Ikää olisi 31. Eli ei vielä ihan mahdottoman paljon äitiyttä ajatellen. Mutta lapsi olisi ajankohtainen korkeintaan ensi vuonna kun täytän 32. Ja jos ei heti tärppää niin kohta olen 33, 34 jne.
Miten teillä 32-35 vuotiailla on lasten saanti onnistunut (ensimmäinen lapsi siis)? Ja synnytys yms.? Jollakin tutullani (35) tuli isoja ongelmia, mm. hormonit meni sekaisin synnytyksen jälkeen. Ja monet muutkin ovat suositelleet, että äkkiä vaan lasten tekoon. Ennen kuin on myöhäistä. Tiedän, että kaikki voi mennä ok vaikka olisi jo 40. Mutta aina ne riskit kasvaa. En haluaisi kuitenkaan hätiköidä sen takia.
Tuntuu, että aika kiitää kauheata vauhtia! Muuten ei ole ikäkriisiä ollut.
Ehkä se vähän muutenkin tietysti jännittää, että miten se lapsi muuttaa elämän ja parisuhteen...
Miten teillä 32-35 vuotiailla on lasten saanti onnistunut (ensimmäinen lapsi siis)? Ja synnytys yms.? Jollakin tutullani (35) tuli isoja ongelmia, mm. hormonit meni sekaisin synnytyksen jälkeen. Ja monet muutkin ovat suositelleet, että äkkiä vaan lasten tekoon. Ennen kuin on myöhäistä. Tiedän, että kaikki voi mennä ok vaikka olisi jo 40. Mutta aina ne riskit kasvaa. En haluaisi kuitenkaan hätiköidä sen takia.
Tuntuu, että aika kiitää kauheata vauhtia! Muuten ei ole ikäkriisiä ollut.
Ehkä se vähän muutenkin tietysti jännittää, että miten se lapsi muuttaa elämän ja parisuhteen...
Vastaukset 16
Vanhimmat
enää noin vanhana,olisit antanu nuorempana..
Itse taidat olla aivan väärän ikäryhmän kohdalla kirjoittelemassa, oli sen verran lapsellinen kommentti. Ja oletko kuullut ehkäisystä, et varmaan...?
...ei niiden saaminen itsestäänselvyys ole. Kun lapsi on sitten tulossa, tuntuu se monella olevan jo silloin kriisin paikka suhteessa, tai ainakin silloin kun se on vielä pieni ja vaatii jatkuvaa hoivaa. Jos kumppanisi on kypsä aikuinen, teistä tulee luultavasti onnellinen perhe.
Lapsia EI tehdä.... Ei vaikka kuinka olisi kuumetta ja biologista kelloa pelissä. Ei edes sillon kun suhde vetelee viimeisään.
Mieti suhteen muuttumista yms. vastakun asia on ajankohtainen. Teet itsellesi palveluksen samalla :)
Kyllähän minä sen tiedän tietenkin ettei lapsia niin vaan "tehdä" ja tilata kuin postimyynnistä. Ja se on iso päätös. Enkä ole tässä syöksynyt enkä syöksymässä mihinkään vaan harkinnut asiaa pitkään (ikää siis jo siis 31).
Eikä suhteemme todellakaan vedä viimeisiään. Jos vetäisi en haluaisi lasta. Ei ole mitään niin hirveää vauvakuumetta. Ehkä otsikkoni "paniikki iskee" oli vähän väärä...
Lähinnä sen takia tässä juuri kyselen, että miten muilla "vanhemmilla" äideillä on raskaaksi tulo onnistunut ja synnytys yms. mennyt. Kun ikä tuo riskejä. Koska tiedän ettei lapsia niin vaan tehdä ja en halua kiirehtiä ja toisaalta aika menee nopeasti. Onko kaikki sitten niin varmoja asiasta eikä mikään mietitytä ja jos ei ole ei ole valmis äidiksi? Kyllä asia tavallaan on ajankohtainen, en kai miettisi tälläisiä jos ei olisi? Kyllä miehen kanssa on asiasta keskusteltu jne.
