Parhaimmat koulutukset

Näihin peelo-gallupeihin vittuuntuneina...

Jos aikoo uraa luoda niin seuraavat voisivat olla haastavimmat:

1. Humanistiset alat
2. Taidealat
3. Yhteiskuntatieteelliset alat

Vaikeus sisäänpääsyssä koulutukseen, hyvään asemaan pääsemisssä ja kilpailutilanne jopa työpaikoista ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa lääkiksen tai di-koulutuksen käyneillä. Eri asia sitten onkin kannattaako elämässä aina välttämättä mennä vaikeimman kautta vai miettiikö turvallisuutta.

Uraohjus kirjoitti:

Näihin peelo-gallupeihin vittuuntuneina...

Jos aikoo uraa luoda niin seuraavat voisivat olla haastavimmat:

1. Humanistiset alat
2. Taidealat
3. Yhteiskuntatieteelliset alat

Vaikeus sisäänpääsyssä koulutukseen, hyvään asemaan pääsemisssä ja kilpailutilanne jopa työpaikoista ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa lääkiksen tai di-koulutuksen käyneillä. Eri asia sitten onkin kannattaako elämässä aina välttämättä mennä vaikeimman kautta vai miettiikö turvallisuutta.

Lue lisää

Olet oikeassa. Saat aika pätevä olla jos aiot esim. folkloristiikalla leipäsi kehrätä. Lukiolaispojat arvostaa tutaa, kauppista ja oikista... - näihin menee porukkaa vuosittain sisään kuin taivaan porteista viimeisenä päivänä. Tosi (perinteisessä mielessä) skarpit kaverit lukevat matematiikkaa, teknillistä fyssaa tms.

Uraohjus kirjoitti:

Näihin peelo-gallupeihin vittuuntuneina...

Jos aikoo uraa luoda niin seuraavat voisivat olla haastavimmat:

1. Humanistiset alat
2. Taidealat
3. Yhteiskuntatieteelliset alat

Vaikeus sisäänpääsyssä koulutukseen, hyvään asemaan pääsemisssä ja kilpailutilanne jopa työpaikoista ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa lääkiksen tai di-koulutuksen käyneillä. Eri asia sitten onkin kannattaako elämässä aina välttämättä mennä vaikeimman kautta vai miettiikö turvallisuutta.

Lue lisää

juuri näin!

Uraohjus kirjoitti:

Näihin peelo-gallupeihin vittuuntuneina...

Jos aikoo uraa luoda niin seuraavat voisivat olla haastavimmat:

1. Humanistiset alat
2. Taidealat
3. Yhteiskuntatieteelliset alat

Vaikeus sisäänpääsyssä koulutukseen, hyvään asemaan pääsemisssä ja kilpailutilanne jopa työpaikoista ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa lääkiksen tai di-koulutuksen käyneillä. Eri asia sitten onkin kannattaako elämässä aina välttämättä mennä vaikeimman kautta vai miettiikö turvallisuutta.

Lue lisää

Töissä tarvitaan aina ensisijaisesti hyviä ja osaavia tyyppejä, ei tutkintoa sinänsä. Jos tutkinnon saaminen on hankalaa ja se takaa hyvän työpaikan, eikö juuri silloin koulutus ole hyvätasoinen?
Timbuktun yliopiston tyhjäntoimittajan tutkinnolla on varmasti vaikeaa saada töitä, vaikka koulutukseen valittaisiinkin vain yksi ihminen vuodessa. Enpä silti rankkaa tämmöistä kovin korkealle, vaan suosin tylsästi di:tä ja lääkäreitä.

vittuuntuneena kirjoitti:

Töissä tarvitaan aina ensisijaisesti hyviä ja osaavia tyyppejä, ei tutkintoa sinänsä. Jos tutkinnon saaminen on hankalaa ja se takaa hyvän työpaikan, eikö juuri silloin koulutus ole hyvätasoinen?
Timbuktun yliopiston tyhjäntoimittajan tutkinnolla on varmasti vaikeaa saada töitä, vaikka koulutukseen valittaisiinkin vain yksi ihminen vuodessa. Enpä silti rankkaa tämmöistä kovin korkealle, vaan suosin tylsästi di:tä ja lääkäreitä.

Lue lisää

aika harvassa ovat vaikkapa otk:t lääkäreinä, di:t pappeina tai lekurit tuomioita jakamassa. teologi kht-tilintarkastajanakin taitaa olla harvinaisuus, samoin kuin folkloristiikan fm lujuuslaskelmia tekemässä.

tuo hyviä tyyppejä tarvitaan juttu on noita sarasvuo blaa blaata. kaikki riippuu itsestä ja vastaavaa paskaa.
kyllä se on vaan niin että hyvin useat akateemiset koulutukset ovat hyvin eriytyneitä.

UglyBitch kirjoitti:

aika harvassa ovat vaikkapa otk:t lääkäreinä, di:t pappeina tai lekurit tuomioita jakamassa. teologi kht-tilintarkastajanakin taitaa olla harvinaisuus, samoin kuin folkloristiikan fm lujuuslaskelmia tekemässä.

tuo hyviä tyyppejä tarvitaan juttu on noita sarasvuo blaa blaata. kaikki riippuu itsestä ja vastaavaa paskaa.
kyllä se on vaan niin että hyvin useat akateemiset koulutukset ovat hyvin eriytyneitä.

Lue lisää

Sana "aina oli huono, koska joissakin töissä tarvittavat taidot saadaan vain koulutuksen kautta.
Silti, mielestäni hyvä koulutus avaa riittävästi ovia omalta alalta ja jonkin verran myös oman alan ulkopuolelta. Työelämän vertailua kestämätön koulutus on yksinkertaisesti heikko, ei sellainen kuulu tällaiselle top 5-listalle vaikka olisikin muuten tarpeellinen osa yhteiskuntaa.

