sulla kun on kokemusta noista laumanvartioista..miten paljon kestää tuota pentua komentaa? eli kun se nyt on ottanut tuon asenteen että "minä sanon viimeisen sanan ihan varmasti" eli esim kun se haukkuu kun sitä komentaa(huulessta,poskista kiinni ja ei! katsotaan myös silmiin) niin "sieltä tulee hammasta" ja irvistyksiä ja se viimenen haukaus on saatava sanoa saman on myös tuon pureskelun koira melkeen kulkee hampaat eellä ei eli menee verhot,sohvat,johdot ja kädet läpi samalla matkalla(mikä nyt on tietysti pennulle normaalia että niillä hampailla kalutaan kaikkea mitä irti saadaan) mutta siis kun puree käsiä niin kielto on sama kun edellisessä koira käy taas käsiin ja kun kiellät siitä niin edelleeenkin yrittää samaa.nyt olen sitte ottanut poskista näykkäsyn jälkeen ja pistänyt selälleen ja pitänyt sen siinä muutamia sekunteja (pidän kättä kaulalla jotta se pentu pysyy siinä) edelleen yrittää ( jo "vihasempana") purra jos vain saisi jostakin kiinni. huutaa kun pistetty sika.eli kuinka "raakasti" voin sitä ojentaa?ettei siitä tule sitten mitään jälki seuraamuksia tulevaisuudessa..entäpä noi dogot kuin rajusti niitten voi pentua antaa komentaa?pentu osaa niitä kyllä ärsyttää mm puremalla,haukkumalla,hyppimällä päällä ja "astumalla" olenkin ite siinä välissä mutta olis varmaan parempi antaa rökittää sitä mukaan kun on aihetta jotta se oppis jonkunlaisa tapoja kunnioittamaa, kun toinen nukkuu,syö tms.täytyy sanoo että on jumaliste luonnetta koirassa jo 9vko ikäsenä :S kyl noi mamman dogot on ollu niiiin enkeleitä että :)
dava!
kaukkarin pennusta
674411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 42 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
sen kaukkarin kanssa jos se tuohon malliin jatkuu...!!! sun pitää näyttää sille että SINÄ olet johtaja, enkä tarkota se pitäs näyttää sille fyysisellä voimalla...! koira kouluun....
ja neuvoo kyllä sinua
pentu on saatava uskomaan että sinä määrääät,selätyksessä voit olla kovempi,mieti miten koira sen tekee,nappaa toisen kaulan sivusta ja heittää ympäri,sitten hampaat kurkulla murisee,itse myös käytän vaativammalle tuota murinaa,voin myös puraista(hauskalta ehkä kuulostaa).Jos pentu on tosi röyhkeä,anna vanhemman koiran sitä kurittaa vapaasti jos vaan aikuisesi tietää rajan,eli ei tosissaan revi pentua paloiksi vaan niinkuin koirat,rajustikkin räjähtää sille mutta reikiä ei tule,itseasiassa se olisi hyvä apu sinun opetuksen lisäksi jos myös koira saisi tehdä selväksi että pentu on nyt alempana.Normaali aikuinen ei kuitenkaan oikeasti pentua vahingoita.Se on,kaukkari on joskus todella voimakas haluamaan ja sinä olet saanut just sen pennun,elämä ei varmasti tule olemaan kovin helppoa ennenkuin se saadaan ruotuun.Huomasitko kirjoituksen täällä noin 4kk?pennusta,siis kaukkarista joka on surutta ruvennut tosissaan lenkillä tappelemaan vastaantulevien koirien kanssa?Mm käynyt dobberin ym isomman päälle,siihen tilanteeseen ette toivottavasti ikinä pääse =)
Ei pentuun tai koiraan tarvitse käyttää kovia otteita tai selätystä. Ihmettelen tuollaisia neuvoja, ovat aivan antiikinaikaisia.
Suosittelen lukemaan Jan Fennellin kirjat Kuuntelen koiraani ja Koulutan koirani, niistä saat apua. Täällä myös hyvä sivusto: http://kotisivu.mtv3.fi/toko/liikkeidenkoulutus.htm
ylhäällä joku neuvoi menemään koirakouluun...noin pieni pentu ei nyt kuitenkaan pääse minnekkään vielä ja toisaalta,ei taida nyt kenttien perustottis auttaa noihin,eikö koirasi kasvattaja antanut hyviä vinkkejä?Ei sen puoleen,monilla kasvattajilla on ongelmia ihan itsellään,liikaa jos on koiria niin on kaukkariltakin usein kaikki kasvatus jäänyt ja kyllä seurauksista sitten niitä juttujakin aina välillä kuulen.
Ja sillä niin kovin kuin tarve vaatii jutulla en siis edelleenkään pieksemistä tarkoita.Voit myös koittaa josko sulkeminen 5 minuutiksi yksin vaikka vessaan tai eteiseen auttaisi silloin kun pentu oikein riehaantuu,joskus erotus laumasta toimii.Ja ole sitkeä,sitkeämpi kuin pentu =)
kyllä ja omistankin,sopii pehmeämmille kyllä,mutta tuo kaukkari ei ole pehmeä eikä varsinkaan hänen pentunsa.Nyt koitetaan estää tilannetta menemästä siihen että kun se on vuoden niin tarvitaan viimeinen piikki.Siinä ei nyt huomioimattomuus koulutus auta,sen uskallan sanoa kokemuksesta.Saahan sitäkin koittaa,mutta no joo,Esim ekan viikon täyshuomioimattomuuden aikana tuo pentu todennäköisemmin vaan pönkittäisi asemaansa perheessä,kaukkari esim on koira,niinkuin monet laumanvartijat,joka ei lopulta hirveästi välitä ihmisen seurasta ja huomiosta,ne on tehty pärjäämään omin avuin ja ne pärjäävät.Siksipä se ei juuri kärsi siitä jos ei sitä huomioitaisi ym.Nämä koirat tykkäävät rapsutuksista,mutta haluavat pitää omistajaankin reilun raon,ovat itsenäisiä.Laumanvartiat ovat ihan omalaatuisia luonteensa puolesta,lähes kaikki muut rodut ovat huomattavasti enemmän ihmisestä riippuvaisia.
