toimeentulotuen alentamisesta? Olen kuullut huhuja että alennettua (-20%) saa antaa vaan tietyn ajan.Pitääkö paikkaansa ja mikäköhän tämä aika mahtaa olla?
Muutin avoliitosta itsekseni asumaan. Soskussa kävin henk.koht.vasta kuukausi muuton jälkeen koska aikoja ei kuulemma ollut aikaisemmin... Ensimmäisen tuen sain kanssa alennettuna enkä mitään apuja muuton suhteen.
Olen työvoimatoimiston kirjoilla ja ja tehtiin kirjallinen suunnitelma että lähden syksyllä alkavalle kurssille jos sitä ennen ei muuta ilmaannu. Soskussa nainen vilkaisi paperia ja sanoi ettei voi antaa täyttä tukea ennen kuin teen jotain (työ,koulu).
En kai notkuisi soskun luukulla jos olisi mahdollisuus saada rahaa työtä tekemällä. En siis voi ymmärtää tätä päätöstä.
Suunnitelmat siis on mutta ne ei kelpaa.
Muutin avoliitosta itsekseni asumaan. Soskussa kävin henk.koht.vasta kuukausi muuton jälkeen koska aikoja ei kuulemma ollut aikaisemmin... Ensimmäisen tuen sain kanssa alennettuna enkä mitään apuja muuton suhteen.
Olen työvoimatoimiston kirjoilla ja ja tehtiin kirjallinen suunnitelma että lähden syksyllä alkavalle kurssille jos sitä ennen ei muuta ilmaannu. Soskussa nainen vilkaisi paperia ja sanoi ettei voi antaa täyttä tukea ennen kuin teen jotain (työ,koulu).
En kai notkuisi soskun luukulla jos olisi mahdollisuus saada rahaa työtä tekemällä. En siis voi ymmärtää tätä päätöstä.
Suunnitelmat siis on mutta ne ei kelpaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..voidaan tehdä kerrallaan enintään kahdeksi kuukaudeksi. Alennus on maksimissaan 20 % ja alennukseen pitää olla laissa mainittu hyväksyttävä syy.
Sossulla on oikeus tehdä uusi alennuspäätös heti edellisen 2 kk määräajan kuluttua umpeen, mutta vain mikäli on taas olemassa hyvä syy alentamiseen, eli jokin aiempi syy (esim. se kaksi kuukautta sitten ollut syy alentamiselle) ei oikeuta leikkaukseen, jos kyseistä syytä ei enää ole olemassa. Eli kieltäydyt EDELLEEN jostain työllistämistoimesta, opiskelusta, kurssista tms. Tällöin leikkaus saakin olla jo maksimissaan 40 % perusosasta.
Näissä leikkaustapauksissa pitää lain mukaan tehdä toimeentulotuen hakijalle tehdä suunnitelma, hakijan itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Jos suunnitelmaa ei tehdä niin ei ole perustetta myöskään leikkaukselle.
Asia selkiää toimeentulotukilain 10 §:stä:
"10 §
Alennettu perusosa
Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:
1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota;
2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia;
3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai
4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.
(30.12.2002/1294)
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:
1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai
2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
(30.12.2002/1294)
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."
Antamiesi tietojen perusteella vaikuttaisi siltä, että sossu ei ole välttämättä asiassa menetellyt täysin lainmukaisesti.
muutama oikeustapaus asiaan liittyen:
--X:lle oli tarjottu työvoimatoimistosta useita kursseja, joille hän ei kuitenkaan ollut ha-
keutunut. Selvittämättä oli kuitenkin jäänyt, että hän olisi kieltäytynyt yksilöidysti ja to-
distetusti tarjotusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai että hän olisi laiminlyönnil-
lään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle tarjota. Näin ollen perusosan suuruutta ei voitu alentaa. (Vaasan HaO 12.10.2000 nro
00/0418/5)
--X oli sopinut sosiaalityöntekijän kanssa, että työkokemuksen hankkimiseksi hän hakeu-
tuu työharjoitteluun. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka työvoimatoimistossa oli työ-
harjoittelupaikkoja runsaasti tarjolla. Hallinto-oikeus totesi, että X oli laiminlyönnillään
aiheuttanut sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voitu hänelle tarjota, koska ei ollut vastaanottanut työharjoittelupaikkaa, joita oli ollut työvoimatoimistossa runsaasti tarjolla.
