vaikea

kuuloista.
Tämä meidän tapaus on pitänyt konserttia nyt lisäksi yöllä ja aamulla aikaisin.
Aamupäivät on helpompia. Minkäs ikäinen vaavi teillä on? Meillä on 5kk.

Kuulostaa erittäin tutulta! Meillä on tuota kestänyt jo n.2kk..

Poika aloitti 3 vkon iässä joka päiväiset huutokonsertit, niitä voi tulla ihan milloin vaan. Pisimmillään on huudettu 8h putkeen. Mikään ei tunnu auttavan, kaikki mahdollisia keinoja on kokeiltu. Poika ei tahdo oikein päivisin nukkua, muutama päivä sitten valvoi 14h putkeen. Jos nukahtaa, niin paikkana on syli. Heti kun siirrän hänet varovasti sänkyyn, niin silmät aukeaa ja tulee itku. Joskus hän nukahtaa vaunuihin ja on ehkä saattanut niissä tunninkin nukkua, mutta ei missään nimessä sen pidempään.

Kanniskelen häntä sylissä suurimmaksi osaksi päivää, ja tämä aiheuttaa luonnollisesti ongelmia esim. ruoanlaiton tai ihan suihkuun menemisen kannalta.

Olen todella loppu ja uupunut, onneksi mieheni auttaa minua oikeastaan kaikessa muussa paitsi imetyksessä :)

Meillä on myös sellainen ongelma, että poitsu ei syö pullosta. Ollaan kokeiltu lukuisia pulloja, mutta hän on itsepäinen ja ainoastaan rinta kelpaa ts en voi antaa häntä esim. isovanhemmille paria tuntia pidemmäksi aikaa hoitoon.

Hän on myöskin hyvällä tuulella ja on silloin maailman ihanin :) Nauraa ja hymyilee paljon mutta mieheni näkee hänet enimmäkseen itkuisena ja se on tietty todella ikävää hänelle.

En voi muuta sanoa kun että et ole yksin ja jossain vaiheessa koliikki yms vaivat loppuvat.
Paljon voimaa se vaatii mutta ainakin mua lohduttaa se tieto että on muillakin "vaikeita" vauvoja.

Tsemppiä kovasti!

niin eli vauva on ens viikol 3kuukauden.sanotaan että on kolmen kuukauden koliikki että toivottavasti se siitä sitten ohi menee.olisi niin mukava tutustua tuohon todelliseen vauvaan,ilman kiukkukohtauksia.sitä odotellessa... kivaa kevättä teille kaikille...

Meillä poika on nyt reilut 5kk ja tähän saakka kaikki nukkumiseen liittyvä on ollut vaikeaa. Oikeastaan kuukauden iästä saakka nukkumaan meneminen sekä päivällä että illalla on ollut olan takana, ja varsinkin nuo illat. Huutoa riitti enemmän kuin tarpeeksi. Ei myöskään meillä suostuttu nukahtamaan kuin syliin ja jos omaan sänkyyn heräämättä sai niin jos sieltä nyt satuttiin heräämään, niin ei takuulla itse saatu unen päästä kiinni vaan sylin kautta. Yöt oli hyvin pätkittäisiä ja yleensäkin oli sitten yö tai päivä nukuttamishetki venyi jopa viiteen tuntiin itkuineen ja taisteluineen. Unipätkät myös päivisin hyvin lyhyitä max 45 min kerralla. Ja kun poika oli valveilla niin aina väsynyt ja kiukkuinen.

Nyt on vihdoinkin helpottunut ja pelkästään koti-unikoulun avulla. Päivärytmi on selkeytynyt ja yöt nukutaan yhdellä syöttökerralla, yhtäjäksoinen uni saattaa olla jopa kahdeksan tuntia. Aamuisin poika ottaa vielä noin tunnin unet pian heräämisen jälkeen, sitten päivällä yhdet pidemmät päikkärit ja vielä ennen yötä pienet noin tunnin torkut. Yö onkin sitten noin 12 tuntia putkeen, huom yhdellä syöttöheräämisellä. Ei enää kitinöitä keskellä yötä.