Veikkaan tuota viimeistä, eli akateemista katu-uskottavuutta. JOU RAP MÄÄN!

johanna kirjoitti:

Veikkaan tuota viimeistä, eli akateemista katu-uskottavuutta. JOU RAP MÄÄN!

Katu-uskottavuudenkin määrittely on välillä vaikeaa. Esimerkiksi akateemisesti katu-uskottava humanisti on ulkoasultaan ja esiintymiseltään aivan erilainen kuin vaikkapa akateemisesti katu-uskottava fyysikko.

Tärkeintä on kuitenkin oman persoonallisuuden unohtaminen ja stereotyyppien noudattaminen

Uraohjus kirjoitti:

Katu-uskottavuudenkin määrittely on välillä vaikeaa. Esimerkiksi akateemisesti katu-uskottava humanisti on ulkoasultaan ja esiintymiseltään aivan erilainen kuin vaikkapa akateemisesti katu-uskottava fyysikko.

Tärkeintä on kuitenkin oman persoonallisuuden unohtaminen ja stereotyyppien noudattaminen

Lue lisää

Ei ole niin vaikeaa. Akateemisen katu-uskottavuuden viitekehys on kapea, kapeampi kuin sörkän kalteriluikurin hartiat. Homman nimi on se että pitää saada kelpo liksaa, olla arvostetussa hommassa, ja päteä kaikin tavoin.

Humanistit on kovilla tuossa oravanpyörässä, fyysikot ehkä paremmalla askelmalla. Nehän kehittelee ydinaseita ja muuta kliffaa. Ydinaseprojektilla pärjää jo ravintola teatterissakin. Luulisin.

pellekerroin vähentää dippojen arvostusta. Eikö TKK on vähän sama kuin AMK?

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

...sokea katsantokanta kirjoitti:

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

Lue lisää

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Olen aivan oikeassa, että on erittäin vaikeaa lähteä vertailemaan eri opiskelupaikkoja keskenään. Se on vaikeeta ja eikä välttämättä mielekästäkään, johtuen opintojen erilaisuudesta ja siitä mihin ne valmentaa. Siitä syystä johtuen en osaa edes itse sano kumpaa arvostan enemmän tutaa vai lääkistä noin yleensä. Yksittäisiä ominaisuuksia(palkkaus, ammattien arvostus, opiskelijoiden lukion arvosanoja eli oppilasmateriaalia) voidaan kyllä verrata esim. tutkimuksilla ja niistä saaduilla tilastoilla. Kauppakorkeaa ja tutaa voidaan hyvinkin verrata, koska valmistuneet päätyvät usein samoihin tehtäviin.
Sisäänpääsyissä on eroja mutta oikis, kauppis ja tuta ovat noin muutaman prosentin tarkkuudella yhtä vaikeita päästä sisään sisäänpääsyprosentteja raakasti vertaillen. Valtiskan sisällä on hajontaa enemmän (7%-37%). Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/tilastot/valinta05.htm
En väitä kuitenkaan, että sisäänpääsyprosentti kertoo suoraan oppilasmateriaalin tasosta. Tutasta voin sano että ainakin 2/3 on niitä L:n ylioppilaita. Eräs fuksi jolla oli 2L:ää ja loput E.tä ei päässyt hyötymään alkupisteistään vaan pääsi pääsykoepistekiintiössä, joka on noin 1/3 osastolle päässeiden määrästä. Nämä 1/3 osaan kuuluvatkin ovat hyviä ja jokainen on vähintään lahjakas matematiikassa ja fysiikassa.


Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Tiedän. Niinkuin edellä totesin on vertaaminen vaikeaa.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Ehkä suurin eri on siinä että tutalaisillä on vahva luonnontieden osaaminen(matikka ja fysiikka). Mielestäni se korreloisen sen kanssa, että jos henkiläö pärjää näissä aineissa hänellä on hyvä pohja erilaisiin ongelmanratkaisu tilantesiin, koska hän ajattelee systemaattisesti. TKK:n C matikka erottaa kyllä jyvät akanoista. Melkein kuka vaan taas voi lukea kauppikseen sisään pelkästään istumalla riittävästi ja lukemalla. Maailmassa pelkkä tietäminen ei riitä vaan se että osaa soveltaa ratkaisee viimekädessä. Siinä tuta taustainen henkilö on vahvoilla.
Koska tuta henkilöisäon luonnontieteellinen pohja heidän, on helpompi lähte opiskelemaan teknistäsivuainetta. Tekniikkan, talouden ja johtamisen opinnot yhdessä takavat hyvän pohjan työelämään.
Tutalla on enemmän kaupallisia opintoja kuin pelkästään opintoviikko määrää katsomalla huomaisi. HKKK:lla saa helpommin opintoviikoja kuin tutalla. Vertaa esim. kurssien sisältöjä. HKKK:lla kurssin on usein 4ov ja tutalla 2-3ov ja sisältö on kutakuinki sama.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Tottakai pääaine ja sivuaine vaikuttaa ja jokainen tietää, että vasta työelämässä opitaan loput taidot. Voihan kylterikin lähteä opiskelemaan tekniikkaa mutta hänellä ei ole siihen hyvää pohjaa, jos ei ole lukenyt fysiikka ja muutamaa peruskurssia, jotka meillä pitää suorittaa samalta alalta kuin sivuainekkin.
Epäilit turhaan, että tekniikka ja taloutta ei kanntata suorittaa yhdessä, koska se antaa vain pintaraapaisun. Voi kuule kysele ihan huvikses työelämässä pitkälle päässeita teollisuus pomoilta, että kannattaako tekniikka ja taloutta yhditää opinnoissa. Toki sieltä löytyy monia ekomomejakin toimareina mutta monesti DI-tutkinto plus kaupallinen osaaminen on parempi.
Vaikka yhtä ainutta aluetta ei osaisikaan niin hyvin kuin sellainen, joka syventyy yhteen asiaan niin silti monipuolinen osaaminen on hyödyksi monessa eri tilanteessa. Tästä voitaisiin käydä ikuista väittely moniosaaja versus "expertti".

