Karmiva satu...

...rakkaiden Grimmin veljesten Lumottu linna.
Oli yksi omista suosikeistanikin pienenä, kaikesta karmeudestaan huolimatta, tai lähinnä just siksi.

Mulla on kotona ikivanha (v.1952) Grimmin satuja II ja joku aika sitten luin pitkästä aikaa kaikki sadut uudelleen. Ihme että näinkin normaaliksi aikuiseksi kasvoin, heh...

Lukuiloa ja aurinkoa!

kyseessä on Charles Perraultin Siniparta.

Luin tuossa just satuja englannin kielellä ja satu nimeltään Fitcher's Bird on se jota etsin. Se on vähän samankaltainen kuin Siniparta. Tietääkö joku sanoa mikä tämän Fitcher's Birdin nimi on suomeksi?

Vapaasti suomennettuna alkuperäisestä sadusta se menee suunnilleen näin:

Olipa kerran noita, joka tekeytyi usein köyhäksi mieheksi, meni taloihin kerjäämään ja varasti
kauniita tyttöjä. Kukaan ei tiennyt minne hän kantoi heidät mutta koskaan heitä ei enää nähty.
Eräänä päivänä noita ilmestyi erään miehen ovelle, jolla oli kolme kaunista tytärtä. Noita näytti
köyhältä ja heikolta kerjäläiseltä kantaen koria selässään. Koria, johon oli tarkoitus kerätä
kerjuulla ansaitut lahjat. Hän kerjäsi vähän ruokaa ja kun talon vanhin tytär oli ojentamassa hänelle
leipäpalaa, noita pelkällä kosketuksella pakotti tytön hyppäämään koriinsa.

Nopeasti noita kiiruhti pois kantaen tytön pimeässä metsässä sijaitsevaan linnaansa. Kaikki oli linnassa
täydellistä. Noita antoi tytölle kaiken mitä tämä ikinä halusikaan sanoen:
"Kultaseni! Sinulla on oikein hyvä olla täällä kanssani. Saat kaiken mitä ikinä voit vaan toivoa!"
Näin jatkui muutaman päivän ajan kunnes noita sanoi: "Minun täytyy nyt lähteä matkalle ja jättää
sinut yksin vähäksi aikaa. Tässä ovat talon avaimet. Saat mennä ja katsoa joka paikkaan, paitsi siihen
huoneeseen jonka oven tämä pieni avain avaa. Kiellän sinua menemästä sinne kuoleman uhalla!" Noita
antoi myös tytölle kananmunan ja sanoi: "Säilytä tätä munaa huolella ja kanna sitä mukanasi koko ajan.
Kananmunan kadottamisesta koituisi suuri epäonni!"

Tyttö otti avaimet ja kananmunan ja lupasi totella noitaa kaikessa. Noidan lähdettyä tyttö tutki talon
kellarista ullakkoon. Huoneet hohtivat hopeaa ja kultaa ja hän ei koskaan ollut nähnyt sellaista ylellisyyttä.
Hetken kuluttua hän saapui kielletylle ovelle. Hän toivoi lähtevänsä pois mutta uteliaisuus ei antanut hänelle
rauhaa. Tyttö tutki avainta ja se näytti täsmälleen samanlaiselta kuin muutkin. Hän asetti sen lukkoon ja
käänsi hieman. Ovi avautui. Mitä hän näkikään astuessaan huoneeseen? Keskellä huonetta seisoi iso verinen
allas, sisältäen palasiksi pilkottuja ihmisruumiin osia. Ja puinen pölkky, jonka päällä kiiltävä kirves.
Tyttö oli niin peloissaan, että kananmuna jota hän piti kädessään putosi altaaseen. Hän sai sen takaisin
ja yritti pestä verta pois mutta turhaan. Se ilmestyi munaan aina uudelleen. Hän pesi ja hankasi mutta ei
saanut verta pois.

Lyhyen ajan kuluttua noita palasi matkaltaan ja ensimmäiseksi pyysi avaimia ja kananmunaa takaisin. Tyttö
antoi ne vapisevin käsin hänelle ja noita huomasi heti punaiset tahrat munassa. Noita tiesi, että tyttö
on käynyt verisessä kammiossa ja sanoi: "Olet mennyt huoneeseen vastoin tahtoani ja saat palata sinne nyt
uudelleen! Elämäsi on päättynyt!" Noita heitti tytön maahan ja raahasi hiuksista kammioon, asetti pään pölkylle
ja löi kirveellä pään irti. Sen jälkeen noita pilkkoi tytön palasiksi ja heitti palaset altaaseen muiden
joukkoon.

"Nyt käyn hakemassa itselleni toisen tytön", sanoi noita ja meni jälleen talolle kerjäläisen muodossa. Toinen
tyttäristä ojensi hänelle leipäpalaa ja jälleen pelkällä kosketuksella noita sai tytön mukaansa. Mutta toinen
tyttö ei pärjännyt sen paremmin kuin siskonsakaan. Hän antoi uteliaisuutensa voittaa ja avasi oven veriseen
kammioon, katsoi sisään ja joutui maksamaan siitä hengellään noidan palatessa matkaltaan. Sitten noita meni
ja haki kolmannen sisaruksista mutta tämä olikin viisas ja ovela. Kun noita antoi hänelle avaimet ja kananmunan
ja lähti matkalle, laittoi tyttö ensimmäiseksi kananmunan pois käsistään huolellisesti. Sitten tyttö tutki talon
ja meni lopuksi kiellettyyn huoneeseen. Mutta mitä hän näkikään siellä! Molemmat hänen sisaruksistaan makasivat
murhattuina ja palasina verisessä altaassa. Hän alkoi kerätä heidän ruumiinosiaan yhteen ja asetella niitä
paikoilleen. Pää, vartalo, kädet ja jalat. Ja hetken kuluttua ruumiinosat alkoivat liikkua ja kiinnittyä jälleen.
Hetken kuluttua molemmat neidot avasivat silmänsä ja olivat taas elossa! Sen jälkeen he suutelivat ja halasivat
toisiaan.