koirien itsensä aina vaan käyttämät keinot voivat olla vanhanaikaisia?Jos koira kouluttaa tuolla tavoin pentunsa tavoille,miksei ihminenkin jota koira pitää vain "outona"koirana.Siinäpä pähkinää purtavaksi.
kirjoittaminen on vaikeaa kun aina jotain unohtuu,niin tietysti pentua pitää myös tapakasvattaa koko ajan,mutta sen sinä varmasti dogon omistajana tiedätkin,pieniä tottis harjoituksia joka päivä muutamaan otteeseen tekee kyllä hyvää johtajuuden vahvistukselle myös.
Pentukouluja on ihan pienillekin pennuille. Jos kokemusta koiran kouluttamisesta ei ole, kannattaa ehdottomasti pentukouluun mennä.
Ja kovia otteita (esim. alistamista) ei tarvita. Ei koiraa pelolla kannata kasvattaa, ei se opi kunnioittamaan omistajaansa vaan vain pelkäämään. Mutta olen huomannut, että noita vanhanaikaisia koulutusmenetelmiä varsinkin vähän vanhemmat kasvattajat/koiranomistajat suosivat ja etenkin, jos rotu on vähän hankalampi tai isompi.
alkaa 12 viikkoisesta,siihenkin vielä 3 viikkoa.Koiran alistus ei ole koiran pelottelua vaan koirille ja susille luontaista käytöstä,herätkää hyvät ihmiset ja katsokaa vaikka luontovideo herranen aika sentään.Luuletko että susi lukee pennuilleen kirjaa:kuuntelen koiraani?????Koira alkaa pelkäämään jos sitä piiskataan,ei jos sille tehdään niin kuin emä tekisi,pentu sitäpaitsi ymmärtää parhaiten juuri nämä "koiramaiset"otteet.
http://www.koirakurssit.com/pikkupennut_leikkikoulu.htm
Taasko sitä suututaan, kun sanoo oman mielipiteensä?
asiallisista vastauksita ja hyvistä neuvoista.kyllä mä lähdinki liikkeelle siillä asenteella että tuo ei mikään kiltti pikku puudeli ole mutta joskus sekin voi yllättää kun noi pieni koira näyttää jo kyntensä.töitä kyllä sen kans teen niin paljon ku on tarvis :) jotta siitä yhteiskuntakelpoinen tulee.en ymmärtänyt tätä lausetta :" Puoli vuotta kun sitkeästi tätä tekee, omistat mitä upeimman koiran, helpoompa se toisin olisi ollut heti alkuun mennä oikeille urille" pentu on ollut mulla vasta pari viikkoa,viikon aikana ruennyt napsimaan sormille joten en ehkä olisi ajemmin voinutkaan tehdä asialle yhtään mitää.pentu on pieni ja nuori en mielestäni ole myöskään mitään väärin sen kanssa tehnyt.kysyin davan mielipidettä ja neuvoa asiaan koska hänellä on kokemusta laumanvartioiden kasvatuksesta.kasvattaja myös neuvoi tämän alistuksen "tasasin väliajoin" tuo on kyllä taivahan tosi että huomioimattomuus ei auta yhtikäs mitää koska tuo pentu ei juuri välitä ihmisistä ei viihdy"sylissä" hellittävänä ja rapsuteltavana.jospa siitä vielä koira tulee :) ainaki parhaani yritän.
sanoa! mulla on ollu ja on edelleen rotikoita, selättäminen ei ole autanu ollenkaan, ainoastaan pahensi asioita mun eka koiran kans...! se on se henkinen vahvuus paljon parempi koulutustapa.! meillä se selättäminen vaan lisäs taistelua... että silleen...! muistakaa että koirat ovat yksilöllisiä.
Ei tosiaankaan ole ainoastaan pehmeille korille. Oletko koskaan kokeillut tuota? Itse olen menetelmää käyttänyt ongeemia hoitaessani jo kaksikymmentä vuotta! Ja kyllä kuule peruskaukkari jää aika kauas joidenkin niiden oikeasti kvien koirien kanssa. Koskaan minun ei ole tarvinnut koiraan fyysisesti koskea. Tällä palstalla on ollut muutama muukin saman asian tietävä, mutta jostain syystä ovat aina jääneet näitä ikivanhoja menetelmiä puolustavien varjoon....
pitää muistaa myös että pennut pistää usein "tuitummin kampoihin"kuin sitten vähän isommaksi kasvaessaan,siis jos asiat muuten on kunnossa =)
tähän että eka rotikkaani selätin aika lailla ja sen kans mulla oli eniten ongelmia.! sen jälkeen en ole muita koiria (omia) koskaan sselättäny, enkä aiokkaan selättää.... mitään ongelmia ei ole ollu, koirat luottaa minuun ja niiden ei tarvi taistella omasta paikasaan meidän laumassa! poskista olen kyllä ottanu kiinni, mutta selättämiseen en enää ala
Tässä on sinulle (ja muillekin) muutama hyvä linkki, josta kannattaa kysellä vähän asiantuntevampia neuvoja:
http://www.kitiska.com/foorumi/
http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/
laumanvartiaa olet kasvattanut yhteiskuntakelpoiseksi,minä 10,joiden kanssa on voinut mennä minnevaan ja tehdä mitä vaan ilman pelkoa =)siis siitä että sattuisi jotain.
