Mistähän se johtuu, että minua viehättää niin hirmuisesti vanhemmat, n 40 ikäiset miehet? Olen itse alta 30 kymppinen nuori nainen.
Tykkäättekö te vanhemmat miehet nuorista naisista? Miten teitä pitäisi lähestyä jos on ihastunut? Vai pelästyttekö niin pienistä ;)
Tykkäättekö te vanhemmat miehet nuorista naisista? Miten teitä pitäisi lähestyä jos on ihastunut? Vai pelästyttekö niin pienistä ;)
Vastaukset 34
Vanhimmat
tuohon eteen, työnnät polvesi reisieni väliin ja katsot silmiin. Siitä se lähtee...
oo ollu erämailla tai teltassa liian pitkään ;)
Ny kotio vaimon luo, ja sassii!!
Kotiin, mutta kun nuorta lihaa on tarjolla, niin eihän herrasmiehenä voi heitteille jättääkään ;)
Siitäpä tuli mieleen, etten 8 viikkoon ole eukon vieressä nukkunut!
eukkosi on eksynyt,konkun nuoren ja viriilin uroksen vai ;DD
...Vastata, vaik olen nainen, provoilet tai et niin aihe aina yhtä mukava, välillä tätä ettei aina naisten "makkararoista." Tottakai miehet tykkää nuorista, meidän äijjäkin hikoo kainaloita myöden kun nuoret pimut lantiohousuissaan kadulla kävelee! Onneks vaan kainaloista, mulla kun kastuu ihan eri paikasta, katellessa nuorta mieslihaa. Anna palaa vaan, 40-kymppinen mies osaa ja jaksaa!!
Kyllä niillä sitten päälle 50v alkaa kiinnostamaan muut asiat enemmän kun nuoret naiset, kun ei enää pelit toimi niinkuin nuorena. On noita "nuoria" naisia katseltu kun juoksevat sitten nuorempien perässä kun miehellä on tullut ikää lisää, mustasukkaisuusdraamat rules. Hauskaa voi pitää vanhempien kanssa, mut rakastua kannattaa järkevästi samnaikäiseen tai nuorempaan, jollei sitten halua viettää vanhempana seksitöntä elämää.
...Miettimään tulevaa, nauttikoon aikansa, liuta mukuloita sillä kohta pyörii jaloissa kumminkin. Kasvatettuaan lapset isoiksi, niin johan se muikeli on itekkin jo viiskymppinen. Edessä viel äijjän hoitaminen ellei ole lykännyt sitä vanhainkotiin!
asia selvisi lopulta... ja mies on saanut ilmaisen omaishoitajan vanhuudenpäivien turvaksi...kätevää, nyt tiedän miksi he katselevat nuoria naisia ;D
Sitten kun nainen on 50v voikin sitten siirtyä paljon nuorempiin miehiin, kun se jäi kokematta nuorempana ;D
joo, ei ole provo vaan ihan tosi juttu..
Niin siitä vaan kyselin mielipiteitä että mitäs sanotte jos ikäeroa on lähemmäs se 20v? mutta luonteestahan se kiinni paljon on, eikö?
... vaikka 50 vuotta. Korvien välissä heittää ja rajusti. Sorry karkea ilmaisuni!! Tottakai se on LUONTEESTA kiinni!!!
Pidän tosipaljon neljätoistavuotta nuoremmasta naisesta ja hänkin minusta, ymmärtäisin. Juttu on jatkunut jo montavuotta ja jatkuu edelleen tosi kuumana välillä..:)
Ei pidä paikkaansa tuo sun juttu, sanoisin että "asenteellista rasismia" sorry vain. Tiedän mistä puhun kokemuksesta.
Tuosta olen kyllä erimieltä. Oma elämänkumppani oli minua 11 vuotta vanhempi ja hän oli parasta mitä minulla koskaan on ollut elämässäni.