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Se oli yksi artikkeli muiden joukussa eikä edustanut ehdotonta totuuttaa. Olen katsonu osastolta valmistuneiden matrikkelista, että minkälaista uraa valmistuneet ovat tehneet ja tiedän, että he ovat pärjänneet hyvin. Yleisin titteli on muun muassa toimitusjohtaja. Monet näistä ovat pienen yrityksen toimareita mutta suhteessa muihin opintopaikkoihin veikkaan, että tutalta päätyy suhteessa yleisimmin toimitusjohtajaksi isompaan yritykseen.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

Tutassa on erittäin hyvä leikkaus kaupallisia kursseja yhditettynä yhteen tekniikan alueen osaamiseen plus ongelmanratkaistaidot. Mielestäni jokainen kurssin on perustellusti mukana opinnoissa. Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;) .

teekkari kirjoitti:

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Olen aivan oikeassa, että on erittäin vaikeaa lähteä vertailemaan eri opiskelupaikkoja keskenään. Se on vaikeeta ja eikä välttämättä mielekästäkään, johtuen opintojen erilaisuudesta ja siitä mihin ne valmentaa. Siitä syystä johtuen en osaa edes itse sano kumpaa arvostan enemmän tutaa vai lääkistä noin yleensä. Yksittäisiä ominaisuuksia(palkkaus, ammattien arvostus, opiskelijoiden lukion arvosanoja eli oppilasmateriaalia) voidaan kyllä verrata esim. tutkimuksilla ja niistä saaduilla tilastoilla. Kauppakorkeaa ja tutaa voidaan hyvinkin verrata, koska valmistuneet päätyvät usein samoihin tehtäviin.
Sisäänpääsyissä on eroja mutta oikis, kauppis ja tuta ovat noin muutaman prosentin tarkkuudella yhtä vaikeita päästä sisään sisäänpääsyprosentteja raakasti vertaillen. Valtiskan sisällä on hajontaa enemmän (7%-37%). Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/tilastot/valinta05.htm
En väitä kuitenkaan, että sisäänpääsyprosentti kertoo suoraan oppilasmateriaalin tasosta. Tutasta voin sano että ainakin 2/3 on niitä L:n ylioppilaita. Eräs fuksi jolla oli 2L:ää ja loput E.tä ei päässyt hyötymään alkupisteistään vaan pääsi pääsykoepistekiintiössä, joka on noin 1/3 osastolle päässeiden määrästä. Nämä 1/3 osaan kuuluvatkin ovat hyviä ja jokainen on vähintään lahjakas matematiikassa ja fysiikassa.


Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Tiedän. Niinkuin edellä totesin on vertaaminen vaikeaa.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Ehkä suurin eri on siinä että tutalaisillä on vahva luonnontieden osaaminen(matikka ja fysiikka). Mielestäni se korreloisen sen kanssa, että jos henkiläö pärjää näissä aineissa hänellä on hyvä pohja erilaisiin ongelmanratkaisu tilantesiin, koska hän ajattelee systemaattisesti. TKK:n C matikka erottaa kyllä jyvät akanoista. Melkein kuka vaan taas voi lukea kauppikseen sisään pelkästään istumalla riittävästi ja lukemalla. Maailmassa pelkkä tietäminen ei riitä vaan se että osaa soveltaa ratkaisee viimekädessä. Siinä tuta taustainen henkilö on vahvoilla.
Koska tuta henkilöisäon luonnontieteellinen pohja heidän, on helpompi lähte opiskelemaan teknistäsivuainetta. Tekniikkan, talouden ja johtamisen opinnot yhdessä takavat hyvän pohjan työelämään.
Tutalla on enemmän kaupallisia opintoja kuin pelkästään opintoviikko määrää katsomalla huomaisi. HKKK:lla saa helpommin opintoviikoja kuin tutalla. Vertaa esim. kurssien sisältöjä. HKKK:lla kurssin on usein 4ov ja tutalla 2-3ov ja sisältö on kutakuinki sama.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Tottakai pääaine ja sivuaine vaikuttaa ja jokainen tietää, että vasta työelämässä opitaan loput taidot. Voihan kylterikin lähteä opiskelemaan tekniikkaa mutta hänellä ei ole siihen hyvää pohjaa, jos ei ole lukenyt fysiikka ja muutamaa peruskurssia, jotka meillä pitää suorittaa samalta alalta kuin sivuainekkin.
Epäilit turhaan, että tekniikka ja taloutta ei kanntata suorittaa yhdessä, koska se antaa vain pintaraapaisun. Voi kuule kysele ihan huvikses työelämässä pitkälle päässeita teollisuus pomoilta, että kannattaako tekniikka ja taloutta yhditää opinnoissa. Toki sieltä löytyy monia ekomomejakin toimareina mutta monesti DI-tutkinto plus kaupallinen osaaminen on parempi.
Vaikka yhtä ainutta aluetta ei osaisikaan niin hyvin kuin sellainen, joka syventyy yhteen asiaan niin silti monipuolinen osaaminen on hyödyksi monessa eri tilanteessa. Tästä voitaisiin käydä ikuista väittely moniosaaja versus "expertti".

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Se oli yksi artikkeli muiden joukussa eikä edustanut ehdotonta totuuttaa. Olen katsonu osastolta valmistuneiden matrikkelista, että minkälaista uraa valmistuneet ovat tehneet ja tiedän, että he ovat pärjänneet hyvin. Yleisin titteli on muun muassa toimitusjohtaja. Monet näistä ovat pienen yrityksen toimareita mutta suhteessa muihin opintopaikkoihin veikkaan, että tutalta päätyy suhteessa yleisimmin toimitusjohtajaksi isompaan yritykseen.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

Tutassa on erittäin hyvä leikkaus kaupallisia kursseja yhditettynä yhteen tekniikan alueen osaamiseen plus ongelmanratkaistaidot. Mielestäni jokainen kurssin on perustellusti mukana opinnoissa. Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;) .