Noidan palattua matkaltaan hän pyysi avaimet ja kananmunan takaisin. Tutkittuuan munaa hän ei löytänyt siitä
pisaraakaan verta ja sanoi: "Sinä läpäisit testin. Sinusta tulee puolisoni!" Nyt noidan täytyi toteuttaa tytön
jokainen toive ja tehdä mitä tämä halusi. "Hyvä on", tyttö sanoi "sinun täytyy aluksi viedä korillinen kultaa
vanhemmilleni ja kantaa se itse selässäsi perille. Sillä välin minä valmistelen häitä." Sitten tyttö kiiruhti
sisarustensa luo, jotka olivat piiloutuneina pieneen huoneeseen. Hän sanoi sisaruksilleen: "Hetki jolloin voin
pelastaa teidät on tullut! Noita saa kantaa teidät itse jälleen kotiin. Mutta heti kun olette kotona, lähettäkkää
minulle apua!" Hän laittoi sisaruksensa koriin ja peitti kullalla. Sitten hän sanoi noidalle: "Kanna nyt tämä
kori mutta minä katson ulos ikkunasta ja tarkkailen että et pysähdy lepäämään!"

Noita nosti korin selkäänsä ja lähti matkaan. Mutta kori painoi niin paljon, että hiki alkoi valua pitkin noidan
kasvoja. Noita istuutui alas haluten levätä hetken mutta kohta toinen korissa olevista tytöistä alkoi puhua:
"Katson ulos ikkunasta ja näen että lepäät! Jatka heti matkaasi!" Noita luuli morsiamensa käskevän ja jatkoi
jälleen matkaansa. Vielä kerran noita pysähtyi ja istui alas mutta välittömästi toinen korissa olevista tytöistä
alkoi puhumaan: "Katson ulos ikkunasta ja näen että lepäät! Jatka heti matkaasi!" Joka kerta kun noita pysähtyi
alkoi tyttö puhua hänelle korista ja näin pakottaa noidan jatkamaan matkaansa. Väsyneenä ja hengästyneenä hän
sai vietyä korillisen kultaa ja kaksi neitoa näiden vanhempien talolle. Linnassa morsian järjesteli hääjuhlia ja
lähetti kutsuja noidan ystäville. Sitten hän otti irvistävän pääkallon, koristeli sen kukkasilla ja kantoi yläkertaan.
Hän asetti kallon ullakon ikkunalle katsomaan ulos ikkunasta. Kun kaikki oli valmista hän kieri hunajatynnyrissä,
leikkasi höyhenvuoteen auki ja kieriskeli höyhenissä. Hetken kuluttua tyttö näytti oudolta linnulta, eikä kukaan
voisi tunnistaa häntä. Sitten hän lähti linnasta ulos ja matkalla tapasi häävieraita jotka kysyivät:

"Oi outo lintu, mistä olet tulossa?"

"Tulen läheisestä noidan linnasta."

"Mitä nuori morsian tekee siellä?"

"Kellarista ullakkoon hän siivosi kaiken ja katsoo nyt ulos ikkunasta."

Viimeisenä hän kohtasi sulhasen, joka oli palaamassa takaisin. Hän kysyi muiden tapaan:

"Oi outo lintu, mistä olet tulossa?"

"Tulen läheisestä noidan linnasta."

"Mitä nuori morsian tekee siellä?"

"Kellarista ullakkoon hän siivosi kaiken ja katsoo nyt ulos ikkunasta."

Sulhanen katsoi ylös ja näki koristellun pääkallon ikkunassa luullen sitä morsiamekseen ja tervehti sitä.
Ja kun noita ja kaikki hänen vieraansa olivat linnassa, saapuivat morsiamen veljet ja sukulaiset pelastamaan tätä.
He lukitsivat kaikki linnan ovet, ettei kukaan pääsisi pakenemaan ja sytyttivät linnan tuleen. Ja niin noita paloi
vieraineen tulessa.

Se on ihan varmana Siniparta koska itse oon kattonu sen teatterissa ja se oli justiinsa samanlainen kuin sun kuvailus.

joku óuto lintu tai vastaava oli nimi.Grimmin veljesten satu

grimmin outolintu

Tuo tarina on Grimmin satukirjasta tuttu satu Outolintu.

Lupaava lastenkirja tulossa!
Käykäähän tykkäämässä, jotta kirja saa paljon tykkäyksiä ja näkee päivänvalon. :)

"Nyt kaikki kynnelle kykenevät tykkäämään Peikoista, jotta saadaan kerättyä paljon tykkäyksiä ja esikoisteos julkaistua! Suomessa kun ei ole julkaistu vielä yhtäainoaa kunnon kuvakirjaa Peikoista, joten eiköhän nyt ole aika!"

https://www.facebook.com/peikot