Jäähyväis kirje.... ystävälle....?

kirjar

Katselin tuossa hitaasti joen yli ajaessani kuinka veden pinnalla purjehti jonkun rakentajan puusta irroittama höylän lastu..... kiemuralla... kastuneena.... mutta uhmaten uppoamista... siinä vuolaassa virrassa pinnalla pysyen.

Sellaisia me olemme ihmisetkin sitkeimmillään.... pyristelemme vastaan jos jokin tunne tai halu vie meitä.... emmekä halua upota niihin... unohtaa.... että edessä päin voisi olla vielä paljon katsomisen ja kokemisen arvoista.
Siinä tunteiden pätsissä jonka läpi olet yrittänyt näinä kuukausina kulkea, on ollut Sinullakin monia hetkiä jolloin olisit halunnut pudota pohjaan.... mutta seuraavassa hetkessä olet nähnyt valon.... valon jonka tummakin vesi heijastaa.
Etkä vieläkään tiedä minne... ja kuinka kulkusi suuntaisit.... sisälläsi on myrsky..... seisomme edelleen sen kosken partaalla joka ryöppyyää pisaroina kasvoillemme... jylisee hurjana korvissamme.... kuin huutaen.... hyppää.... hyppää.... tule... koe.... ja taustalla hijainen ääni kuiskaa.... varo.... älä astu ohi.... älä jättäydy kuohuihin. Se hiljainen ääni onkin parasta mitä meille on annettu.... meille on annettu kyky ja taito harkita.... ajatella ennen virtaan heittäytymistä.

Tuo lastu joka joen sameassa vedessä kulki kohti isompia vesiä.... kohti alapuolella olevaa koskea.... oli kuin oman tiensä hukannut ihminen.... antoi virran viedä.... kuitenkin pinnalla pysytellen. Meille on annettu tunteet.... me ihastumme.... me rakastumme.... me haluamme muistaa ja haluamme unohtaa. Kukaan ei voi hallita ajatuksia.... ne kun eivät pysy aina siinä mitä teemme... vaan karkaavat siihenkin mitä toivomme... mitä odotamme... mistä haaveilemme.
Kuin lastu... tietämättä missä seuraavan kerran kohtaa todellisuuden.... me haaveilemme.... toivomme kestävämme elämän koettelemukset satuttamatta itseämme... tai toisiamme... ja joskus kuitenkin satutamme tahtomattamme.
Olen satuttanut sinua.... olen... vaikka en haluaisi sitä.... etkä myönnä sitä... sillä olen Sinulle kuin uni... kuva jota katsot kaukaa... näkemättä todellisuutta... tuntematta kosketusta....ja kuitenkin sanot minun asuvan sydämessäsi..... jossa minulla ei ole oikeutta asua.... ei oikeutta vallata sitä.... koska.... vaikka onnistuuko se mitä halusin Sinun yrittävän.... ne 36 vuotta... ne ovat tärkeämpää kuin meidän unen kaltainen satumme....vaikka se onkin ollut kaunis.... lämpimin sanoin sydämiimme piirretty.... on sen aika päättyä.... me emme ole kohdanneet kuin sanoina... lauseina.... ajatuksina... ja siksi emme menetä toisistamme kuin haavekuvan ja unelman.....

Toivon todella... toivon sydämestäni että teit oikean valinnan.... valitsit anteeksiannon..... hyväksyit katumuksen..... ja sen seurauksena Sinun on pakko siirtää ajatukset sinne lähellesi.... ja unohdettava minut. Rukoilen Sinua.... katso häntä silmiin..... ja huomaat.... minä en asu Sinussa.... vaan hän....hän vastaa katseeseesi ja rakkauteesi..... jos olet valmis sen hyväksymään kuten hänelle lupasit....

Olen kuin tuo lastu... purjehdin tuulen ja virran mukana.... etsin rauhallista poukamaa johon kiinnityn hetkeksi yksin.... yksin ajatusteni kanssa..... ja jatkan kun voimani riittävät pysymään pinnalla pyörteissä joita elämä taas eteeni avaa...

Ystäväni..... tämä aika oli meidän aikuisten satua.... tunteita ja tuskaakin.... kuten varmasti myönnät.....kun sanot..... "olen rikki"..... sitä tarkoitin sanoessani.... unohda minut..... unohda ja elä tätä päivää.... me emme koskaan kohdanneet kasvokkain, vaikka sydämemme liikkuivat rinnakkain ajatusten avarassa maailmassa ja jäihän meille kauniit muistot toistemme muistoihin..... ne palaavat joskus mieliimme.... mutta eivät saa hallita meitä.

Sinun tiellesi kaikkea hyvää.... kohdelkoon elämä meitä lempeällä kädellä.... missä sitten kuljemme.... ja ketä ajattelemmekin.
Jätin kauniin jäljen ja sanon vielä kerran.... Olet hieno mies.