Lue lisää

"Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;)"


Hyvä kiteytys, ja ehkä voisimmekin päättää tähän kinastelun siitä, mikä tutkinto on elitistisin ja moniosaavimpaa koulutusta antava.

Itsestähän se menestyminen ja mieluisa työpaikka todellisuudessa on kiinni, eikä tutkinnosta. Olen melko vakuuttunut siitä, että miltä tahansa alalta - olkoonkin se sitten kauppatieteet, tuotantotalous, valtsikka, lääkis tai oikis - on mahdollisuus menestyä, jos sattuu olemaan fiksu yksilö. Ottaen nyt vielä huomioon kuinka abstraktia fiksuus käsitteenä on, ja että fiksuutta on montaa erilaista sorttia, ei varmasti kukaan estä menestymästä alall kuin alalla.

By the way, jostain syystä itse en arvosta korkeimmalle akateemikkoja palkkaustason mukaisesti, vaan mielestäni niitä todellisia uranuurtajia ovat tutkijat ja tiedemiehet. Heidän työnsä vaatii varmasti kovin, kovin paljon ja tuo tiedemaailma kun ei anna armoa heikkojen tulosten (tutkimusten) suhteen, vaan koko ajan on oltava aivot ylikierroksilla, taisteltava aikaa vastaan ja pidettävä yllä jatkuvaa ja dynaamista asiantuntemusta. Tiedettä voi puurtaa niin kauppiksessa kuin tutalla, mutta myös humanistisissakin tieteissä. Yritysmaailma ja nämä "toimitusjohtajat" ovatkin sitten pikemminkin toimeenpanevassa asemassa ja tottakai joskus tieteen saavutuksetkin voivat muodostua yritysmaailman kautta. Jokaista osasta tarvitaan.

Pääasia on, että jokainen itse tietää, mitä tekee ja näin ollen toteuttaa omaa fiksuuttaan jossain muodossa. Pärjätä voi - tutkinnosta riippumatta.

itse voi vaikuttaa kirjoitti:

"Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;)"


Hyvä kiteytys, ja ehkä voisimmekin päättää tähän kinastelun siitä, mikä tutkinto on elitistisin ja moniosaavimpaa koulutusta antava.

Itsestähän se menestyminen ja mieluisa työpaikka todellisuudessa on kiinni, eikä tutkinnosta. Olen melko vakuuttunut siitä, että miltä tahansa alalta - olkoonkin se sitten kauppatieteet, tuotantotalous, valtsikka, lääkis tai oikis - on mahdollisuus menestyä, jos sattuu olemaan fiksu yksilö. Ottaen nyt vielä huomioon kuinka abstraktia fiksuus käsitteenä on, ja että fiksuutta on montaa erilaista sorttia, ei varmasti kukaan estä menestymästä alall kuin alalla.

By the way, jostain syystä itse en arvosta korkeimmalle akateemikkoja palkkaustason mukaisesti, vaan mielestäni niitä todellisia uranuurtajia ovat tutkijat ja tiedemiehet. Heidän työnsä vaatii varmasti kovin, kovin paljon ja tuo tiedemaailma kun ei anna armoa heikkojen tulosten (tutkimusten) suhteen, vaan koko ajan on oltava aivot ylikierroksilla, taisteltava aikaa vastaan ja pidettävä yllä jatkuvaa ja dynaamista asiantuntemusta. Tiedettä voi puurtaa niin kauppiksessa kuin tutalla, mutta myös humanistisissakin tieteissä. Yritysmaailma ja nämä "toimitusjohtajat" ovatkin sitten pikemminkin toimeenpanevassa asemassa ja tottakai joskus tieteen saavutuksetkin voivat muodostua yritysmaailman kautta. Jokaista osasta tarvitaan.

Pääasia on, että jokainen itse tietää, mitä tekee ja näin ollen toteuttaa omaa fiksuuttaan jossain muodossa. Pärjätä voi - tutkinnosta riippumatta.

Lue lisää

Otetaanpa pragmaattisempi näkökulma, muiden koulutusohjelmien tasostahan on täysin turha kinastella, kun toteamukset perustuvat kuitenkin mutu-tietoon ja arvailuun.

Minä arvostan eniten lääkäreitä, opettajia, psykologeja, (etenkin luonnontieteiden) tutkijoita ja tuomareita.

Psykologit, tutkijat ja varsinkin luokanopettajat tekevät tärkeää työtä alimitoitetulla palkalla, mutta heidän työstään hyötyy koko yhteiskunta.

Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Piste... kirjoitti:

Otetaanpa pragmaattisempi näkökulma, muiden koulutusohjelmien tasostahan on täysin turha kinastella, kun toteamukset perustuvat kuitenkin mutu-tietoon ja arvailuun.

Minä arvostan eniten lääkäreitä, opettajia, psykologeja, (etenkin luonnontieteiden) tutkijoita ja tuomareita.

Psykologit, tutkijat ja varsinkin luokanopettajat tekevät tärkeää työtä alimitoitetulla palkalla, mutta heidän työstään hyötyy koko yhteiskunta.

Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Lue lisää

Mahdat olla varsinainen neropatti. Kun kerran tälle yleistyksen tielle lähdin, niin jatketaan samaa rataa.

Mielestäsi raha kasvaa varmaan puissa, tai ehkäpä et tuota käsitettä tiedä ollenkaan. Ole hyvä ja ota tietosanakirja esille ja etsi r:n kohdalta kyseistä termiä. Se on aakkosten loppupäässä aivan s:n ja t:n tietämillä.

Yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti toimi ilman tuota merkillistä termiä - rahaa.

Hyvin ansioituneet yksityisen sektorin menestyjät kuten insinöörit ja kaupan alan ammattilaiset maksavat osan palkastaan veroa - tuota merkillistä termiä. Tuolla verolla, jota ennen maksettiin kaiken maailman maaherroille, rahoitetaan kaikki sosiaali- ja kunnalliset palvelut.

