useimmiten itse maalimieskoulutuksen läpikäyneet ja maalimiehenä useamman vuoden toimineet)useammat SM-tai MM-kisatkin läpikäyneet ymmärrä koiran ominaisuuksista mitään? Että sinä tiedät tosiaan paremmin?
Oi kerro kerro mistä se on kiinni ellei itsestä. Hyvänkin koiran voit saada paskaksi ja huonommasta edes toimivan...
>>>Tiedätkö,mikä vaiva on noilla MEIDÄN huipuillakin löytää sopiva,toimiva ja terve koira?
Tämä on vähän monipiippuinen juttu.
Geeli eli näyttelylinjainen koira voi olla sekä "kaunis" että toimiva. Ei ole mitenkään harvinaista että jalostukseen käytetyillä koirilla on kovia tuloksia sekä näytön että käytön puolelta.
Käyttölinjaisen hyvä rakenne taas estää menestymisen näyttelyssä.
Tilanne tulee pahenemaan entisestään, mitä enemmän näyttelytuomarit hakevat "jenkki" suuntausta.
Koiran toimivuudesta sanoisin että taitava ohjaaja pärjää keskiverto koiralla suht hyvin mutta keskiverto ohjaaja ei pärjää hyvällä koiralla.
valitettavasti näin kävi, oli kyse päänäyttelystä. kyseistä koiraa en viitsi mainita. et ehkä muista sitä aikaa, kun työlinjaisia alettiin ennemmän tuoda esiin. En ole tietävinäni enempää kuin joku muu. olen sen jo oppinut mitä enemmän tietoa sitä tietämmättömämmäksi (sanahirviö) itsensä huomaa. KAIKKIA sakemanneja kunnioittaen...
Montako jenkkien näyttelykoiraa olet nähnyt pärjäämässä suomen, tai saksan kehissä?
Tai edes sen tyyppisiä koiria?
Minä en ole nähnyt yhtäkään ja sentään kohtuullisen tarkkaan olen jok'ikisen erikoisnäyttelyn ja pentukatselmuksen suomessa kiertänyt, viimeiset 10 vuotta.
No okei, ettei nyt tule paskaa jauhettua, niin on niitä pari kolme jäänyt väliin sinä aikana syystä, tai toisesta.
Siitä olen samaa mieltä, että hyvä koira voi olla sekä kaunis katsella, että toimiva harrastuskoira. Näyttelylinjaisissa näitä on melko paljonkin, sekalinjaisissa jonkin verran, mutta puhtaasti käyttölinjaisissa ei juurikaan.
Tuo oli mielenkiintoinen pointti, että keskiverto ohjaaja ei pärjää HYVÄN koiran kanssa.
Minkälainen on rodun kannalta hyvä koira?
Onko sellainen koira, joka on huippu kisakoirana rodun kannalta hyvä koira?
Onko saksanpaimenkoirasta tarkoitus tehdä pelkästään hyvin pelittävä kisatykki?
Suojelukoe on sakemannin rodunomainen koe, mutta se, että koira tekee tasaisia hyviä suorituksia ja tuloksia kokeissa ei nykyisin riitä.
Sen koiran pitäisi olla se viritetty malli, että se nousisi toisten yli kilpailussa.
Tuntuu, että eräitten haavekuvissa olisi saada koko rotu tähän kisamuottiin.
Minusta se ei aja rotua eteenpäin yhtään enempää, kuin pelkkä ulkomuotojalostuskaan.
Kun sanoin että, keskiverto ohjaaja ei pärjää HYVÄN koiran kanssa, niin tarkoitin ettei saavuta huipputuloksia, joihin koiralla olisi edellytyksiä suojelukokeessa.
Spk on minusta niin "helppo" rotu että jos sellaisen kanssa ei tule toimeen niin vika on muualla kuin koirassa. Ehkä olen vain tavannut hyviä yksilöitä?
Onko tuollainen "kisatykki" sitten loppujen lopuksi hyvä edes kiskäytössä? Muistelen että jokunen vuosi sitten suojelun MM on saavutettu työkoiralla, siis sellaisella joka tekee ihan oikeita töitä rajalla ja oli ihan sakemannin näköinen.