vaatia mitään,sen tulee olla tasavertainen ihmisen kanssa ym soopaa.Ilmankos kaikki paikat pursuaa sellaisia eroahdistuskoiria ja pitovaikeuskoiria ja lopetettavia koiria,Minäkin oon lukenut että voilevista voi tulla syöpä..uskonko,en tasan tarkkaan usko.Tähän keskusteluun en enään puutu,oppini olen saanut ihmisiltä joilla isoja laumanvartijoita on ollut ennen minua ja on edelleenkin.Pelokasta arkaa koiraa,kuten en myöskään äkäistä tai tottelematonta en ole näissä koirissa omistanut.Jatkan tyylilläni,jatkakaa te omallenne,ei se minulta pois ole.Muistakaa kuitenkin:koira on aina ihmiselle susi,pienin janoaa valtaa siinä missä suurinkin.Tämän kun moni tajuaisi saattaisi lopetustilastot pienentyä huomattavasti...
Voi hyvä ihminen, oletko käsittänyt aivan väärin, mitä olen kirjoittanut? Koira ei missään nimessä ole eikä saa olla tasavertainen ihmisen kanssa, vaan se on lauman alin jäsen. Se pitää tehdä koiralle selväksi pienestä pennusta lähtien, mutta sitä ei tarvitse tehdä kovin ottein, vaan muilla keinoin. Koira on onnellisempi, kun sen ei tarvitse ottaa johtajuutta. Luepa uudestaan (ja lukekaa muutkin) Jan Fennellin kirjat Kuuntelen koiraani ja Koulutan koirani, niissä on todella hyvät ohjeet johtajuudesta. Eroahdistus onkin Jan Fennellin mukaan myös johtajuusongelma.
Mikset kokeilisi seuraavalle koirallesi pehmeitä keinoja? No joka tapauksesta eriävistä mielipiteistä ei tarvitse suuttua ja hermostua. On hienoa, että olet saanut koiristasi hyviä yhteiskuntakelposia kumppaneita.
neuvoa ja mielipidettä koska tiedän että hän tämän kasvatuspuolen näillä kovilla koirilla osaa.en kaivannut siihen kenekään muka viisaan neuvoa jostain päähän taputuksista.se on ihan eriasia lukea luonteesta,koulutuksesta jne jostain kirjasta kun saada se tieto ihmiseltä jolla on konkreettisia kokemuksia asiasta.
Kasvatat koirasi niin kuin haluat, ja toivon hartaasti, että noinkin vaativien rotujen kanssa selviät. Siltä ei ihan mielestäni kuitenkaan valitettavasti näytä. No kukin oppii kantapään kautta, ehkä (toivottavasti) 10 vuoden kuluttua olet jo ihan toista mieltä joistakin asioista. Ihminen onneksi yleensä kehittyy vuosien varrella. Sillä kirjan kirjoittajallakin on konkreettista kokemusta asioista.
Tämä on yleinen keskustelupalsta, jos pelkästään haluat jonkun yksittäisen ihmisen mielipiteen, kysele asiaa häneltä sähköpostitse.
eri tavalla,en kasvata ja kouluta chow chow pentujani samoin kuin isoja koiriani,ilmankos mulla on elämäni eka eroahdistus koira.Ja totta hitossa tämä hieno sana,eroahdistus on johtajuuskiista,tiedän sen oikein mainiosti,sitähän koira kapinoi että omistaja jättää koiran kotiin ja sen pitäisi alistua omistajan tahtoon.Heh,luuletko että aikanaan selättelin esim ranskanbulldoggiani?Koiralle opetus luonteen mukaan,se on tie onneen.
Tällä ko kaukkari pennulla ei kuitenkaan ole mitään ahdistusta vaan pienestä asti vankka vahtivietti(haukkuu kovasti)ja kova luonne koska ei siedä määräyksiä,pentu ei myöskään kunnioita vanhempaa(pia)koiraa ollenkaan.Omat laumanvartiani pystyin ilman ongelmia erotessani antamaan eteenpäin ilman ainoatakaan ongelmaa käytöksen suhteen joten kyllä olen omiin menetelmiini tyytyväinen.
[email protected]
ovat ihan ok. Mutta nyt oli kysymys aivan eri luokan koirasta. Oletko koskaan tutustunut Kaukkareihin, Keskareihin, Etelävenäjän paimenkoiriin. Niihin ei sovellu yksi yhteen eli valmis muotti.
Nuo koulutuskirjat ovat paikkapaikoin ihan hyviä, mutta on rotuja sekä yksilöitä joihin ei valmiiksi purtu homma sovi. Niille pitää näyttää. Ei kukaan pelolla koiraansa kouluta. Koulutus on oltava sellaista että koira sen tajuaa.Pelkäävä koira ei kunnioita omistajaansa. Pomon paikka pitää ansaita. ja sen ansaitsemiseksi joskus vaaditaan kovia otteita, jotta koira tietää paikkansa laumassa. Yleensä ne kovat otteet ovat sitä mitä koira tekee toiselle, eli emo pennulleen saadakseen sen ruotuun.
Perustottelevaisuus koulutus on myös ymmärtääkseni näille roduille ehdoton edellytys.