Lämmöllä K.

21

2979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • että hyvällä muistetaan

      jos jättää rahaa, niin vielä paremmin muistetaan,
      tosin jälkikasvu tuhlaa ne hetkessä

    • katriina64

      mutta kummastelen pikkuisen, että miksi sen piti olla julkinen, eikä osoitettu henkilökohtaisesti...vain henkilökohtaisesti vastaanottajalle, joka ilmeisesti on jonkun toisen naisen aviomies tai poikaystävä.
      Vai kerroitko kirjeessäsi "tapauksesta", jossa eivät olekaan osallisina ketkään tuntemasi ihmiset - et itse, eikä sinun kirjeystäväsi, vaan koko kirje oli pelkkää mielikuvaa kielletystä virtuaalirakkaudesta, tai vähintäänkin erittäin syvästä ystävyydestä. Sitten se olisikin helppo ymmärtää, sillä kirjoitathan kauniisti ja koskettavasti.
      Olet mielestäni erittäin hyvä herkkien, haikeansuloisten tunteiden tulkitsija.

      • sanoma sisimmästäni..... kohde... ihan elävä ihminen.... ja syy.... mitä sitä selittämään... hän tietää.
        Joskus elämä ei ole sitä mitä me vuosi tai kaksi sitten kuvittelimme sen olevan, vapautta vanhoista kahleista..... vapautta etsiä uusi tie....
        Hän lupasi vielä kerran yrittää rakentaa vanhalle perustalle ja tuen häntä.... en halua olla hiertävä kivi.... kun hän vain osaisi päästää irti minusta..... unikuvasta.


      • katriina64
        kirjar kirjoitti:

        sanoma sisimmästäni..... kohde... ihan elävä ihminen.... ja syy.... mitä sitä selittämään... hän tietää.
        Joskus elämä ei ole sitä mitä me vuosi tai kaksi sitten kuvittelimme sen olevan, vapautta vanhoista kahleista..... vapautta etsiä uusi tie....
        Hän lupasi vielä kerran yrittää rakentaa vanhalle perustalle ja tuen häntä.... en halua olla hiertävä kivi.... kun hän vain osaisi päästää irti minusta..... unikuvasta.

        päästää irti naisesta, joka on kaltaisesi - ymmärtävä ja vastuuntuntoinen. Et vaikuta tunne-elämältäsi höyhensarjaan kuuluvalta.
        Luulen, että kiintymys ja kunnioitus ovat siinä määrin mukana virtuaalirakkaudessanne, että hän tarvitsee sinua ja kokee tulleensa hyljätyksi, vaikka kuinka järkevästi, mutta hienotunteisesti otat etäisyyttä.
        Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkossa!
        Rakkautta joka "konkretisoituu", henkilökohtaisen yhdessäolon merkeissä, eikä jä vain kirjeenvaihtotasolle.


    • Ystävälle ..??

      Kiitos kauniista kirjeestä ja vastaan nyt kuitenkin vaikka asia ei liene enää sen luontoinen että sitä näissä foorumeissa tarvitsisi käsitellä.

      Eino Leinolla on sitten kivoja runoja, ajattele tuon runon sanomaa, meillä molemmilla on varmaan samansuuntaisia ajatuksia työhömme liittyen.


      ” Catena

      Kuin rautakahle meidät yhteen liittää, ei syy, vaan yksinäisyys sydämen, mi koskaan, koskaan ei katkee, joskaan Sua, onnen haave, omaks saisi en, sais koskaan kanssas kauneutt' en niittää tääll' elon
      kumpuin tuhatkukkasten.

      Sua unten tähdistä siis suo mun kiittää; on meillä kahle toinen, kultainen, mi koskaan, koskaan ei katkee, joskaan en Sua löytäis joukost' ihmisten: on meillä mielikuvat, jotka riittää, kun tulee tunto kaiken-tyhjyyden”

      Eino Leino



      Kyllähän sinä kirjoittaa osaat ja ”läksytkin” on luettu hyvin.
      Mietin tuossa että me on oltu varmaan samassa koulussa, en vain saa mieleeni koska se oli. Kysyinkin varmaan sinulta jossain yhteydessä että ”ei kai me tunneta ennestään ” tai jotain siihen suuntaan se oli.


      Tiedän että teet vain työtäsi, niin minäkin teen omaani. Sinä saat työstäsi rahallisen palkkion.

      Nyt minä teen vapaaehtoistyötä josta ei ”raha kirstuun kilahda.” Tässä työssä palkkiona on epäkohtien tuominen päivänvaloon ja sitä kautta niiden korjaaminen.