paljon vanhempi silloin, kun en osannut ohjata omaa elämääni vaan kaipasin jotakuta joka huolehtisi minusta, on siitä urotyöstä hyvät muistot jäljellä niiltä osin kun jaksoi "hoivata" mutta kyllä koko miehellä oli omassa elämässä henkinen puoli pahasti rappiolla, siksi katselikin nuorempaa, kun vanhemmat huomasivat ongelman nuorempi ei. helppo on ohittaa oman elämän huolehtimisen vastuu puolin ja toisin. Niin kyllä minuakin pidettiin kukkaa kämmenellä niin kauan kun halusin sen luomoissa elää, sitten kasvoin aikuiseksi
Itse asiassa "kukkana kämmenellä" olin jo ihan aikuisikäisenä naisena. Kysymyksessä ei varmasti ollut enää se, että olisi ollut jonkinlaista hoivaamistarvetta, tai toisesta ihmisestä vastuun kantamista. Vaan ihan rehellistä rakkautta, kahden aikuisen ihmisen välillä.
että äärettömän useat ihmiset ovat rajattomia ja etsivät hoivaajaa sukupuoleenkaan katsomatta ja sillä vastakumppanilla on hoivaamisen tarve. Ja tietenkään siinä tilanteessa elävä ihminen ei huomaa eikä tajua ongelmaansa, ei ehkä silloinkaan kun suhde päättyy, siinä kohtaa yleensä vieritetään syy toisen niskoille ja syytetään, että hän oli sellainen ja tälläinen.
Ihminen joka antaa toisen viedä elämäänsä, hänellä on ongelma selvittää mikä on hänen todellinen luonteensa ja mitä hän ihan oikeasti haluaa. Viemisilläkin siis on eroja myönnän sen.
Itse törmään alituiseen vieläkin näihin vanhempiin rajojansa tuntemattomiin miehiin jotka myös etsivät kuulijaa ja kertovat mitä kaikkea inhoittavaa entinen nainen on heille tehnyt, se on puolin ja toisin omien ongelmien käsittelemättä jättämistä.
Hyvä ja terve suhde ei pääty eroon, koska siinä on kaksi vahvaa ihmistä ylläpitämässä ja selvittelemässä elämän kuoppia ja mutkia. En siis niele kerta istumalta tarinaa ihanasta eksästä jos hän olisi sellainen ollut, niin ei hän olisi entinen.
kunnes kuolema teidät erottaa...
jk. minä en oikein ymmärrä tuota sinun jankutusta, että ei huomaa/tajua ongelmaa...?? Tiedätkö hyvässä parisuhteessa ei ole noita ongelmia.
Eikä parisuhde ole "kahle". Eikä siinä varasteta tai viedä toisen elämää. Siinä eletään ihan vapaaehtoisesti.
Ja hyvä ja terve parisuhdekin voi päättyä eroon. Eli, toisen kuolemaan. Ja silloin hänestä tulee auttamattomasti "entinen", ilman valintoja.
toista ihmistä kohtaan. Niin on minunkin mies kuollut jo.
Enpä tarkottanut tätä sinulle henkilökohtaisesti vai otitko sen niin? Vaan yleiseksi käytännöksi tänäpäivänä, kun tulee ongelmia eteen, niin siirrytään seuraavaan seurustelukumppaniin ratkaisematta entistä suhdetta tai pistetään vika toisen osapuolen ansioksi. Se on surullista toisen ihmisen tunteiden maahan polkemista pahimmillaan. Itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä. Suomen baarit ovat täynnä miehiä jotka on joku nainen polkenut "itsekkyydessään" maahan, sitä en näe naisena toista puolta, mitenkä naiset reagoivat, sillä harvemmin heidän kanssaan sellaisista keskustelen, toki ystävien kanssa, mutta sitä nyt ei voi yleistää se on suppeaa tietoa. Mutta melkein jokaisessa vastaantulevassa eronneessa miehessä näen jonkun naisen jättämän piikin. Enkä toki ala väittämään, että syy olisi pelkästään toisessa, vaan siinä, että totuutta ei haluta nähdä ja se keneltä se totuus kätketään pahiten niin itseltä.
Enkä ole väittänyt parisuhdetta kahleeksi, mistä niin päättelit? Päinvastoin.
Tämä nyt meni liian pitkälle alkuperäisestä aiheesta joka oli suuri ikäero.sori jos johdattelin. Et satu olemaan R.P?
En ottanut tätä mitenkään henkilökohtaisesti. Mutta hieman yleistämisenä kuitenkin. Niin, että nainen olisi aina se "päähän potkija", kun suhde hajoaa. Varmasti löytyy syytä molemmista osapuolista. Myös siitä "päähän potkitusta" miehestä, joka löytyy lähiö pubista tuopin äärestä.