Mitä koulutustaktiikkaa käytit tuohon ranskanbulldoggiin? Sehän ei mikään ihan pehmeä rotu ole sekään, vaikka pieni onkin. Omaa tahtoa ja jääräpäisyyttä löytyy.
oli sitten pehmo tai jotain,sille opetin makupalalla kaiken(oli ahne)mitä tarvitsikin,ei se koskaan kukkoillut eikä kuuroillut sen puoleen,myös chowt on opetettu tällä shaping tyyppisellä palkitsemiskoulutuksella,mutta mastiffia ei,se kun viis veisaa mun makupaloista kun sitä huvitti joku muu.
on iso merkitys,esim vetämiseen jaluoksetuloon saa kiinnittää erityistä huomiota jo pienenä,ennekuin temppuilu edes alkaa,sillä kaikkia laumanvartioita yhdistää yksi asia,mieluiten ne menisi omia polkujaan vapaana toteuttaen viettiään ja vaistojaan,niille luoksetulo on usein kompastuskivi,sillä korvat lukkiutuu tosi hyvin kun haluavat(haluavat usein) olla vapaita koiria =)
Ei ole sellaista miellyttämisenhalua kuin seurakoirikisi jalostetuilla,siksi monet konstit ei tepsi niihin vaikka muihin toimisivat hyvin.
Kukaan ei ole sanonut, etta koira on samanvertainen ihmisen kanssa tms. Onko pointtia noin hankala tajuta? Mina ainakin tajusin heti mita tuo kirjoittaja tarkoitti. Aika omituista. Jos koiraa ei alisteta fyysisesti, ei se tarkoita etta sita ei kouluteta ja pideta paikillaan. Juuri tama on se pointti. Menkaa tuonne asiantunetvimmille forumeille ihan oikeasti ja katsokaa, kuinka homman voi hoitaa ilman mitaan fysiikkaa. Ottakaa myos selvaa missa tilanteessa sudet ja koirat OIKEASTI kayttavat selatysta tai fysiikka, tlette ihmettelemaan. Suurin osa koiralaumojen alfoista kayttaa jaatavaa tekniikkaa ja hoitaa johtajan hommansa vahaeleisesti, toisin kuin nama rayhaavat omistajat.
Pehmeat koulutustavat ovat taysin eri juttu kuin tama, mista nyt puhutaan. Koulutus ja isannan aseman vahvistaminen ovat eri asioita. Edelleenkin suosittelen kylla muiden ohella kuuntelemaan oikeasti asiantuntevia koirapsykologeja (tai miksi heita haluttanette nimittaa). Edella olikin jo linkki siihen.
Ja ei, minulla koirani (kun niita on/on ollut) eivat ole hemmoteltuja ja jumalasta seuraavia. Selatysta ei kumminkaan tarvita, vaikka sita ilmeisesti onkin mukava muiden keinojen loppuessa harrastaa.
Ajattelin,etten tästä asiasta lähde vääntämään,joten vaan lyhyesti...
"Selätystä ei kumminkaan tarvita,vaikka sitä ilmeisesti onkin mukava muiden keinojen loppuessa harrastaa "
Siinäpä lause,jonka allekirjoitan täysin.
Mutta huomaakin,että sinulla ihan OIKEASTI on kokemusta ja/tai tietoa vaativista koirista... ;)
Kanssa yksi niitä harvoja viisaita täällä. Jotta erottuvat jyvät akanoista jne. On se kumma kun eivät nuo muut tajua, mutta enpä ole itsekään kovin ammattilainen. Maalaisjärkeähän tämäkin ala lienee aika pitkälti. Jatkoja!
Kiitos.
Intohimoinen koiraharrastaja vaan polvenkorkuisesta asti,jonka suurinpia intohimoja on yrittää kartoittaa ja opiskella aina vaan lisää sitä koiran todellista ydintä ja kieltä, ja oppia käyttämään niitä niin paljon kuin mahdollista kommunikoidessa noiden mahtavien eläinten kanssa...
Jatkoja samoin sinulle! :O)
tämän mietelauseen. Kovat keinot alkavat, kun taidot loppuvat.
EN tiedä olenko ainoa, mutta minun laumavartijani ovat kovasti olleet oman väen perään. Eivät ne lähde meistä kauas. Joten kyllä niilläkin on tavoitteellista toimintaa, jota voi vahvistaa. On rangaistus joutua erilleen laumasta.
Ihan tyypillinen tapaus. Nevoja satelee joka suunnasta, ja loppuviimeksi omistaja kokeilee niitä kaikkia, koska mikään ei tunnu auttavan. Viimeistään kaksivuotiaana koira sitten viedään piikille, kun se käy jonkun päälle. Tai sitten myydään "ajanpuutteen vuoksi". Näitähän riittää.
Mikset muuten koiran kasvattajalta neuvoa kysy?
olen ollut myöskin kasvattajan kanssa yhteydessä saanut samankaltaisia neuvoja kun davalta.ja tulen myöskin olemaan yhteydessä häneen myöhemminkin.vaikka ns kovista roduista on kokemusta 2 dogon kautta,nekin olen yhteiskuntakelpoiseksi kasvattanut ilman sen suurempia ongelmia.kysellyt neuvoja ja mielipiteitä kun rotu oli aivan uusi mulle silloin kun ne ensimmäinen taloon tuli(ei siis ollut mun hankinta nuo dogot vaan nykyinen avomieheni oli pennun varannut ennen kun tapasimme)joten tuli koira kaupan päällisinä :) koira on nyt 4v ja toinen 3v aivan mahtavia koiria ovat.vaikka dogoa pidetään kovana nyt kun jälkeenpäin kasvatusta mietin dogo on suht helppo,hyväpäinen koira oppii helposti asioita ja ottaa opikseen.nyt tämä kaukkari on mulle sikääli uusi rotu ja luonne että en ole muutaku kirjoista(rotumääritelmiä)lukenut ja netistä mitä artikkeleita löysin.ja niitä ei kovin paljon ole..mutta kaiken kaikkiaan on ihana pentu,tervepäinen,oppivainen mutta sen tuo tulevaisuus tullessaan sitte millasen luonteen koira omaa koska pentu on ollu mulla vasta pari viikkoa en mitenkään voi sitä vielä täysin tuntea en myöskään ko rotua.luen kyllä kyseisen kirjan mutta kyllä mulla on sellanen aavistus että tämä neiti kaipaa hieman kovempia otteita kun selän kääntäminen sille.ja olen myös sitä meiltä että ei kasvatus mene yks yhteen jokaiselle koiralle ne on yksilöitä ja omia persoonia jokainen toiselle toimii toinen ja toiselle taas toinen..
