Olen lukenut vähän runojasi,mutta haluaisin tietää kauanko olet kirjoittanut runoja?
Silloin,kun sait ensim.runo-inspiksen,niin oliko sinulla jokin surullinen tapahtuma,joka laukaisi sen?Et voi vastata suoraan,mutta itsestäni tiedän kuinka helpottaa,kun kirjoittaa sen sanoiksi.....Ennen suurta suruani,kirjoitin omiksi iloikseni,mutta nyt muitten suureksi surukseni.
Silloin,kun sait ensim.runo-inspiksen,niin oliko sinulla jokin surullinen tapahtuma,joka laukaisi sen?Et voi vastata suoraan,mutta itsestäni tiedän kuinka helpottaa,kun kirjoittaa sen sanoiksi.....Ennen suurta suruani,kirjoitin omiksi iloikseni,mutta nyt muitten suureksi surukseni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
suosittelen, että luet enemmän. On nimittäin sen verran hyvä. En oikein bonjannut tuota kirjoituksesi loppua "...mutta nyt muitten suureksi surukseni".
Vaan saattaahan olla, että minä en vain bonjaa kun en tajua.
Toki huonot asiat elämässä on hyvä jotenkin purkaa. "Soitto on suruista tehty" sanoi vanha kansakin, tarkoittaen että luovuus syttyy herkästi juuri tuskasta.
Aiheeseen sopinee seuraava runo:
"Mitä kirjoittaisin ilosta? On käsi, on kämmen, ja hymy. Ei silloin kirjoiteta. Mutta selästäsi kirjoitan, kun käännyt ja menet."
Saattaapi olla, että ei ole ihan sanatarkka tuo keskimmäinen pätkä, tökkii muisti... Tiedätkö runoilija(?)tar kenen runo?? -Jos joku täällä tietää, kenen tekstiä, niin saa papukaijamerkin!
Miuden suurekssi suruksi