Ilman menestyksekästä yksityistä sektoria ei voitaisi rahoittaa mainitsemiesi alojen, kuten opettajien ja lääkäreiden palkkoja. Eli itse asiassa Insinöörit ja muut korkeakoulutetut maksavat julkisen sektorin toimijoiden palkat.

Vielä tulee osata laskea yhteen yksi ynnä yksi, ja yhtälö on valmis. Älä mieti enää kauempaa - älä, annan neuvon- teillä varmastikin on asiaan soveltuva laskuri. Jollei asia vieläkään valjennut, älä hätäänny. Kysy asiasta pienipalkkaiselta luokanopettajaltasi.

Piste... kirjoitti:

Otetaanpa pragmaattisempi näkökulma, muiden koulutusohjelmien tasostahan on täysin turha kinastella, kun toteamukset perustuvat kuitenkin mutu-tietoon ja arvailuun.

Minä arvostan eniten lääkäreitä, opettajia, psykologeja, (etenkin luonnontieteiden) tutkijoita ja tuomareita.

Psykologit, tutkijat ja varsinkin luokanopettajat tekevät tärkeää työtä alimitoitetulla palkalla, mutta heidän työstään hyötyy koko yhteiskunta.

Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Lue lisää

Miksi arvostat "erityisesti
luonnontieteiden tutkijoita"? Entäpä
eettisiä kysymyksiä (esim. rasismia) tutkivat humanistit ja yhteiskuntatieteilijät?

t u t k i j a kirjoitti:

Miksi arvostat "erityisesti
luonnontieteiden tutkijoita"? Entäpä
eettisiä kysymyksiä (esim. rasismia) tutkivat humanistit ja yhteiskuntatieteilijät?

että luonnontieteiden tulokset ovat absoluuttisia, ja alalla pärjääminen vaatii usein poikkeuksellisia älynlahjoja?

sivuhuomauttaja kirjoitti:

että luonnontieteiden tulokset ovat absoluuttisia, ja alalla pärjääminen vaatii usein poikkeuksellisia älynlahjoja?

...että pikemminkin humanistis-yhteiskuntatieteellisellä
puolella tarvitaan poikkeuksellisia älynlahjoja ja
myös sosiaalista ja kielellistä lahjakkuutta. Lisäksi älykkyyttä on montaa eri lajia. Tulokset eivät ole absoluuttisia luonnontieteissäkään - naiivia edes kuvitella että olisivat. lisäksi: esim. kielellinen lahjakkuus ei yleensä ole luonnontieteellisten alojen tutkijoiden hyve.

teekkari kirjoitti:

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Olen aivan oikeassa, että on erittäin vaikeaa lähteä vertailemaan eri opiskelupaikkoja keskenään. Se on vaikeeta ja eikä välttämättä mielekästäkään, johtuen opintojen erilaisuudesta ja siitä mihin ne valmentaa. Siitä syystä johtuen en osaa edes itse sano kumpaa arvostan enemmän tutaa vai lääkistä noin yleensä. Yksittäisiä ominaisuuksia(palkkaus, ammattien arvostus, opiskelijoiden lukion arvosanoja eli oppilasmateriaalia) voidaan kyllä verrata esim. tutkimuksilla ja niistä saaduilla tilastoilla. Kauppakorkeaa ja tutaa voidaan hyvinkin verrata, koska valmistuneet päätyvät usein samoihin tehtäviin.
Sisäänpääsyissä on eroja mutta oikis, kauppis ja tuta ovat noin muutaman prosentin tarkkuudella yhtä vaikeita päästä sisään sisäänpääsyprosentteja raakasti vertaillen. Valtiskan sisällä on hajontaa enemmän (7%-37%). Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/tilastot/valinta05.htm
En väitä kuitenkaan, että sisäänpääsyprosentti kertoo suoraan oppilasmateriaalin tasosta. Tutasta voin sano että ainakin 2/3 on niitä L:n ylioppilaita. Eräs fuksi jolla oli 2L:ää ja loput E.tä ei päässyt hyötymään alkupisteistään vaan pääsi pääsykoepistekiintiössä, joka on noin 1/3 osastolle päässeiden määrästä. Nämä 1/3 osaan kuuluvatkin ovat hyviä ja jokainen on vähintään lahjakas matematiikassa ja fysiikassa.


Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Tiedän. Niinkuin edellä totesin on vertaaminen vaikeaa.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Ehkä suurin eri on siinä että tutalaisillä on vahva luonnontieden osaaminen(matikka ja fysiikka). Mielestäni se korreloisen sen kanssa, että jos henkiläö pärjää näissä aineissa hänellä on hyvä pohja erilaisiin ongelmanratkaisu tilantesiin, koska hän ajattelee systemaattisesti. TKK:n C matikka erottaa kyllä jyvät akanoista. Melkein kuka vaan taas voi lukea kauppikseen sisään pelkästään istumalla riittävästi ja lukemalla. Maailmassa pelkkä tietäminen ei riitä vaan se että osaa soveltaa ratkaisee viimekädessä. Siinä tuta taustainen henkilö on vahvoilla.
Koska tuta henkilöisäon luonnontieteellinen pohja heidän, on helpompi lähte opiskelemaan teknistäsivuainetta. Tekniikkan, talouden ja johtamisen opinnot yhdessä takavat hyvän pohjan työelämään.
Tutalla on enemmän kaupallisia opintoja kuin pelkästään opintoviikko määrää katsomalla huomaisi. HKKK:lla saa helpommin opintoviikoja kuin tutalla. Vertaa esim. kurssien sisältöjä. HKKK:lla kurssin on usein 4ov ja tutalla 2-3ov ja sisältö on kutakuinki sama.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Tottakai pääaine ja sivuaine vaikuttaa ja jokainen tietää, että vasta työelämässä opitaan loput taidot. Voihan kylterikin lähteä opiskelemaan tekniikkaa mutta hänellä ei ole siihen hyvää pohjaa, jos ei ole lukenyt fysiikka ja muutamaa peruskurssia, jotka meillä pitää suorittaa samalta alalta kuin sivuainekkin.
Epäilit turhaan, että tekniikka ja taloutta ei kanntata suorittaa yhdessä, koska se antaa vain pintaraapaisun. Voi kuule kysele ihan huvikses työelämässä pitkälle päässeita teollisuus pomoilta, että kannattaako tekniikka ja taloutta yhditää opinnoissa. Toki sieltä löytyy monia ekomomejakin toimareina mutta monesti DI-tutkinto plus kaupallinen osaaminen on parempi.
Vaikka yhtä ainutta aluetta ei osaisikaan niin hyvin kuin sellainen, joka syventyy yhteen asiaan niin silti monipuolinen osaaminen on hyödyksi monessa eri tilanteessa. Tästä voitaisiin käydä ikuista väittely moniosaaja versus "expertti".