lopetusta kaipaisi?Aloittajalla on myös ainakin yksi dogo argentino,eiköhän hän sentään jo jotain tiedä?Luulisin näin ainakin.
niin tosta lopetuksesta kun siitä on moni maininnut tuossa että vuoden päästä on tuoki pentu piikillä kun sen kanssa ei pärjätä.no...mä olen sitä mieltä että JOS tulisin(olisin jo tullut siihen tulokseen) siihen tulokseen että sen kanssa en pärjäisi pistäsin sen välittömästi piikille enkä oottelis vuotta eteenpäin kuluttais aikaa,hermoja ja rahoja siihen yhtää enempää.enkä edes olisi ottanut tuota koiraa koska tiedän että se vaatii työtä ja työtä,aikaa ja hermoja.älkää siis käsittäkö tuota väärin.mutta koska mä osaa jopa itsekkin päättää asiasta olen siitä päättänyt kouluttaa koiran ja miksei siitä koiraa tulisikaan :) ja älkää toki myöskään käsittäkö että koirassa ei olisi mitään positiivista koska keskustelu on ollu pelkästään negatiivisesta asiasta,pennussa on todella paljon positiivia piireteitä.en luopuisi siitä mistään hinnasta.
alkuunkaan,ei kaikkia hankalia koiria tarvitse hoitaa lopettamalla niinkuin luulevat =(
Kaukkarista saa kelpo koiran kun on itse sitkeä sissi =)Ei se ole mahdotonta ollenkaan,jos olisi niin kaukkarit olisi jo kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten =)
Jan Fennelin kirjasta lainattua:
Hanki pennulle paljon leluja, joita se voi purra. "Kun pentu puree huonekaluja tai käsiäsi, kiinnitä pennun huomio leluun ja heitä lelu vähän kauemmaksi, että se saa leikkiä sillä. Pentua ei saa rankaista sen luonnollisesta riehakkuudesta. Omistaja ohjaa leikkiä positiivisella tavalla. Jos koira käyttäytyy kunnolla, leikki viedään loppuun "kitosleikillä": pennulta otetaan lelu pois, annetaan palkkio ja sanotaan "kiitos". Johtajana olet tällöin valinnut lelun samoin kuin sen, milloin leikitään, kauanko leikitään ja milloin lopetataan.
Jos pentu ylittää rajat, johtajuus pitää selvästikin määritellä uudestaan. Pennuista on esimerkiksi tosi hauskaa kiskoa ihmisiä vaatteista ja purra. Tämä tapa pitää kitkeä heti alkuunsa. Itse opetan pennun irrottamaan naskalinsa minusta niin, että vaikka pentu tarttuisi hampaillaan käsivarteeni kuinka kevyesti tahansa, kiljahdan aina ja lähden pois, jotta se ei rohkaistuisi puremaan lujempaa. Jos pentu vain jatkaa huonoa käytöstään, pyydän eristämään sen, poistamaan sen laumasta noin viideksi minuutiksi, niin että sillä on aikaa rauhoittua, ennen kuin sen sallitaan ilman suurempia seremonioita taas liittyä laumaan."
Jos pentu hakee haukkumalla tai jollakin muulla tavalla huomiota, ei sitä saisi huomioida ollenkaan, ei siis saisi edes katsoa eikä kieltää sitä. Kielteinenkin huomio (esim. kieltäminen) on huomiota koiralle. Sinä jotajana annat koiralle huomiota silloin, kun haluat, ei silloin kun koira sitä haluaa. Koskaan pennun kanssa ei saa leikkiä silloin, kun se haluaa leikkiä, ainostaan silloin kun itse olet aloitteentekijä.
Suosittelen lukemaan Jan Fennellin kirjat, niissä on todella toimivia ohjeita. Kuten kerroin, olen itse oppinut kantapään kautta asioita. Meidän ensimmäistä koiraa myös seläteltiin pentuna, mutta mielestäni siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä; koira ei kunnioittanut meitä yhtään, se oli aivan kamala komentelija eikä totellut pätkääkään. Teimme Fennellin ohjeilla täyshuomioimattomuuskuurin, jonka jälkeen koira on täysin eri koira; onnellinen ja tasapainoinen ja tottelevainen, kun sen ei tarvitse enää johtaa laumaansa.
Pidän aika erikoisena ja turhauttavanakin, kun jotkut eivät suostu ottamaan mitään uutta vastaan ja suorastaan hyökkäävään ja halveksivaan sävyyn arvostelevat pehmeämpiä koulutustapoja, joilla on myös tehoa. Suosittelen kokeilemaan jotain uutta välillä.
Ymmärsin kirjoituksesta että leikkimisestä kieltäytyminen kasvattaa ihmisen johtajuutta.
Millä tavalla? Tuntuu jotenkin oudolta.
Jos meidän pentu haluaa leikkiä ja kantaa mulle lelun viskottavaksi, niin leikin kyllä sen kanssa. Mitä pahaa siinä on?