Noita "jenkki" malleja ei vielä ole (onneksi), mutta onko kahdenkymmenen vuoden päästä? Mitähän 70 luvun näyttelytuomari sanoisi tämän päivän koirista? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että nykyinen näyttelylinja on ainakin väärä.
-70 luvulla on näyttelyissä kärjessä juossut koiria, jotka tänäpäivänäkin sijottuisivat kehissä hyvin.
Esimerkkinä vaikka Canto von Arminius, joka on hyvin lähellä nykyistä näyttelytyyppiä rakenteeltaan.
arminiukset tiedetään....yhtä tyhjän kanssa...ulkonäkö näyttävä pää pirun tyhjä...ja kokemuksella puhun...mainitsemasi koiran jälkeläisiä ja jälkeläisten jälkeläisiä omistanut...enpä enää tuohon ryhdy!!!!
ottanut kantaa, että mitä kyseinen koira on periyttänyt, tai jättänyt periyttämättä.
Kyse oli siitä, että mitä -70 luvun ulkomuototuomari sanoisi tämän päivän koirien rakenteesta.
älkää hyvät ystävät aina kiihtykö. pääasiahan on , että sivuasi ei olepääasia.... kaikille meistä SE oma on varmaan paras. olis ehkä parempi kertoa omiensa hyvistä ja huonoista puolista, siitä vois jopa oppia jotain. kaikki sakut on erilaisia..., mutta meille RAKKAITA!
Lähinnä tälläistä http://www.pedigreedatabase.com/gsd/pedigree/176.html ajattelin sillä 70 lukulaisella. Nykyisistä käy varmaan Larus von Batu esimerkiksi? Jos näiden eroa ei huomaa jo kuvista, niin ihan turha tätä keskustelua on jatkaa.
tyyppinen koirahan se tuokin on, tosin jäisi todennäköisesti SG arvosanalle tänä päivänä. Se on rakenteeltaan melko keskitasoa, kun tämän päivän koiriin vertaa, muttei missään nimessä huono.
Laruksen olen nähnyt ensimmäisen kerran, kun se voitti luokkansa 12-18 kk saksan päänäyttelyssä, muistaakseni 2001.
Se on hyvin paljon isänsä (Yasko Farbenspiel) tyyppinen, mutta esiintyy, jos mahdollista vieläkin energisemmin. Itse pidän Laruksesta ja sen tavasta liikkua ja esiintyä erittäin paljon.
Eikä Larus ole myöskään esittänyt kertaakaan huonoja puruja rohkeuskokeessa (ne mitä olen itse nähnyt)
onko sillä ainoastaan merkitystä mitä ulkomuototuomari sanoo koirasta? Eiköhän saku ole käyttökoirarotu, ei mikään helvetin puudeli jolla tärkeintä on se miltä se näyttää ja kuinka se kiertää kehää. Onko se tärkeintä että tuomari tykkää vaikka koira periyttäisikin selkävikaa,lonkkavikaa,paskaa etupäätä ym. ja on päästänsä tyhjä kuin barbi?
olisi ihan toivottava piirre, ennen kuin alkaa enempää möykkäämään!
Tässä nimenomaan oli kyse VAIN ja AINOASTAAN siitä, että mitä -70 luvun tuomari olisi koiran rakenteesta mieltä.
Ei ollut kyse siitä, että onko kyseinen otus ollut hyvä vai huono periyttäjä. Ei edes ollut varsinaisesti kyse koko koirasta, vaan rakenteen eroista nykyiseen verrattuna.
Ei ollut kyse siitä, että onko saksanpaimen käyttökoira.
Eikä varsinkaan ollut kyse siitä, että millä on merkitystä ja millä ei.
Ei pidä olla niin helvetin herkkänahkainen, ettei omalta kiihkoilultaan kykene edes lukemaan, saati ymmärtämään asiaa mistä vetää herneen nekkuunsa.