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Se oli yksi artikkeli muiden joukussa eikä edustanut ehdotonta totuuttaa. Olen katsonu osastolta valmistuneiden matrikkelista, että minkälaista uraa valmistuneet ovat tehneet ja tiedän, että he ovat pärjänneet hyvin. Yleisin titteli on muun muassa toimitusjohtaja. Monet näistä ovat pienen yrityksen toimareita mutta suhteessa muihin opintopaikkoihin veikkaan, että tutalta päätyy suhteessa yleisimmin toimitusjohtajaksi isompaan yritykseen.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

Tutassa on erittäin hyvä leikkaus kaupallisia kursseja yhditettynä yhteen tekniikan alueen osaamiseen plus ongelmanratkaistaidot. Mielestäni jokainen kurssin on perustellusti mukana opinnoissa. Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;) .

Lue lisää

Onko todella niin että ainoa tie hyvään elämään on toimitusjohtajan titteli? huh huh.
Kuinkas monta DI:tä löytyy vaikka valtion johtavista virkamiehistä? Maailma on täynnä erilaisia uravaihtoehtoja ja tehtäviä, ei ole olemassa mitään yleiskoulutusta millä pärjää kaikessa. Ei edes DI

..... kirjoitti:

Onko todella niin että ainoa tie hyvään elämään on toimitusjohtajan titteli? huh huh.
Kuinkas monta DI:tä löytyy vaikka valtion johtavista virkamiehistä? Maailma on täynnä erilaisia uravaihtoehtoja ja tehtäviä, ei ole olemassa mitään yleiskoulutusta millä pärjää kaikessa. Ei edes DI

Lue lisää

Ei tässä keskustelussa oo puhuttu mitään hyvästä elämästä vaan siitä millä tutkinnolla pääsee mahdollisimman korkeaan asemaan työelämässä. Vertailun vaikeutta lisää se, että ei tiedetä mittareita, joilla mitata menestystä. Jos rajataan keskustelu, että millä koulutuksella pääsee parhaiten hyvään asemaan teollisuudessa niin luulen, että arvaat jo mitä aion vastata.

DI:tä löytyy ihan joka paikastä hieman kärjistäen. Löytyy kunnanjohtajaa, kansanedustajaa ja johtavia virkamiehiäkin eri hallinnoista.

Piste... kirjoitti:

Otetaanpa pragmaattisempi näkökulma, muiden koulutusohjelmien tasostahan on täysin turha kinastella, kun toteamukset perustuvat kuitenkin mutu-tietoon ja arvailuun.

Minä arvostan eniten lääkäreitä, opettajia, psykologeja, (etenkin luonnontieteiden) tutkijoita ja tuomareita.

Psykologit, tutkijat ja varsinkin luokanopettajat tekevät tärkeää työtä alimitoitetulla palkalla, mutta heidän työstään hyötyy koko yhteiskunta.

Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Lue lisää

Sä arvosta aloja, jotka syö meidän yhteisestä sadosta. Elinkeinoelämä tuo sen sadon pöytää, jotta sullekkin voidaan maksaa palkkaa ja eläkettä sitten joskus. Oletan, että olet töissä julkisella puolella. Kannatta perehtyä kansantalouteen, jotta ymmärtää, mikä tätä yhteiskuntaa pyörittää.

Ymmärrän kyllä että monet(lääkärit, opettajat jne.) tekevät sinun mielestä hienoa työ mutta jonkun pitää heidänki palkka maksaa. Kapitalistinen järjestelmä tätäkin maata pyörittää. Ei kannata olla liian naiivi. Omaa etua tavoittelemalla tuotetaam samalla myös hyötyä muille.

teekkari kirjoitti:

Sä arvosta aloja, jotka syö meidän yhteisestä sadosta. Elinkeinoelämä tuo sen sadon pöytää, jotta sullekkin voidaan maksaa palkkaa ja eläkettä sitten joskus. Oletan, että olet töissä julkisella puolella. Kannatta perehtyä kansantalouteen, jotta ymmärtää, mikä tätä yhteiskuntaa pyörittää.

Ymmärrän kyllä että monet(lääkärit, opettajat jne.) tekevät sinun mielestä hienoa työ mutta jonkun pitää heidänki palkka maksaa. Kapitalistinen järjestelmä tätäkin maata pyörittää. Ei kannata olla liian naiivi. Omaa etua tavoittelemalla tuotetaam samalla myös hyötyä muille.

Lue lisää

"Syö yhteisestä sadosta" missä sinä olet saanut peruskoulutuksen, entäs terveydenhuollon? Maksoitko lääkärikäynnistä peräti 13e? Totta on, että osa yhteiskunnan tukipilariammateista saa palkkansa valtiolta, niin kuuluu ollakin.

Vai tahdotko sinä maksaa satojen tuhansien maksuja saadaksesi lapsesi kouluun ja maksatko itsesi kipeäksi yhdestä lääkärikäynnistä yksityisellä?