Vai onko kyseessä vain noi "kovat" rodut?
Eli kaikki ihmiset pärjää lässynlässyn koirien kanssa, mutta harvat näiden laumanvartioiden.
Ei kannata jakaa ohjeita jos ei ole kokemusta asiasta ja onnistunut laumanvartijan kasvatuksessa!
Nyt tuntuu kyllä siltä, että täällä ei osata lukea tai ajatella.
Tuolla luki: "Johtajana olet tällöin valinnut lelun samoin kuin sen, milloin leikitään, kauanko leikitään ja milloin lopetataan."
--
Tottakai pennun kanssa saa leikkiä ja pitääkin, mutta ei leikitä silloin, kun pentu on leikin aloitteentekijä. Johtaja aloittaa aina leikin. Jos alat leikkiä silloin, kun pentu tulee lelun kanssa luoksesi, osoittaa se pennulle, että se on sinun johtajasi. Sehän määräsi sinut leikkimään kanssaan.
Lue Fennellin kirjat, niin tajuat paljon asioita ja mitä koira ajattelee.
Ja mitä neuvoja olen jaellut???????
Kysyin vain uteliaisuuttani.
Mutta itsekin voisit lukee tarkemmin, vai onko se ymmärrys heikkoa siellä päässä?
Sanoin että jos pentu tuo mulle lelun, sehän tarkoittaa just sitä että se tekee aloitteen leikkimiseen.
En ymmärtänyt kirjoitettua tekstiä väärin ja osaan ajatellakin.
Mutta tuollaista rumasti vastaamista en ymmärrä.
Ei se mun kysymys nyt niin paha ollut, jos olisit vähän keskittynyt.
Joo olisin voinut lukea itsekin vähän tarkemmin.
Sanoit, että tottakai leikit sen kanssa, kun se tuo sinulle lelun. Näin ei pidä menetellä, leiki vain silloin, kun sinä olet aloitteentekijänä. Äläkä huomioi koiraa koskaan, kun se tekee aloitteen. Aina kun tulet kotiin, älä huomioi koiraa 5 minuuttiin ollenkaan. Mm. näin se oppii, että sinä olet johtaja, joka määräät tahdin ja päätät, milloin suvaitset koiraa huomioida.
ollut mukava saada sulta vastaus edes johonkin kysymykseen, eikä jokaiseen vastausta, että lue kirja. Sait ensin kiinnostumaan, mutta jutuiltasi lähti pohja kun et osaakkaan vastata.
Mihin kysymykseen pitäisi osata vastata? Siinä kirjassa on niin paljon hyvää asiaa, ettei sitä kaikkea voi selittää, se kirja pitää lukea.
Suosittelen edelleenkin lukemaan, kyllä se on lukemisen arvoinen erittäin kiinnostava kirja. Sieltä saat varmasti paljon vastauksia.
osannut neuvoo mutta asiasta tietävien jutut oot silti tyrmännyt heti.
Mietis nyt onko fiksua väittää asiantuntijan neuvoja vääriksi jos sulla itsellä ei oo mitään oikeeta tietoo vaan yhden kirjan luetut opit.Entäs jos joku sua uskoo ja menee pilaamaan koiransa sun takias.
Kuules nyt, olen Jan Fennellin menetelmällä kouluttanut meidän ongelmakoiran (sen jota pentuna selätimme, ensimmäinen koiramme) onnelliseksi ja ihanaksi koiraksi sekä kaksi muuta. Eli käytännön kokemusta on kovakouraisesta menetelmästä (huonoin tuloksin) että pehmeästä menetelmästä erittäin hyvin tuloksin.
Ja tässä olen koko ajan puhunut Jan Fennellin menetelmistä, kuten varmasti on tullut moneen kertaan ilmi. Ne eivät siis ole minun keksintöäni. Jos joku pilaa koiransa, en ota siitä "kunniaa".
Onnea sinulle pennun kasvatuksessa, toivottavasti saat siitä kunnon yhteiskuntakelpoisen koiran.
Olet ilmeisesti aika nuori, joten mielestäni ei kannata lähteä sille linjalle jo nuorena, ettei mitään uutta ota vastaan.
henkiseltä julmuudelta. Tuntuisko relummalta selättää ja sitten tilanne on ohi, eikä niin että ollaan kuin koira olisi ilmaa, useita kuukausia.
sen ekan ja nykyisten niin se sanoo jotain niille jotka asiasta tietää.
Kaikki ovat samaa rotua. Rotua en viitsi kertoa. Rotu ei ole "helppo" rotu.
Nyt taidan lopettaa tämän samasta asiasta jauhamisen tähän.
Onnea! Käy kirjastossa lainaamassa kirjat.
tuo on vastaus minkä annat.
Meidän koira on sk.ketteri.
Ihana, fiksu ja niin kovapäinen, että olen ollut sen kanssa helisemässä jo pikkupennusta.
Saatte ihan vapaasti haukkua/leimata hulluksi, mutta olen selättänyt ja pitänyt poskista, siis ihan kaikkea mitä tässä edellä kirjoittanut pitää vääränä.
Vähän vaikeaa on olla huomaamatta (asumme kerrostalossa), jos koira haukkuu, riehuu, huutaa ja käy persuksiin kiinni, kun kääntää selkänsä. Pentuna tosin se ylsi vain housunlahkeisiin. Naapurit eivät oikein ymmärrä sitä, että pikkuriiviö riehuu käytävässä, pihatiellä jne.
Minä koen tämän uroskoiralle luonteenomaisena kokeiluna siitä, kuka laumassa määrää. Ja sitten kerron sille selkeän tiukasti ja rauhallisesti kuka on pomo. Minä.
