Olemme eron jälkeen pysyneet miehen kanssa hyvinä ystävinä ja pystymme puhumaan lähes kaikesta, paitsi mitä tulee tähän ongelmaan.
Meillä on kaksi lasta, toinen muutti isän kanssa ja toinen minun kanssani.Käytännössä lapset ovat kuitenkin minulla suurinpiirtein 24h/vrk jokaisena kuukauden päivänä. Tämä on muodostunut todelliseksi ongelmaksi.Nimittäin asunto, jossa nyt asun on todellakin liian pieni kolmelle hengelle.Jos olisin erotessamme tiennyt, että toinenkin lapsi "asuu" kanssani, olisin luonnollisesti muuttanut perheemme kokoa vastaavaan asuntoon.Tämän hetkisessä asunnossa menisi kyllä yksi lapsi, mutta kahden kanssa tekee jo tosi tiukkaa,varsinkin nukkumajärjestelyjen takia.
Olen yrittänyt exälle ehdottaa että muutettaisiin toisenkin lapsen kirjat takaisin minun luokseni, koska lapsi kuitenkin on minulla lähes kaikki yöt ja päivät ja silloin saisin vuokrattua isomman asunnon, koska "tulotkin" nousisivat, mutta ei hän tunnu sitä ymmärtävän.
Ja näemme päivittäin muutenkin, niinkuin olemme tähänkin asti nähneet, niin varmasti ex näkisi lapsiaan ihan tarpeeksi ja yhtäpaljon kuin nytkin.Hän tietää ettemme ole häipymässä mihinkään vaan ainoastaan haluaisin parantaa elinolosuhteitamme hieman.
Hänen luonaan asuvasta lapsesta meillä on yhteishuoltajuus, toisesta minulla yksinhuoltajuus.Ei katsottu tarpeelliseksi sitä vaihtaa eron yhteydessä.
Mutta miten saisin hänet ymmärtämään, että mikään muu ei muutu, kuin ainoastaan lapsen osoite maistraattiin? Että en ole tekemässä hänelle mitään kiusaa, koska teoriassa minullekin olisi sama kumman luona lapsi on kirjoilla, mutta käytännön syiden vuoksi se nyt tuntuisi fiksulta vaihtaa.Hänelle kun se ei rahallisesti vaikuta suuntaan eikä toiseen asuuko lapsi sitten virallisesti kummassa paikassa tahansa.Hänelle tämä on kai vain joku periaatekysymys.
Meillä on kaksi lasta, toinen muutti isän kanssa ja toinen minun kanssani.Käytännössä lapset ovat kuitenkin minulla suurinpiirtein 24h/vrk jokaisena kuukauden päivänä. Tämä on muodostunut todelliseksi ongelmaksi.Nimittäin asunto, jossa nyt asun on todellakin liian pieni kolmelle hengelle.Jos olisin erotessamme tiennyt, että toinenkin lapsi "asuu" kanssani, olisin luonnollisesti muuttanut perheemme kokoa vastaavaan asuntoon.Tämän hetkisessä asunnossa menisi kyllä yksi lapsi, mutta kahden kanssa tekee jo tosi tiukkaa,varsinkin nukkumajärjestelyjen takia.
Olen yrittänyt exälle ehdottaa että muutettaisiin toisenkin lapsen kirjat takaisin minun luokseni, koska lapsi kuitenkin on minulla lähes kaikki yöt ja päivät ja silloin saisin vuokrattua isomman asunnon, koska "tulotkin" nousisivat, mutta ei hän tunnu sitä ymmärtävän.
Ja näemme päivittäin muutenkin, niinkuin olemme tähänkin asti nähneet, niin varmasti ex näkisi lapsiaan ihan tarpeeksi ja yhtäpaljon kuin nytkin.Hän tietää ettemme ole häipymässä mihinkään vaan ainoastaan haluaisin parantaa elinolosuhteitamme hieman.
Hänen luonaan asuvasta lapsesta meillä on yhteishuoltajuus, toisesta minulla yksinhuoltajuus.Ei katsottu tarpeelliseksi sitä vaihtaa eron yhteydessä.
Mutta miten saisin hänet ymmärtämään, että mikään muu ei muutu, kuin ainoastaan lapsen osoite maistraattiin? Että en ole tekemässä hänelle mitään kiusaa, koska teoriassa minullekin olisi sama kumman luona lapsi on kirjoilla, mutta käytännön syiden vuoksi se nyt tuntuisi fiksulta vaihtaa.Hänelle kun se ei rahallisesti vaikuta suuntaan eikä toiseen asuuko lapsi sitten virallisesti kummassa paikassa tahansa.Hänelle tämä on kai vain joku periaatekysymys.
Vastaukset 10
Vanhimmat
yhteishuoltajuus ja yksinhuoltajuus samassa perheessä?