Oletko maahanmuuttaja ja vanhempasi ovat näin tehneetkin, ja nyt koet suurta tuskaa kun maksat veroja valtiollle vaikka et niistä hyödy/ ole hyötynyt itse lainkaan?

Get real honey.

Kehoittaisin juuri Sinua perehtymään siihen kansatalouteen.

teekkari kirjoitti:

Sä arvosta aloja, jotka syö meidän yhteisestä sadosta. Elinkeinoelämä tuo sen sadon pöytää, jotta sullekkin voidaan maksaa palkkaa ja eläkettä sitten joskus. Oletan, että olet töissä julkisella puolella. Kannatta perehtyä kansantalouteen, jotta ymmärtää, mikä tätä yhteiskuntaa pyörittää.

Ymmärrän kyllä että monet(lääkärit, opettajat jne.) tekevät sinun mielestä hienoa työ mutta jonkun pitää heidänki palkka maksaa. Kapitalistinen järjestelmä tätäkin maata pyörittää. Ei kannata olla liian naiivi. Omaa etua tavoittelemalla tuotetaam samalla myös hyötyä muille.

Lue lisää

Huh. Kylmät väreet selkäpiissä kun tuollaista lukee. Kapitalistista kökköä. Ja ihan perseelleen kirjoitettuna vielä (10000 euroa mamman pussista lisää ja kaveri oppisi kirjoittamaankin!). Sinä ja nalle vaaditte kunnon kapitalismia, yliopistot maksullisiksi, kirjastot maksullisiksi... Vain VAHVAT selviävät. Sinä olet tod.näk. pelkkä tutaopiskelijan retale, mutta hyvä on nallenkin heilua kun on taistolaisena nuoruutensa kämmännyt, ja nyt rikastuttuaan heiluttaa kapitalismin ruoskaa. Varmasti olisi JKPaasikivi kasannut meille oikein malliyhteiskunnan jos olisi äijä aikanaan jumputtanut dollarin kuva perslävessä. Oikein mukavan yhteiskunnan. Heitä ne ekonomiopiskelijoiden saunalaudepuheet jo sinne minne ne kuuluvat, ja - Hävetkää riistäjät!

johanna kirjoitti:

Huh. Kylmät väreet selkäpiissä kun tuollaista lukee. Kapitalistista kökköä. Ja ihan perseelleen kirjoitettuna vielä (10000 euroa mamman pussista lisää ja kaveri oppisi kirjoittamaankin!). Sinä ja nalle vaaditte kunnon kapitalismia, yliopistot maksullisiksi, kirjastot maksullisiksi... Vain VAHVAT selviävät. Sinä olet tod.näk. pelkkä tutaopiskelijan retale, mutta hyvä on nallenkin heilua kun on taistolaisena nuoruutensa kämmännyt, ja nyt rikastuttuaan heiluttaa kapitalismin ruoskaa. Varmasti olisi JKPaasikivi kasannut meille oikein malliyhteiskunnan jos olisi äijä aikanaan jumputtanut dollarin kuva perslävessä. Oikein mukavan yhteiskunnan. Heitä ne ekonomiopiskelijoiden saunalaudepuheet jo sinne minne ne kuuluvat, ja - Hävetkää riistäjät!

Lue lisää

Kummatkin tarvitsevat toisiaan. Tottakai toimiva elinkeinoelämä antaa tavallaan alkusykäyksen yhteiskunnan rahoitukselle. Mutta elinkeinoelämä ei olisi toimintakykyinen ilman toimivaa julkista sektoria, siis ilman koulutettua työvoimaa, terveydenhuoltoa ym.

uudelleen kirjoitti:

"Syö yhteisestä sadosta" missä sinä olet saanut peruskoulutuksen, entäs terveydenhuollon? Maksoitko lääkärikäynnistä peräti 13e? Totta on, että osa yhteiskunnan tukipilariammateista saa palkkansa valtiolta, niin kuuluu ollakin.

Vai tahdotko sinä maksaa satojen tuhansien maksuja saadaksesi lapsesi kouluun ja maksatko itsesi kipeäksi yhdestä lääkärikäynnistä yksityisellä?

Oletko maahanmuuttaja ja vanhempasi ovat näin tehneetkin, ja nyt koet suurta tuskaa kun maksat veroja valtiollle vaikka et niistä hyödy/ ole hyötynyt itse lainkaan?

Get real honey.

Kehoittaisin juuri Sinua perehtymään siihen kansatalouteen.

Lue lisää

Kieltämättä ilmaisin itseni aika suorasti ja jopa kylmästikki. En ole kuitenkaan koskaan antanut ymmärtää, että yhteiskuntamme järjestelmää pitäis muuttaa. Nykyinen systeemi sosiaaliturvineen on hyvä. Jos jollain on ehdottaa parempaa järjestelmää, niin kertokoot siitä muillekkin. Loppuja en jaksa edes kommentoida, koska käsitit ajatukseni väärin.

johanna kirjoitti:

Huh. Kylmät väreet selkäpiissä kun tuollaista lukee. Kapitalistista kökköä. Ja ihan perseelleen kirjoitettuna vielä (10000 euroa mamman pussista lisää ja kaveri oppisi kirjoittamaankin!). Sinä ja nalle vaaditte kunnon kapitalismia, yliopistot maksullisiksi, kirjastot maksullisiksi... Vain VAHVAT selviävät. Sinä olet tod.näk. pelkkä tutaopiskelijan retale, mutta hyvä on nallenkin heilua kun on taistolaisena nuoruutensa kämmännyt, ja nyt rikastuttuaan heiluttaa kapitalismin ruoskaa. Varmasti olisi JKPaasikivi kasannut meille oikein malliyhteiskunnan jos olisi äijä aikanaan jumputtanut dollarin kuva perslävessä. Oikein mukavan yhteiskunnan. Heitä ne ekonomiopiskelijoiden saunalaudepuheet jo sinne minne ne kuuluvat, ja - Hävetkää riistäjät!