Kuitenkaan siitä selättämisestä ym. ei tunnu olevan apua kun kerran jatkuvasti sitä saat tehdä? Voisiko olla mahdollista että jokin toinen keino auttaisi pysyvästi?
No ainahan asiat voi ratkaista monella tapaa, ja monetkin pysyvästi.
Meillä tavoite on saada tästä tyypistä kauniisti käyttäytyvä ja siivo.
Toinen koira on kovempi kuin toinen - ketterit nyt on jalostettu ryömimään pelottomasti pieneen ketunkoloon ja olemaan antamatta periksi. Ja pienessä paketissa on älyä ja sisua satakiloisellekin jaettavaksi.
Jo tähän mennessä on karsittu pahimmat törttöilyt pois, jos kehitys jatkuu samaan tahtiin niin pian tuo koira kävelee rinnalla (talutin löysällä) ja on tarvittaessa hienosti käskyn alla maassa ja odottaa. Nuo edellä kuvatut olivat pentukäyttäytymistä, tässä kun kyseltiin miten kohdella pentua. Oikein suoritettu selätys/poskista-kiinni-puhuttelu ei ole väkivaltaa, vaan tyyni ja rauhallinen toimitus. Koiralle näytetään fyysisesti se, että ihminen on isompi ja vahvempi (ja ehkä viisaampikin) kuin koira. Ei väkivaltaisempi tai ilkeämpi.
No joo, kasvatuksesta voidaan taittaa peistä rajattomasti. Kannattaa lukea Jirina Prekopin "Pikku tyranni". Sopii niin koirien, kuin lastenkin kasvatukseen.
Muuten: tiesimme kyllä, minkä/millaisen koirarodun valitsimme. Tämä yksilö nyt vain sattui olemaan sieltä sisukkaammasta päästä.
Olisi hyvä luolakoira, totesi mökkinaapuri. Mutta ei me tuota metsälle lainata. Nukkukoon sohvassa...
KL
Tässä vielä Jan Fennellistä (netistä löydettyä):
Kuuntelen koiraani
Oppimista ja yhteiselämää koiran ehdoilla - huippusuositun koiragurun perusteos
Englantilainen Jan Fennell on saavuttanut mitä melkoisinta mainetta koiranomistajien parissa, eikä ihme. Hänen koulutusoppinsa lähtevät liikkeelle perustotuudesta, jonka ihminen unohtaa kovin helposti koirien kanssa touhutessaan: koirat eivät ole pieniä ihmisiä, vaan koiria. Siksi niiden kanssa on kommunikoitava kuin koirien.
Fennellin koiraopit noudattavatkin koiran alkuperäisen ympäristön sääntöjä, susilauman käyttäytymistä. Niitä soveltamalla ihminen voi kertoa koiran kannalta ymmärrettävällä tavalla, mitä koiralta odotetaan. Vaikka koiranomistaja kuinka saattaisi olla eri mieltä, koira ei nimittäin kykene ymmärtämään ihmisen puhetta. Ja kun koulutus tapahtuu koirien tavalla, tulokset ovat nopeita ja yhteiselo ihmisen kanssa sujuvaa sekä antoisaa. Fennell kertoo vallankumouksellisesta menetelmästään selkeällä kielellä ja käytännön esimerkkien kautta.
Jan Fennell
Karisto 2004
tossa tuli häkkikoirat puheeksi kaverin kans ja mielipiteet oli hieman eriävät.. itse en ole siis häkkiin pistämässä koiraa kun ei ole tilojakaan rivarissa kun asun mutta siis minkä ikäsenä saa koiran pentua rueta pitämmän häkissä? siis ihan pihalla,tarhassa.onko siinä joku tietty ikäraja vai? kyseessä tietenki ulkokoira niinku pystykorva,kaukkari,lapinkoira tms ei mikään chihu tai greyhound..
12-16 viikkoisesta eteenpäin niin että kerran päivässä 5 minsaa tarhassa,varsinaisesti tarhassa en oo alle 9kk pitänyt ikinä.
http://www.terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=13
http://www.sanasilta.fi/lvk.htm
Olen ihan samaa mieltä D:n kanssa noista selätysmetodeista.
Itselläni on borzoi-uros, joka ei luonnostaan pelkää sutta, siis aikamoinen.
Kokeneemmilta sain juuri nuo neuvot ja niitä toteutan omaani. Kun eka kerran pentu iski kiinni, niin se ei todellakaan ollut mukavaa katsottavaa eikä koettavaa, peto oli. Iso koira on pakko saada hallintaan, koska muuten sen kanssa ei pärjää. Ja kun koira varttuu, niin se vielä myöhemminkin saattaa kokeilla rajojaan johonkin ikään saakka. Jos omani yrittää alkaa ärhennellä muille koirille vartuttuaan niin ihan varmana se seljätetään silloinkin, vastaantulijoille ei räyhätä.
Joku mainitsi siitä kynsien leikkuustakin. Venakko, joka on erittäin arka jalkoihin koskemisesta olisi mahdoton pideltävä ellei sitä muutoin saa kuriin. Nyt homma onnistuu yksinkin, riittää kun muistutan, jotta minä täällä määrään. Tuohon riittää jo lievä äänenkorotus :)
Koirani on onnellinen koira, jota ihan varmana tervehdin ekana kun kotiudun eikä se ole muuttanut pomouttani miksikään. Leikin sen kanssa myös silloin jos se itse pyytää ja itse myös haluan.
Vinkkinä se vielä, jotta kannattaa olla yhteydessä oman rodun kokeneisiin kasvattajiin, sieltä saa varmasti ne parhaat neuvot. Tietty koirissa voi olla pehmeämpiä yksilöitä, joten voi keventää sen mukaan.