Tällästä "syyllisen" nimeämistä erotilanteessa ei voi koskaan sivullinen tehdä. Koska syytetyn kuulemista ei ole tapahtunut. Joten emme tiedä asiasta koko totuutta. Mies on kertonut vain omansa ja nainen on "tuomittu" sen kuulemisen perusteella.
Ukkos on kuusikymppinen. Aika iso ikäero. Jos pidempää liittoa suunnittelet. kannattaa kyllä harkita. 40 ja yli ukot on useasti varattuja, eronneita, perheensä perustaneita miehiä joten välttämättä odotukset elämältä ovat eri suuntaisia.Tai sitten jotakin peräkammarin poikia.No saahan sitä ihminen kokkeilla kaikenlaista ja siitähän se kokemus lisääntyy.
vaan sitä miten naiset potkivat miehiään ivoillaan erotilanteissa haavoittamalla, kun siinä kohtaa pitäisi asioita selvittää, eikä ilkeillä. En ole enää sinisilmäinen niitä tarinoita kuunnellessani ja tiedän toki että riitaan tarvitaan kaksi, mutta mitä hyödyttää ilkeily ketään? Ja mitä enemmän miehelle ilkeilee, sitä enemmän itse saa niskaansa...
Logiikkani on se, että usein naiset haluavat olla "alistettuja" "manipuloituja" "hentoja naisia" hetken kuluttua he sanovat: Kyllä meidän "erkki" on selvinpäin niin mukava mies... mutta humalassa lyö... sitten halutaan siihen tilanteeseen muutosta ja syytetään, että kun se mies on sellainen, eihän se mies muutu jos kukaan ei sano ääneen, että ei ole hyvä olla. Näytelmäähän se on varmaan usein puolin ja toisin jos ei suhteissa synkkaa, toinen on saanut kiltin ihmisen roolin ehkä jo lapsuuskodistaan ja toinen ottaa sitten sen vahvemman roolin, kun kumppani haluaa vapaamatkustaa. Minusta syyllinen on aina vapaamatkustaja enemmän kuin se joka edes tekee jotain.
Kummanlainen sinua kiehtoo se kiltti ihminen vaiko vahva? Tasasuhta olisi paras. ja en voi sietää ihmistä joka ei tee omassa elämässään päätöksiä vaan kulkeutuu toisten vanavedessä... näitä naisia vaan taitaa olla aika paljon, onhan heitä toki miehiäkin ihan mukaviakin, mutta vaikka tietyllä tavalla kiltteys on hyve, niin mielestäni on myös itsekkyys omaa elämää kohtaan, että osaa vaatia itselleen tärkeitä asioita, eikä nalkuttaa niiden puutteesta.
On nämä ihmissuhde asiat omituisia. Ja niissä pätee juuri se, että se mikä sopii yhdelle ei välttämättä ole hyvä toiselle.
Ja voiko niistä itsetunto maahan poljetuista miehistä jotka suorastaan anelevat kuuntelijaa tulla vielä ehjiä? Olisi paljon mukavampaa kohdata ehjä ihminen. En jaksaisi kuunnella satuja, kuinka huonosti heitä on kohdeltu ja he olivat tehneet kaikkensa suhteen eteen... jos sattuu olemaan huono itsetunto miehellä, niin ei kestä lainkaan seuraa jossa yritetään edetä asian ytimeen, pitäisi vain kuunnella ja sääliä ;D
Kyllähän se on niin, että nainen on parhaimmillaan siinä 35-45v. Huomasin sen jo nuorena miehenä.. ;-)
Voiko olla parempaa kuin kypsä, tyylikäs, älykäs, osaava nainen..? Kyllä siinä pikkupimut jää kauas taakse..
En tiedä mikä siinä on kun minua EI viehätä nuoremmat naiset,ei heidän kanssaan ole mitään yhteistä puhuttavaa enkä halua pelkkää seksisuhdetta,suunnilleen oman ikäinen on paras:))
Että molemmat ovat henkisesti kasvaneet samalle tasolle, eikä se, että vanhemmasta haettaisiin jotain korviketta omille puutoksille elämäntaidoissa. Toki voi joissan harvinaisissa tapauksissa olla, että erinikäiset ovat henkisesti samalla tasolla, mutta ajan kanssa vanhempaa alkaisi pitkästyttämään kehittymättömät puolet ja hakeutumaan muka vain ystävinä samanikäiseen seuraan.