      Me vain istumme eri puolilla pöytää. Kortit pelattiin loppupelissä sen mukaan miten sinä ne jaoit. Olen vähän pehmo tyyppi ja halusin antaa sinulle mahdollisuuden päättää pelin, et halunnut sitä kuitenkaan tehdä. Sinussa on peluria enemmän kuin minussa.
      Peli on nyt päättynyt. Se miten siinä kävi selviää joskus, luulisin.

      Ystäväni..? ei tämä satua ole tämä on raakaa elämän todellisuutta jota elää lukemattomat ihmiset joka päivä.

      Meille tässä ei varmaankaan ollut sen suurempia tunteita eikä tuskaakaan. Koulut on käyty tätä varten.

      Anteeksianto …? Hyvä kysymys…?

      Ystävyydellä Catena

      Ps. AnimattiN;ille terveisiä että kyllä meilläkin päin pikkasen on tätä näyttelijäntaitoa, tarvittaessa, joten ei kannata kaikkia kuvia, joita näkee, ihan todesta ottaa.
      En löytänyt enää sitä viestikohtaa kun nuo viestit muuttaa paikkaansa aika usein. Onneksi on ne korput, lerput ja muutkin vehkeet.

      Osoittethan sinulla on tallessa jos vaikka sattuisi ikävä tulemaan.

      Ja vielä lisäisin että eihän sitä koskaan tiedä vaikka vielä kasvokkain tavattaisiin.

      Sama

      • Kuinka monta ystävää olenkaan hyvästellyt....
        kuinka monelle toivottanut hyvää matkaa....
        kuinka monta ottanut kädestä kiinni ja sanonut.... kiva kun olit olemassa....

        Mutta.... moni on myös minut hylännyt.... sanomatta sanaakaan jäähyväisiksi.... katsomatta taaksensa.... huomaamatta kyyneliäni jotka kastoivat poskipääni.... kovuudestani huolimatta... kuvasta ei saanut selvää... ja
        sanatkin hukkuivat..... koska ehkä sinäkään et kuunnellut.... et lukenut sanoissani piillyttä elämän kaipausta... asetitko ehtoja, etkö luottanut että joskus vastaan, koska olin vain yksi ohikulkija...eikä minulla ollut aina aikaa eikä voimia pitää ystävyyttämme yllä... nyt siitä on tullut..... en tiedä....

        Työstä jota teen saan hyvän mielen.... kuten Sinäkin...ja arvostan työtäsi.... arvostan ja nostan olematonta hattuani kaikille jotka muita auttavat.... samaa teen joka päivä.... kohteet vaihtuvat mutta aina on joku joka saa kauttani edes hyvän mielen.

        Jaoinko kortit.... elämä ja kohtalo ne jakavat. Joskus vain satumme paikkaan johon jokereita ei osu ja ässätkin vain hihassa, emmekä uskalla niitä käyttää paljastumisen pelossa.

        Istuisimmeko samaan pöytään juttelemaan uudelleen, vai jättäisimmekö menneet ja sanoisimme.... me olisimme voineet.....

        Tässä olen enkä muuta voi, elämän koulu opetti myös nöyryyttä ja tunnustan... monia asioita kadun, mutta ystävyyttämme en, vaikka en sitä ole osannut hoitaa.

        Osoite on tärkeä, mutta tie sydämeen kulkee ilman osoitetta ja tienviittaa.... ihan sinne syvimpiin tunteisiin voit kulkea ajatuksen tietä.
        Jos tapaamme....tule toki, osoitteenhan tiedät.

        Valoa elämääsi. K.


      • animattiN

        Ihmeestä nyt taas puhutaan, on se kumma kun minut vedetään joka paikkaan. Jos sulla on asiaa pistä meiliä tulee äläkä täällä pölise. Vai vielä jotain kuvia. Ihan ulkona kuin lumi ukko.


    • Kylläkyllä

      Oli pitkä koettu tuska ja pyrkimys selvitä ongelmasta. Kaikkea hyvää toivon sinulle kirjoittelija

      • gustaava

        Sydämessä ei ole koskaan kahta ämmää


      • kylläkyllä
        gustaava kirjoitti:

        Sydämessä ei ole koskaan kahta ämmää

        Saattaapi olla ettei kirjakielellä kirjoitettuna, mutta minulla sellainenkin sydän löyttyy että voi olla kaksikin mm.


    • kovasti tämä

      jäähyväiskirje.Sain kokea 45 v jälkeen,että jonka jätin,yllättäen otti yhteyden,Mutta tunteeni on kovasti nykyisessä.Ei ole aihetta uusia enään mennyttä.

    • ihan totta

      pistähän lisää tekstiä tulemaan
      eläkä mene kuohuihin!!!!!!

      • Tunteet jylläävät..... kukaan ei tiedä kuinka jylläävät..... kuin koski jylisten korvissa.... kivet hioutuvat aalloissa... minä ajatusten sekamelskassa.