No niin,nyt sitä TODELLISTA JA KONGREETTISTA AMMATTIMAISTA JA RODUNTUNTEVAAKIN apua,sekä " vertaistukea" on tarjolla sinulle. Luepa uusi Koiramme -lehti numero 5 ja sieltä sivulta 24 alkaen "Yhdessäolosta eväitä laumanvartioiden käytösongelmiin".
Otapa yhteyttä siihen porukkaan ja Tommy Wireniin.Olen itse käynyt aikoinaan kuuntelemassa Wirenin yhtä koiriin liittyvää luentoa,ja todella pätevä on ihminen.
Saat taatusti hyviä neuvoja,mutta Wirenin tuntien,niitä "selättämiseen" liittyviä tuskin saat,jota en minäkään tosiaan kaukkarille neuvoisi ;)
Lainaus Koiramme lehden sivulta 26 : "Tosiasiassa esimerkiksi kaukaasianpaimenkoira on luonteeltaan pehmeä." Ja nyt se tärkein,joka on minun ohjenaruni ja kaiken pohja kaikkien koirien,niin auttamieni,kouluttamani, kuin omieni kanssa eli "LUOTTAMUS PITÄÄ RAKENTAA KÄRSIVÄLLISESTI,PEHMEIN MUTTA MÄÄRÄTIETOISIN OTTEIN.
Siinä se.Tiivistettynä.Hurraa sille...
joo luin kyllä ko artikkelin mutta ""Tosiasiassa esimerkiksi kaukaasianpaimenkoira on luonteeltaan pehmeä." Ja nyt se tärkein,joka on minun ohjenaruni ja kaiken pohja kaikkien koirien,niin auttamieni,kouluttamani, kuin omieni kanssa eli "LUOTTAMUS PITÄÄ RAKENTAA KÄRSIVÄLLISESTI,PEHMEIN MUTTA MÄÄRÄTIETOISIN OTTEIN. " ei neuvottu kyllä mitä on nämä "pehmeät otteet" ja sitte seuraavaksi samalla sivulla lukee : "näiden rotujen hurja mainepitää unohtaa ja muistaa että kyseesä on koiranpentu joka vaatii hellyyttä ja tukea jos koira 2 vuotiaana hyökkää ihmisten kimppuun on sen kanssa tehty varhain virheitä" ristiriitanen teksti kaikenkaikkiaan mielestäni.ei siinä jutussa paljon kasvatuksesta puhuttu joistain ongelmista ei siitäkään miten ne ratkaistiin.ja kun en itse asu etelä-suomessa en paikanpäälle pääse vaikka siellä saisi varmaan todella hyvää opstusta. tuo selättäminen pari kertaa päivässä on rauhottanut menoa kummasti ja pistänyt koiran kuuntelemman mitä sille sanotaan en sitä tee kun tarpeen vaatiessa siinä vaiheeessa kun olen 10 kertaan sen EIn sanonut ja pentu jatkaa puremista ja/tai haukkumista,yleensä siinä vaiheessa kun se napsii sormia kieltäessä.
Yksi kysymys: miksi ihmeessä otit noin vaativan koiran, jos sinulla ei ole aavistustakaan, miten se kouluttaa?
Ota nyt ihmeessä yhteyttä tuonne kaukasianpaimenkoirat yhdistykseen, soita tai meilaa sinne, ei sinun paikan päälle tarvitse mennä! Sieltä saat varmasti neuvoja, kuinka kouluttaa pentu pehmein menetelmin. Ja ettet tee niitä virheitä, sillä täältä saatujen neuvojen pohjalta jos koulutat, voit tehdä suuria virheitä.
Sattuipa sopivasti tuo artikkeli!
Vähän olen vahingoniloinen.
Yleinen mielipide on se että älä nyt sitä kaukkaria ota kun on niin vaativa rotu.Jossain vaiheessa se kaukkari on ensimmäinen kuitenkin...Ellei sitten ole asunnut koko elämäänsä "kaukkari-kennelissä".Totta kai tietoa pitää ennen minkä tahansa koiran ottamista olla ja etsiä, mutta ei sitä oikeasti saa kuin vasta sitten kun on itse tilanteessa.
Minusta tuo juttu oli ihan ok,ilman ristiriitaisuuksia. Täytyy myös muistaa,että se on vaan toki " tiivistelmä" ja suurin idea siinä oli juuri tuo " toiminnan esittely".
Eli ei siinä ideana ollutkaan mitään varsinaisia kasvatus ja koulutusneuvoja jakaa.
Ja yhä edelleen olen sitä mieltä,että parasta neuvoa rotuihin littyen saa nimenomaan rotujen omilta harrastajilta.Ja varsinkin niiltä, joilla sitä kokemusta ja näyttöä hyvästä " koirasilmästä " on.Kuitenkin noissa laumanvartijakoirissakin on selkeästi helpompia rotuja ja vaikeampia rotuja.Siksi olisi hyvä saada juuri niiden vaikeimpien rotujen,kuten sinun rotusi hallitsevien mielipiteitä.
Tai sitten myös tosiammattilaisten,jolla kokemusta löytyy yleensäkin jo koirien käsittelystä monipuolisesti.
Ja soittaahan aina voi.Uskon ,että nuo tilaisuuden järjestäjät varmaan auttaisivat mielellään.
No omasta puolestani sanoisin,että jos yleensä noin hienoja tilaisuuksia omissa roduissani järjestettäisiin,niin minä vaikka kävelisin pelkän kannatuksen vuoksi vaikka toiselle puolelle Suomea,ainakin kertaalleen... :O)))))