Näin ollen perusosan suuruutta voitiin alentaa 20 prosentilla. (Hämeenlinnan HaO 25.1.2000 nro 00/30/1)
--X oli ilmoittanut työvoimatoimistoon kieltäytyvänsä ottamasta vastaan kokopäivätyötä
eikä hän myöskään ollut valmis koulutukseen. Hallinto-oikeus totesi, että hänen menet-
telynsä voitiin rinnastaa toimeentulotuesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuun yksilöidysti
tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymiseen. (Helsingin HaO
16.11.l999 nro 99/5026/6). Vastaavasti perusosaa voitiin alentaa, kun hakija oli ilmoitta-
nut, että ei ota vastaan kuin tietynlaista työtä. Menettely voitiin rinnastaa yksilöidysti
tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymiseen. Hallinto-oikeus
totesi, että työttömän työnhakijan on otettava vastaan muutakin kuin ammattiinsa liitty-
vää työtä ollakseen työttömyysturvalain 4 §:ssä ja työmarkkinatuesta annetun lain
13 §:ssä tarkoitetulla tavalla työmarkkinoiden käytettävissä. (Helsingin HaO 29.12.1999
nro 99/5191/2)
(suunnitelman laatimisesta):
--Keski-Suomen
lääninoikeus katsoi päätöksessään 15.10.1998 nro 483, että vaikka hakija oli laimin-
lyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ollut voitu
tarjota hänelle, ei perusosaa kuitenkaan voitu alentaa, sillä alentamisen yhteydessä ei
ollut tehty toimintasuunnitelmaa eikä selvitetty, ettei suunnitelman laatiminen olisi ollut
mahdollista.
(perusosan alentamisen kesto)
--Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut yhden valituksen, jossa tuen hakija kat-
soi, että perusosan alentamista ei voida tehdä monta kertaa peräkkäin.
X oli katkaissut työnhakunsa 9.3.1998 ja häntä oli sosiaalitoimistossa useasti kehotettu
hakeutumaan työnhakijaksi. Viimeksi viranhaltijan päätöksessä 9.3.1999 häntä oli keho-
tettu hoitamaan työnhakunsa kuntoon 31.3.1999 mennessä. X ei kuitenkaan ollut ilmoit-
tautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon. X:n perusosaa oli jo aiemmin alennettu
20 prosenttia ja tämän jälkeen 40 prosenttia joulukuun 1998 ja tammikuun 1999 ajan sekä
uuden laiminlyönnin perusteella helmi-maaliskuun 1999 ajan. Lääninoikeus totesi pää-
töksessään, että säädetty kahden kuukauden määräaika, jona enintään voidaan perusosaa
alentaa, on laskettava siitä määräajasta, johon mennessä tuen hakijan on edellytetty il-
moittautuvan työnhakijaksi. Uusi alentaminen voidaan tehdä välittömästi edellisen alen-
tamisjakson jälkeen. Näin ollen X:n perusosaa voitiin alentaa huhtikuussa 1999 40 pro-
senttia. KHO ei muuttanut lääninoikeuden päätöstä. (KHO 6.3.2000 taltio 452)
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2000/200000452
(alentamisen kohtuullisuus/kohtuuttomuus, eli alentamisen kohtuullisuus pitää arvioida vielä sen jälkeen, kun muutoin edellytykset perusosan alentamiselle täyttyvät)
--Vain muutamissa lääninoikeuksien ja hallinto-oikeuksien päätöksissä perusosan alenta-
minen katsottiin kohtuuttomaksi ja perusosa oli määrättävä täysimääräisenä huolimatta
muiden perusosan alentamisen edellytysten olemassaolosta.
Perusosan alentaminen on katsottu kohtuuttomaksi muun muassa tapauksissa, joissa hakija ei ole ilmoittautunut työvoimatoimistoon työnhakijaksi työkyvyttömyyden vuoksi, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemus oli hylätty. Edellytyksenä on kuitenkin ollut, että asiaa koskeva valitusprosessi vakuutusoikeudessa on kesken (Esim. Vaasan HaO 19.1.2000 nro 00/0029/5, Oulun HaO 28.1.2000 nro 47/II. Vrt. Oulun HaO
30.5.2000 nro 276/II).
Perusosan alentamista on pidetty kohtuuttomana myös tapauksessa, jossa hakija oli asunnoton (Uudenmaan LO 4.6.1998 nro 373 ja 17.9.1998 nro 545) sekä tapauksessa, jossa alentaminen vaaransi perheen välttämättömän toimeentulon (Hämeenlinnan HaO 15.3.2000 nro 00/110/1. Päätöksessä HaO korosti, että silloin kun perheeseen kuuluu pieniä lapsia, on perusosan alentamisessa syytä noudattaa erityistä harkintaa).
Lähde: hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevat päätökset 1998-2000, Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2001:15)
Vielä yksi KHO:n ratkaisu perusosan alentamisesta:
kannattamaton yritystoiminta (voitiin leikata perusosaa 20 %):
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/muut/2001/200101472