Olin hakemassa erään yliopiston täydennyskoulutukseen, jossa hakuilmoitus oli sekavasti laadittu ja siinä annettiin ymmärtää, että hakukelpoisia ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joilla on aineenopettajan pedagogiset opinnot suoritettuna tai kasvatustieteenmaisterin tutkinto ja aineenopettajan kelpoisuus. Niinpä hyväuskoisena hain. Sitten sain kirjeen, jossa epämääräisesti luvattiin opiskelupaikka, mutta se oli sanamuodoltaan hämärä. Lopulta tuli kirje, että en päässytkään koulutukseen, koska maisterintutkintotodistuksestani ei ilmene opetettava aine (oli perinnetieteestä syventävät opinnot ja yrityksen taloustieteessä aineopinnot). Ajatella: tähän meni aikaa kolme kuukautta! Vielä ehdotettiin, että hanki vastaavuustodistus laitokselta. Sieltä hallintojohtaja tylysti vastasi, etteivät perinnetieteet ole mikään peruskoulussa opetettava aine (vaikka asiasisällöt ovat suorastaan laajemmat kuin elämänkatsomustiedossa) ja kaupallisia aineita ei opeteta enää peruskoulussa (ei edes koulutus muka riitä yhteiskuntaopin aineenopettajan vastaavuustodistukseen). Oliko tämän hallintojohtajan päätös lakiin perustuva vai hänen oma mielipiteensä? Kun kuulin aiemmin eräältä peruskoulun rehtorilta, joka oli koulutukseltaan FT, että hän oli tutkinut, että tällainenkin koulutus vastaisi peruskoulussa kahta opetettavaa ainetta! Lainsäädännössä on porsaanreikä, joka antaa yliopistojen hallintojohtajille mielivaltaiset valtuudet päättää näistäkin vastaavuustodistuksista! Entä jos tämä hallintojohtaja oli väärässä? Voisinko saada tuomioistuimen kautta oikeutta asiassa ja joutuisiko tämä hallintojohtaja korvausvelvolliseksi? Paljonko hän jäisi minulle velkaa? Suomessa on kyllä laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta ja vastaavuuksien hankinnasta, mutta omien yliopistojen (esim. kulttuurialan) opintokokonaisuuksien viidakko saattaa olla sudenkuoppa opiskelijalle, joka ei tiedä, valmistuuko yleensä mihinkään muuhun kuin korean tittelin (FM, FL tai FT) haltijaksi ja sitten työttämäksi? Eli lainsäätäjä: tässä olisi korjaamisen paikka: paremmat mahdollisuudet esim. etnologiatieteiden tai yhteiskuntatieteiden opintojen vastaavuudesta opettaa peruskoulussa esim. elämänkatsomustietoa, yhteiskuntaoppia jne.
Vastaavuustodistus opettajalla
Pikku Myy
31510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.. jos oikein ymmmärsin,niin hait ilmeisesti lähinnä opettajan pätevyyden omaaville tarkoitettuun koulutukseen, ja sinua ei hyväksytty. Ja haluat tietää kohdeltiinko sinua oikein?
" Olin hakemassa erään yliopiston täydennyskoulutukseen, jossa hakuilmoitus oli sekavasti laadittu ja siinä annettiin ymmärtää, että hakukelpoisia ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, joilla on aineenopettajan pedagogiset opinnot suoritettuna tai kasvatustieteenmaisterin tutkinto ja aineenopettajan kelpoisuus."
Ensinnäkin jäi vähän epäselväksi, täytätkö sinä edes näitä muodollisia pätevyysedellytyksiä. Siis KM et varmaankaan ole, kun myöhemmin puhut FM:stä. Joten kysymykseksi jää, oletko suorittanut nämä pedagogiset opinnot, eli joko sen kasvatustieteen Cumun tutkintoon sisältyneenä sivuaineena, myöhemmin avoimessa yliopistossa itse maksaen tai sitten näissä ammatillisissta opettajakorkeakouluissa, joista pääsee lähinnä ammattioppialitoksien ja amk:n opettajia. Jos et, niin minusta on silloin toimittu oikein, tietenkin oppilaitos voi joustaa, mutta mikään pakko siihen ei ole.