        Kirjoitan... kirjoitan, mutta ei... ei tänne voi kaikkea sisimmästään purkaa, vaikka paljon on sanomattomia sanoja,.... hänellekin.... joka ei tiedä hyppääkö vai jääkö istumaan portille tietämättä kummalle puolelle astuu.... sinnekkö missä tuttu pehmeä nurmikko kutsuu tutuille hiekkateille kulkemaan tyynenä turvallisessa, tutussa seurassa, vai sinne missä kangastuksen lailla silmiin piirtyy utuinen kuva, haavekuva josta ei saa selvää, mutta jota tekisi mieli käydä lähemmin tutkimaan... Mielessä kuvitelma.... hän on minulle kaikki....

        ... ja minäkin itken kun en tiedä pitäisikö silittää vai purra.... haukata koko pala... juoda malja pohjiin ja katsoa.... tätäkö se oli... onnea vai pettymystä....ja vain sanoin rakastimme toisiamme.... liianko vahvoin tuntein...

        Kun tiedän.... kerron sadun lopun.... vaikka se on itselleni selvää... hänelle ei vielä.... mutta toivon mukaan me selviämme hukkumatta ja hukuttamatta muita.

        En ole kirjailija... olen kirjar joka maalaa mielen maisemat sanoilla... tähdiksi pimeälle taivaalle... oppaaksi eksyneelle... mutta eksyy itse.


    • Ystävä myös

      Osaat kirjoittaa, siitä ei kukaan liene eri mieltä. Kirjoitat sanoja, sanat muodostavat lauseita, lauseet ilmaisevat tunteita, tuntemuksia, syviä tuntoja.

      Mutta. Miksi käytät niin paljon ajatuspisteitä?
      Tiedän, että ne ovat tehokeino, mutta kun ja jos niitä käyttää liian paljon, ne menettävät tehonsa.

      Kun ensi kerran luin tekstisi, kauhistuin ajatuspisteiden määrää, vähemmälläkin olisit saanut tunteesi esiin. Liioitellen, miljoona pistettä, vaikeaa luettavaa, erikoisuuden tavoittelua, asia hukkuu pisteisiin.

      Toisaalta. Miksi kirjoitat intiimin tekstin, jäähyväiskirjeen ystävälle julkiselle palstalle, eikö Sinulla ollut muuta vaihtoehtoa, vai oliko tarkoituksesi vain herättää huomiota ja kerätä kehuja muilta palstalaisilta? Niitä on tullut, mutta kenelle jäähyväiskirjeesi tarkoitit?
      Ystävällesi vai palstalaisten ihaltavaksi?

      Ihailuja on tullut, mutta onko kirjeesi tehnyt tehtävänsä?

      • kysymyksessä

        pätemisen tarve. Näyttää täällä risteilijöille hieman kirjoitustaitoa. Tuollaiseen kaunopuhumiseen ei moni pysty ja eipä ole tarpeenkaan näillä palstoilla. Melkö älytöntä!!!!!


      • PellePeloton

        ...noista paljoista ajatuspisteistä. Inflaation ovat kärsineet. Varsinkin, kun ei ollut ensimäinen tuotos tältä nimimerkiltä. Sekavaksi juttu niillä vain tulee. Eikä täältäkään kovin pitkään myötätuntoa tuolle tyylilajille heru.


    • nainen vaan

      Eikös tässä ole yksityiasioista kysymys

      • Kirjar evk.

        En ole kilpailunhaluinen.
        Kiitos kuitenkin linkistä, jos vaikka tulisi seurattua muiden kirjoittelua.
        Minulla on muita suunnitelmia, kunhan tämä satu on saanut jonkin lopun.
        Hyvää kesää lukijoille.


    • Ihmisiä

      Etkö nyt hiukan liioittele ? Jos ette ole edes tavanneet, ei kai sitä tarvitse noin teatraaliseksi heittäytyä. Eikä sittenkään, vaikka olisitte tavanneet.

      Olen minäkin rakastunut netissä, mutta lähinnä kai omiin sanoihini joita suollan päivät pitkät koneella. En kuitenkaan chatissa tai muissa epätodellisissa paikoissa. Kirjoittaminen ammattina ei ole kovinkaan helppoa elämää ja joskus se saa ihmisen liioittelemaan yhtä ja toistakin asiaa.

      Sinä elät nettielämää. Vapaudu siitä ja ala elää todellista ja uskalla tavata myös "rakkautesi" kohde. Minusta ystäväsi lähettämässä vastauskirjeessä on järkeä monin verroin enemmän kuin sinun jäähyväiskirjeessäsi.

      Dramatisointia koko juttu.

    • Anonyymi

      moi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 121
      2803
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      73
      2576
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2121
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1747
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1658
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1489
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      17
      1449
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1413
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1377
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1302
    Aihe