Kirjoitukseni taidettiin ymmärtää ihan väärin. Unohtakaa koko juttu.
Sieltä löytyy inseminaatiota ja munasolujuttuja.
Ammattitaito on maailman huippua.
Asiaan suhtautuminen, erittäin asiallista ja ymmärtävää.
Tv: koeputkilapsen, tuon ihanan pikkuprinsessan ylpeä isä.
vitun vanha että voit jo unohtaa tuollaiset.Olisit antanut aikaisemmin ilman kumia..
Täällähän on järkevää keskustelua. Mitähän tuollaisen päässä oikein liikkuu. Vai liikkuuko mitään? Kyllä siitä vanhenemisestakin on jotain etua! Säilytä vaikka vastauksesi ja lue 15 vuoden päästä! Saat makeat naurut!
Toivon mukaan tuon ikäiset käyttää kumia!
Tai eihän se mitään keskustelua ole. Käytin väärää sanaa!
Tarpeeksi iso porukka astumaan niin kyllä palaa pohjaan.
Moi,
Ekan lapsen sain 30v. Toisen 32v.
Ensimmäisen kohdalla lopetin pillerit ja seuraavasta kierrosta tulin raskaaksi. Ensimmäinen lapsi oli 1v kun aloin odottamaan toista.
Molemmat synnytykset helppoja ja varmaan kolmas olisi vielä helpompi ;). Mutta nää kaksi on kyllä ihan passeli lukumäärä.
Asiat ovat niin yksilöllisiä, tietenkin ikäkin vaikuttaa raskaaksi tulemisen helppouteen, mutta minun kohdallani ainakaan 30-rajapyykki ei tunnu missään.
Lapsen kannalta tietty kivempi saada lapset nuorena, niin voi kauemmin vanhana nauttia ja mahd hoidella lapsenlapsia :). Lapsellekin on enemmän iloa nuorista ja terveistä vanhemmista kuin että parikymppisenä alkaa huolehtia vanhainkotipaikasta ;).
kokemusta on tuttavapiirissäni. Juuri 38-vuotias ystäväni sai viime syksynä terveen poikavauvan, mutta raskaus ei lähtenyt käyntiin ilman hormonihoitoa. Olivat yrittäneet lasta jo monta vuotta.
Raskaaksi tuleminen, vointi ja parisuhteen muuttuminen riippuu niin monesta seikasta, mutta en kyllä suosittele raskautta liikaa pitkittämään, mikäli sitä toivoo. Muuten voi käydä kuten minulle ja monelle muulle, että ikä lähenee enemmän neljääkymmentä kuin kolmeakymmentä ja lapsia ei kuulu. Vinkkinä muuten että www.vauva-lehti.fi keskustelussa voisit saada myös mielipiteitä aiheesta.
Tsemppiä! Et tosiaan ole vielä liian vanha.
Hei!
Olen kans 31vee, eikä vauvaa ole kuulunut. Eikä se todella ole niin helppoa tulla raskaaksi, näköjään. Mitään suurta paniikkia en vielä ole itselleni kehittänyt, mutta tosi asia on, että tuo aika juoksee kauhean nopeasti. Ja väkisinkin tulee mieleen, että entäs, jos koskaan en saakaan lapsia? Se se vasta voi olla kipeä asia.
toivoo saavansa lapsia ja on yrittänyt sellaisen vuoden verran tulla raskaaksi, niin kannattaa mielestäni käydä lääkärillä juttelemassa. Ihan vain varmuuden vuoksi. Sitten voi taas ihmetellä uudestaan. Ei kannata asiaa murehtia etukäteen ainakaan. Joskus se vain kestää tai voi olla, ettei munasolu irtoa säännöllisesti tai ihan mitä tahansa.
Itse olen menossa kesän jälkeen. Iloista mieltä ja ei kannata panikoitua!
Ne vie kaikki sun rahasi kun kasvavat isoiksi.
Pienenä niille menee kaikki rahat vaippoihin
ja bonaan.
Toisilla oma menneisyys on hyvässä muistissa.