Unikoulun ohjeet saimme neuvolasta ja niitä sitten sovelsimme omaan käyttöömme. Lähinnä tarkoituksena oli saada poika itsekseen nukahtamaan omaan sänkyyn, ilman sylissä nukuttamista. Pari ensimmäistä iltaa jouduimme antamaan pojan huutaa joitakin pätkiä yksinään, mutta toki kävimme laittamassa tuttia suuhun, silittelemässä ja toivottamassa hyvät yöt vähän väliä rauhoitellaksemme. Mutta lainkaan emme syliin nostaneet rauhoittumaan. Heti kolmantena iltana ei enää huutoa juuri lainkaan ja nyt viikon päästä poika vain jokeltelee ja touhuaa yksin sängyssään aikansa ja nukahtaa sitten itsekseen.

Epätoivo alkoi meilläkin jo tulla, oma jaksaminen oli jo todella vähäistä, mutta totta se on, nyt on ihanan rauhallista ja osaamme nauttia pojastakin aivan eri tavalla. Ei ainakaan tarvitse kauhulla enää ajatella seuraavaa nukuttamiskertaa. Kehoitan siis pyytämään neuvolasta ohjeita tai sitten vain itse kokeilemaan omalla tavallaan. neuvola suosittelee unikoulua vasta 6kk iästä, mutta en ymmärrä miksei jo aiemmin voisi toimia. Itse olen sitä mieltä, että mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä vaikeampi on totuttaa uuteen tapaan.

Voimia kaikille!

Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys on loistava kirja tästä helppo lapsi/vaikea lapsi -aiheesta. Suosittelen lämpimästi :)

"Kanniskelen häntä sylissä suurimmaksi osaksi päivää, ja tämä aiheuttaa luonnollisesti ongelmia esim. ruoanlaiton tai ihan suihkuun menemisen kannalta."

Miten olisi kantoliina? Kantajalla on molemmat kädet vapaana tekemään hommia, kantoliinalla kantaminen ei kipeytä hartioita, tms. koska paino jakautuu tasaisesti. ja lapsella on mukava olla lähellä äitiä/isiä.

Poikamme on nyt 5kk ja selvästi on alkanut helpottaa. Meillä on oolut vaikea tapaus. Hereillä oltiin iloisena 1h ja sitten toinen tunti kiukuttiin. Nukuttaminen ei onnistunut ilman huutoja muualle kun vaunuihin pihalle. Sänkyyn poika piti heijata uneen ennenkuin sen sinne laittoin. JOs poika oli vähönkin hereillä se havahtu ja alkoi kamala huuto. Nyt olen n.2vko pitäny lempeää unikoulua. Rauhoitan pojan sylissä levolliseen tilaan...kuitenkin poika hereillä ja silmät auki sitten laitan sen sänkyyn kyljelleen. JOs poika alkaa huutamaan otan sen pois ja taas pidän sylissä hetken ja koitan uudestaa. Aluks piti varmaa ottaa joku 3-5kertaa pois mutta sinne se sitten nukahti itse. Tätä olen jatkanu nyt pari viikkoa ja se on palkinnut vaivan. Tänään laitoin pojan ihan hereillä sänkyyn ilman sylissä pitoja ja lauleskelin tuttua tuu tuu tupakkarullaa ja sinne se sitten nukahti pienen pyörimisen jälkeen ilman huutoja...mahtava tunne. Tosiaan...olen joka kerta laulanut samaa laulua rauhoittaessani poikaa ja huomaan että se on jo niin tuttu hänelle. Esim. autossa kun meinaa kiukku tulla hän rauhoittuu kuuntelemaan laulua. Muutenkin poika on paljon iloisempi vaikka hän ei jaksa 2,5h pitempää olla hereillä mutta eipä enää itkuraivoa väsymystä. Enempikin se on semmoista ärinää jos poika on tyytymätön. KOittakaa vaan jaksaa vaikeiden vauvojenne kanssa sillä varmasti teilläkin se helpottuu piakkoin. Hermoja se vaatii.