Mikä järki on kihlauksella? En todellakaan löydä yhtäkään järkevää syytä sille, että työnnetään kihlasormus sormeen. Menkää naimisiin sitten kun menette (jos menette), mihin tarvitaan kihloja? Kihlaus on vain jokin naurettava "nyt näytän muille että oon varattu"-juttu, jolla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Ei se ole mitään esimakua avioliitosta, vaan jokin täydellisen turha keksintö. Kuvitelma, että sormus sormessa ollaan muka jotenkin läheisempiä, pysyvämpi pari.
Herätkää lapselliset ja jättäkää ne naurettavat kihlasormukset ostamatta.
Herätkää lapselliset ja jättäkää ne naurettavat kihlasormukset ostamatta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ettei samana päivänä tarvitse varata kirkkoa. Esimerkiksi. Tai tehdä päätöstä ja juosta kirkkoon.
Sormuksista viis, mutta ihan nättejä ovat, erityisesti valkokultaiset.
että: Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että nainen ja mies, jotka ovat sopineet avioliiton menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet. Kihlasormuksia ei tokikaan ole pakko ostaa, mutta naimisiin ei voi mennä kihlautumatta.
Onko tuo nyt niin vaikea asia joidenkin käsittää??
Naimisiin ei Suomessa voi mennä ilman kihlausta. Esteiden tutkinta vie minimissään viikon = sen ajan pari on kihloissa.
Minä olin kihloissa järjestelyistä johtuen kolmisen viikkoa. Sormusta ei ollut, kihloissa olin kyllä tietenkin.
Taitaa taas olla vähän sanojen merkitykset hukassa?
Kuten sohu jo mainitsikin, niin kihlausaika on se aika minimissään joka käytetään avioliiton esteiden tutkimiseen.
Kihlaus kuitenkin juontaa juurensa jo aika kaukaa menneisyydestä, samoin periaattein kuin nykyään (enkä tarkoita nyt tätä teinien menetelmää, mennään kihloihin ja that's it), sillä on myös ollut semmoinenkin merkitys, että kihlausaika on tavallaan koeaika tulevasta avioliitosta.
Pari hakee entistä enemmän yhteistä elämää ja sitä arkea ja katsotaan sovitaanko me todella näin hyvin yhteen. Tässä kohtaa on jo muutettu ensiasuntoon (tai vaihtoehtoisesti hääpäivänä).
Tämä siis lisäyksenä siihen mitä muut ovat jo oikeasto todistaneet.
MOT.
Riippuu mitä kihlausta tarkoitat? Jos tarkoitat sitä kihlausta mikä on mainittu mm. laissa niin sehän on hyvin tärkeä asia? Miten se voi turhaa olla, että sovitaan naimisiin menosta? (kihlaus on keskinäinen sopimus, ei ne sormukset) Jos taas tarkoitan vain sormuksia niin ei kai ne huipputärkeät ole, mutta onhan ihmisillä vihkisormuskin. Miksei sitten kihlasormusta? Vai oletko molempia vastaan?
Mutta samaa mieltä olen kyllä, että ei ne pelkät sormukset varmaa muuta mitään. Ne pitäisi olla vaan jonkin asian merkkinä. Kuten sen naimisiin menon. Ei kai avioliittokaan mitään muuta. Suhteen pitää olla jo vakaalla pohjalla naimisiin mentäessä. Se vain ikään kuin sinetöi sen.
Avioliittopäätöksen (kihlauksen) julkistaminen sormuksella on nykyään ainakin vähän niin ja näin... Koska ei sitä pelkästä sormuksesta voi päätellä, että joku on menossa naimisiin. Kaikille se ei merkitse sitä.
Mutta kihlasormuksen työntäminen sormeen ei ole kihlaus, vaikka jotkut sitä siksi sanovat. Enkä kommentoi onko siinä järkeä.
Avioliiton esteiden tutkinnan ajan ainakin on oltava kihloissa. En ole kuullut, että joku olisi hakenut sitä varmuuden vuoksi, jos sattuisi (sattumalta) menemään naimisiin.
Mitäs se sun napaas kaivelee, jos joku menee kihloihin ja hommaa sormukset. Oletkos jotenkin kateellinen vai?
Minusta on ihan sama, miten ihmiset elävät ja tekevät asioitaan. Pääasia, että jättävät minut rauhaan.
Jos joku haluaa pitää sormusta, niin pitäköön. Jos joku ei halua mennä naimisiin, niin ei se minulta ole pois.
Eli koeta vaan nyt rauhoittua ja keksiä jotain järkevämpää tekemistä. Opiskele vaikka tai lue jotain historiallisia kirjoja. Liikuntakin on ihan hyvä harrastus. Ei kannata pilata omaa elämäänsä pohtimalla muiden asioita. Vaikka onhan se tietty hyvä, jos ei ole tuon kummoisempia murheita kannettavana.
Kuten tuossa aiemmin kerrottiinkin, niin kihlaus on ihan jotain muuta kun "sormuksen työntämistä sormeen". Sormuksen osuus koko jutussa on ihan jokaisen kihlaparin oman valinnan mukainen. Moni sormukset kuitenkin haluaa.
Aika harvalle sormus on "nyt näytän muille että oon varattu"-juttu, jolla ei oikeasti ole mitään merkitystä." Kuten sinä asian ilmaisit. Minulle henk. koht. kihlasormuksella on suuri tunnearvo. En pidä sitä sormessani näyttääkseni muille vaan ihan siksi että se kulkee muistona tuosta onnellisesta tapahtumasta. Jos olisit sen kokenut kuten minä ja niin moni muu kokee, niin ehkä asenteesi ei olisi tuollainen. Mutta älä turhaan vaivaa päätäsi toisten kihloilla. Mitäpä se sinulle kuulukaan.
Ei kai nyt ihan maailman turhin? Tulee mieleen monta turhempaakin ;-)