Ja pahimmassa tapauksessa voi olla kyse nuorella naisella siinä, että on kasvanut isättömänä, kun nykyään on paljon yh-äitejä, niin sitä tiedostamattomasti hakeutuu vanhemman miehen seuraan. Ihmissuhteissahan on pahinta se, että jompikumpi hakee huoltajaa itselleen, eikä tasavertaista elämänkumppania, taitaa tämä seikka näkyä erotilastoissa, ei pelkät tunteet suhteissa kasvata eteenpäin ja halut. tarvitaan tervettä tahtoa ja järkeä jotta voisi olla onnellinen elämässään tärkeän ihmisen kera.
Kiva kuulla, että sinunlaisiakin miehiä on olemassa, joskus sitä melkein jo kuvittelee, että kaikki miehet ovat tuuliviirejä.
JAKSAIS NUOREMPIEN KANSSA!!!! ;DDDDDDDDD
No mutta hyvänen aika sentään. Harvemmin erotilanteessa lapsi jää isättömäksi, jos vanhemmat eroavat??!!
ajattelen. Ei tarvitse omien lastentekohalujen vuoksi tehdä lapsia joiden isästä erotaan, kun tavoite on saavutettu, lapsi kenen tahansa kanssa, tutustumatta kumppaniin kunnolla sitä ennen.
Ei iällä oo mitään merkitystä. Kaikki riippuu aivan muista tekijöistä. Meihin vain halutaan istuttaa sellaisia mielikuvia ja karsinoida suotta. Olen kokenut vanhemman ja nuoremman ihastuksen ja pidemmällekin...muut asiat ratkaisevat.
...ei ole väliä...
Itse sain kokea elämäni kauneimmat ja ihanimmat hetket itseäni parikymmentä vuotta vanhemman miehen kanssa... Olosuhteet vaan pakottivat meidät eri teille...
...Tuo avaaja niin tosissaan, minä itse provoilin, nousi vain karvat pystyyn avaajan sanojen asettelusta! Itse olen 20 vuotta huushollia pitänyt 10 vuotta vanhemman miehen kanssa! Ja meinaan pitää jatkossakin. Totuushan kuitenkin on ettei RAKKAUS ikään katso!
En minä kaikkia nuorempiakaan tyrkyllä olleita ole huolinut:))
Vanhemmmilla voi olla hauskempi huumori ja keskustelutaito eri asioista kun taas nykyään nuoremmat miehet ovat itsenäisempiä kuin ikäiseni,heitä ei ole äiti lellimisellä pilannut:))
Itse olen yleensä kiinnostunut ikäisistäni ja muutaman vuoden vanhemmista miehistä. Kevättalvella tapasin kuitenkin noin 45-vuotiaan miehen, joka oli todellinen hengenheimolainen. On väärin väittää ettei alle kolmekymppisellä naisella ja yli nelikymppisellä miehellä voi olla mitään yhteistä (seksin lisäksi). Meillä riitti keskustelunaiheita ja juttua luonnosta, linnuista, kalastuksesta, matkailusta, kielistä... jne. Kiinnostuksen kohteet olivat kovasti samanlaiset. Ihastuin tähän mieheen todella vahvasti, ja tunteet olivat molemminpuolisia. Elämäntilanteet olivat molemmilla kuitenkin sellaiset että ihastukseksi se jäi. En ole tavannut häntä viikkoihin mutta mietin lämmöllä ja kaipailen :) Kyllä niitä sielunkumppaneita voi löytyä mistä ikäryhmästä tahansa yksilöitä kun ollaan.
Kiva, että ajattelet asiasta noin! :) luulin jo olevani ainut lajissaan...
Niin, olen aivan samaa mieltä, että joskus voi käydä noin, että tapaa vanhemman miehen jonka kanssa voi löytää paljonkin keskustelun aiheita ja kemiat todella toimii!
Olisi mukava vaihtaa kanssasi ajatuksia enemmänkin..
täytyy sinulle tyttökulta sanoa että yli kymmenen vuotta on ehkä liikaa ikäeroa tulee paljon asoita elämässä vastaan kaverisi ovat nuoria hänen vanhoja musiiki sinä rokkari hän huppari hänellä lapsia sinulla ei ja niin edelleen idsellä oli kymmenenvuotta suunnileen