"Hänen luonaan asuvasta lapsesta meillä on yhteishuoltajuus, toisesta minulla yksinhuoltajuus.Ei katsottu tarpeelliseksi sitä vaihtaa eron yhteydessä.2
Ja senkun haet asuntoa, ja kun muutat,lapsi muuttaa kanssasi,tarviiko muuta.
kun lapset syntyivät, oli minulla yksinhuoltajuus kumpaankin lapseen, olimme avopari. Eron yhteydessä vaihdettiin isän luokse muuttavalle lapselle yhteishuoltajuus.En minä siis voi muuttaa lapsen osoitetta ilman isän suostumusta, enkä tietenkään niin tekisikään.Kyllä mielummin haluan hoitaa asiat yhteisymmärryksessä.
Siis minulla oli yksinhuoltajuus, kun lapset syntyivät.yhteenmuuttaessa emme katsoneet tarpeelliseksi sitä vaihtaa.Olimme siis avoliitossa ennen eroamme.Ja eron jälkeen taas ei ollut tarvetta vaihtaa yhteishuoltajuuteen minun luokseni jäävää lasta, eikä mies sitä edes vaatinutkaan.Itse suostuin ihan itsestäänselvyytenä, että lapsi, joka muuttaa isälleen saa yhteishuoltajuuden, eikä mieskään yksinhuoltajuutta olisi edes halunnut. Menee itselläkin jo vähän asiat sekaisin:) Mutta siis tämä huoltajuuskysymys ei nyt olekaan mikään ongelma, vain tämä asuminen ja lapsen koti.
Onhan tämä nykyinen tilannekin nyt ihan siedettävä, pahemminkin voisivat asiat olla, mutta jotain selvyyttä tähän asiaan olisi mukava saada.
»En minä siis voi muuttaa lapsen osoitetta ilman isän suostumusta..»
En tiedä voiko isä muuttaa, mutta äiti ainakin voi muuttaa lapsen osoitteen yhteishuoltajuudessakin - jopa ilman isän suostumusta.
Tietystikään tämä ei ole oikein, mutta käytännössä näin valitettavasti on.
sen miehen ymmärtää, että asuntosi on liian pieni kolmelle! Miksi ihmeessä toinen lapsi ylipäätään on isän kodissa kirjoilla, jos kuitenkin koko ajan asuu luonasi?
Soittelepa kuntasi lastenvalvojalle ja kysele neuvoja sieltä, jollei lasten isä sinun puhettasi ymmärrä.
mutta sinpä sen ääneen sanoit:lastenvalvojalle. Todella, miksi se on isän luona kirjoilla,jos kuiteski asuu äidillään, saako isä tukee kun lapsi onki siellä. Huh, mitä jääköön sanomatta ettei tartte katua sanomisiaan.
tukea mistään.
Lapsi on sen vuoksi kirjoilla isällään, kun isän piti erotessamme pitää lapsi luonaan asumassa.Hänellä oli silloin vähän erilainen työtilanne(lyhyemmät työpäivät, ei reissuhommia) kuin nyt.Ihan sovussa tämä järjestely tehtiin silloin.Nyt on vain isän nykyisten töiden, -työmatkojen ja tämän hetkisen elämäntilanteen vuoksi lapsi käytännöllisesti katsoen koko ajan luonani.
jos miehelläsi on toinen lapsenne kirjoillaan,eli virallisten tietojen mukaan asuu isänsä kanssa,niin voisikohan isällä olla tässä asiassa oma lehmä ojassa,ettei tarvitse maksaa elatusmaksua kahdesta,kun on kätevämpää luistaa siitä kun pitää lapsen luonaan.
En kyllä tiedä meneekö homma näin,mutta tuli vaan mieleeni.
Muutenkin mielestäni osoittaa suurta eriarvoisuutta lapsia kohtaan,että vain toinen asuu jommalla kummalla,vaikkakin käytännössä isän luona asuva onkin sinun luonasi.
Jaa,en tiedä,en itse toimisi vastaavassa tilanteessa samoin,mutta jokainen tyylillään.
Samansuuntaisia ajatuksia täälläpäin.
Minä hakisin uutta asuntoa, kolmelle sopivan kokoista, siirtäisin lasten kirjat uuteen osoitteeseen ja hakisin yhteishuoltajuuslapsesta yh-korotuksen ja asumistuen kahdesta lapsesta.
Jos isä alkaisi ököttelemään järjestelystä, ottaisin puheeksi elatusmaksut. Ja silloin kauppaa voisi tehdä yhdestä tai kahdesta elarista ;D
Kyllä isän ällitys puhuu elatusmaksun kiertämisen puolesta - ei millään pahalla.
elatusmaksuja kumpikaan toisillemme, ne menevät päittäin.Minä hoidan toisen lapsen kulut ja mies toisen, joten ne siis nollautuvat näin.Alusta asti ollut selvä homma.Ja en vaatisi muussakaan tapauksessa elareita isältä, koska hän "tukee" perhettämme muuten rahallisesti aina tarvittaessa.
Kummankin lapsen lapsilisät saan minä, koska isä ei töissäolevana ehtisi edes tehdä hankintoja lapsille saati tarvisi rahoja itselleen.
Joten rahasta ei voi olla periaatteessa kyse.