Tuhannen ja yhden yön
tarinoiden maa,
sinä lensit sinne.
Kaikki ymmärtäväiset
ovat siellä.
Kamelisi odottavat.
Teillä on juhlat,
kimeät naisten huudot
ja äitisi kyyneleet.
Olet onnellinen.
tarinoiden maa,
sinä lensit sinne.
Kaikki ymmärtäväiset
ovat siellä.
Kamelisi odottavat.
Teillä on juhlat,
kimeät naisten huudot
ja äitisi kyyneleet.
Olet onnellinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei enää kulje tuulikaan
latvaa palmun havistaen
ettei Laylan nimeä kuiskisi
ääneensä tuudittaen
Ei auttanut matka pitkäkään
ei saanut kuvaansa häviämään
autiomaan tuulia huutelin
häntä viemään mielestään
Ohikulkijalle jokaiselle
runoilin kauneudestaan
ja kulkivat kirjeet kultaiset
kantain arabian kirjaimiaan
Villien eläinten sekaan
olen häipynyt unohtamaan
vaan en katsetta Laylan unohtaa
silti voi kai milloinkaan
Mantelisilmäinen tyttö
odottaa sinua,
tee hänet onnelliseksi.
Anna hänelle kultaa,
ehkä hän poimii sinulle
viikunoita.
TA’ABBATA SHARRAN
Läpi nälän ja janon ja katkeruuden
olen saapunut tähän päivään
kuinka monta tekoa hurjuuden
taakseni jälleen jäikään?
Kysyt miksi hän ei kumarastaan
nouse, kyyryssä kulkien vain
siis sulle mä tuohon vastaan
pahaa kannan kainalossain
Puhalla, Khamsin, tomuinen
karkaistu helvetin tulella
läpi tuulahda kalloni valkoisen
sen silmien rei’issä ujella!
(Ta’abbata Sharran oli Arabian niemimaalla ennen islamin aikaa 500-luvulla vaikuttanut runoilija ja maantierosvo. Hänen salaperäinen nimensä tarkoittaa ”Hän kantoi pahaa kainalossaan”)
Et voi ryöstää
minua enää.
Minulla ei ole jalokiviä,
timanttini ovat piilossa.
Et voi hiipiä
yöllä puutarhaani,
en kuule kun
kuiskaat:Aisha,Aishaa.
Veljeni vartioivat
rautaista porttia.