Jos taas olet suorittanut nämä pedagogiset opinnot, niin asia on sitten vähän mielenkiintoisempi, eli oliko se jatkokoulutus tarkoitettu yleisesti opettajille, vai erityisesti lukion ja peruskoulun opettajille? Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin ymmärrän hallintopäällikön ratkaisun, eli sinulta todellakin puuttuu nuo elämänkatsomustieteeseen liittyvät opinnot. Jos taas kyse on yleisestä opettajakoulutuksesta, niin silloin on menetelty väärin, sillä kyllä tuo aineyhdistelmä on ihan asiallinen ammatillisen puolen opettajalle, eli silloin olisi pitänyt hyväksyä.
"lainsäädännössä on porsaanreikä, joka antaa yliopistojen hallintojohtajille mielivaltaiset valtuudet päättää näistäkin vastaavuustodistuksista!"
Kyseessä on viranomaiselle kuuluvaa tulkinta- ja harkintavalta, joka välillä tuntuu väärältä, mutta esim. näitä yliopistonkin koulutusohjelmia on niin useita, että pakko niissäkin on joitain rajanvetoja tehdä, ettei homma ihan käsistä karkaa.
"Entä jos tämä hallintojohtaja oli väärässä? Voisinko saada tuomioistuimen kautta oikeutta asiassa ja joutuisiko tämä hallintojohtaja korvausvelvolliseksi?"
Julkista valtaa käyttävä virkamies toimii virkavastuulla, joten jos pystyt esittämään jonkun virheen hänen toiminnassaan niin asiasta on helppo valittaa. Mutta luulisin että hallintopäällikkö on varmaankin tiedustellut vastaavuusasiaa muiltakin tahoilta, joten varmaankin hän pystyy perustelemaan hyvinkin ratkaisunsa.
"Suomessa on kyllä laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta ja vastaavuuksien hankinnasta, mutta omien yliopistojen (esim. kulttuurialan) opintokokonaisuuksien viidakko saattaa olla sudenkuoppa opiskelijalle, joka ei tiedä, valmistuuko yleensä mihinkään muuhun kuin korean tittelin (FM, FL tai FT) haltijaksi ja sitten työttämäksi?"
Siis kultturialankin maisterintutkinto antaa sinällään pätevyyden hakea ainakin ammatillisen puolen opettajaksi, kunhan vaan nämä mainitut pedagogiikan opinnot on suoritettu. Jos sen sijaan haluaa yleissivistävän oppilaitoksen, kuten vaikkapa lukion opettajaksi, niin kannattaa ottaa jo opiskeluaikana ainakin pitkäksi sivuaineeksi sellainen oppiaine, jota myös opetetaan lukiossa, ja vaaditaan myös opettajalta opintoja.
Vastauksesi oli hyvin hyvä ja selkiinnytti paljon, olen kyllä pätevä ammatillinen opettaja pedagogisine opintoineni, mutta siis epäpätevä peruskoulun puolelle, koska rajanveto näyttää olevan jyrkkää. Se tässä on mielenkiintoista, kun työelämään tutustujia tulee ammattiopistoihin peruskoulusta viikoksi kanssani istumaan, niin silloin siihenkin olen pätevä ilman lisäpalkkaa, samoin opettamaan yleisaineitakin siellä ammattiopistossa juuri peruskoulusta tulleille alaikäisille (noin 16-vuotiaille ja ylöspäin). Eli jotain nurinkurista tässä on.
Mutta hyväksyn mielipiteesi enkä lähde tässä turhaan enempää kärhämöimään vaikka sellainen persu olenkin feikit paljastamaan. Pitää odottaa vain, milloin lainsäätäjä huomaa, että peruskoulun jättisuurissa luokissa on kohta työvoimapula, kun opettajakunta harmaantuu... Mutta taidan minäkin olla joidenkin vuosien päästä samassa tilanteessa. Pitänee jatkaa vain panostamista tuonne ammatilliseen opetukseen. Hymyillään kun tavataan tällä palstalla! Yrittänyttä ei laiteta, sanoo sananlasku.
Kyllä kaupallisia aineita opetetaan edelleenkin peruskoulussa valinnaisina, pakollisiahan ne eivät ole olleet koskaan. Perinnetieteet ja yrityksen taloustiede vaikuttavat melko suppeilta ja yksipuolisilta peruskoulunkin elämänkatsomustiedon ja yhteiskuntaopin opinnoiksi. Itseasiassa en ole varma, onko aine vieläkin nimeltään historia ja yhteiskuntaoppi eli niitä historian opintojakin tulisi olla.