Lue lisää

*syvä huokaus* Tahalleenko vääristit ajatukseni?
Tässä maailmassa on tietyt pelisäännöt, joita ei voi muuttaa noin vain, puhun nyt markkinataloudesta. Keskustelua toki aina tarvitaan. Kieltämättä yritysmaailma on raadollinen. Onko parempia systeemejä ehdolla pyörittämään tämän yhteiskunnan taloutta? Hieman parodoksaalista mutta totta, että suurimmat hyväntekijät(taloudellisesti) tässä yhteiskunnassa ovat ne, jotka vaalivat omaa etuaan eli yrittäjät/omistajat. Kannattaa oppia elämään sen kanssa.

uudelleen kirjoitti:

"Syö yhteisestä sadosta" missä sinä olet saanut peruskoulutuksen, entäs terveydenhuollon? Maksoitko lääkärikäynnistä peräti 13e? Totta on, että osa yhteiskunnan tukipilariammateista saa palkkansa valtiolta, niin kuuluu ollakin.

Vai tahdotko sinä maksaa satojen tuhansien maksuja saadaksesi lapsesi kouluun ja maksatko itsesi kipeäksi yhdestä lääkärikäynnistä yksityisellä?

Oletko maahanmuuttaja ja vanhempasi ovat näin tehneetkin, ja nyt koet suurta tuskaa kun maksat veroja valtiollle vaikka et niistä hyödy/ ole hyötynyt itse lainkaan?

Get real honey.

Kehoittaisin juuri Sinua perehtymään siihen kansatalouteen.

Lue lisää

Katsos mulla on niin pienet "tulot" että saan kaikki pidätetyt verot takaisin valtiolta veronpalautuksina. Sensijaan käytän kyllä paljon verorahoja hyväkseni kun mulla on mm. niin paljon sairauksia, käyn hoidoissa, saan ne yleensä ilmaiseksi kun olen jäänyt kirjoille opiskelijaksi. Näin kannattaa tehdä muidenkin, voitte silti hankkiutua työelämään, mutta saatta alennusta tietyistä palveluista..

teekkari kirjoitti:

Nyt taitaa olla teekkarilla suhteellisuudentaju vähän kateissa ja pääkin hieman pilkistelee pilvien yläpuolelle. On kaikin puolin erittäin typerää verrata tutaa johonkin kauppakorkeaan, puhumattakaan vatsikasta. Näiden opinahjojen painotukset liikkuvat vähän eri ympyröissä ja sisäänpääsyissäkin on valtavia eroja. Viime kädessä kaikki riippuu kuitenkin siitä, mitä pää- ja sivuaineita opiskelee, ja niiden kautta minkälaisiin työtehtäviin sitä haluaa erikoistua.

Olen aivan oikeassa, että on erittäin vaikeaa lähteä vertailemaan eri opiskelupaikkoja keskenään. Se on vaikeeta ja eikä välttämättä mielekästäkään, johtuen opintojen erilaisuudesta ja siitä mihin ne valmentaa. Siitä syystä johtuen en osaa edes itse sano kumpaa arvostan enemmän tutaa vai lääkistä noin yleensä. Yksittäisiä ominaisuuksia(palkkaus, ammattien arvostus, opiskelijoiden lukion arvosanoja eli oppilasmateriaalia) voidaan kyllä verrata esim. tutkimuksilla ja niistä saaduilla tilastoilla. Kauppakorkeaa ja tutaa voidaan hyvinkin verrata, koska valmistuneet päätyvät usein samoihin tehtäviin.
Sisäänpääsyissä on eroja mutta oikis, kauppis ja tuta ovat noin muutaman prosentin tarkkuudella yhtä vaikeita päästä sisään sisäänpääsyprosentteja raakasti vertaillen. Valtiskan sisällä on hajontaa enemmän (7%-37%). Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/tilastot/valinta05.htm
En väitä kuitenkaan, että sisäänpääsyprosentti kertoo suoraan oppilasmateriaalin tasosta. Tutasta voin sano että ainakin 2/3 on niitä L:n ylioppilaita. Eräs fuksi jolla oli 2L:ää ja loput E.tä ei päässyt hyötymään alkupisteistään vaan pääsi pääsykoepistekiintiössä, joka on noin 1/3 osastolle päässeiden määrästä. Nämä 1/3 osaan kuuluvatkin ovat hyviä ja jokainen on vähintään lahjakas matematiikassa ja fysiikassa.


Tutalle (ainakin Helsinkiin) on vaikea päästä, koska sinne otetaan uusia opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin esimerkiksi HKKK:uun tai valtsikkaan. Tosin valtsikan vertaaminen tutaan on hieman häilyvää ja epäjohdonmukaista, koska valtiotieteet kokonaisuudessaan käsittää monipuolisesti aineita laidasta laitaan.

Tiedän. Niinkuin edellä totesin on vertaaminen vaikeaa.

Mitä erityisosaamista tuta sitten tarjoaa, jota kaupptieteet eivät tarjoa. Ihmettelen. Kaikki riippuu akateemisissa aineissa siitä, mihin aikoo erikoistua. Todellisuudessa eri opiskeltavat aineet limittyvät ja jakaantuvat useisiin eri tutkintoihin ja työelämässä itse tutkinto on vieläkin häilyvämpi käsite. Molemmilla korkeakoulututkinnoilla pystyy käytännössä hoitamaan työelämän normaalit vaativat työtehtävät, eikä siinä tehdä eroa siihen, oletko sattunut lukemaan jotain tekniikan ja kauppatieteiden välistä, vaiko jompaa kumpaa, kunhan vain jotain on tullut luettua ja (mieluiten) maisterin tutkinto kasassa.

Ehkä suurin eri on siinä että tutalaisillä on vahva luonnontieden osaaminen(matikka ja fysiikka). Mielestäni se korreloisen sen kanssa, että jos henkiläö pärjää näissä aineissa hänellä on hyvä pohja erilaisiin ongelmanratkaisu tilantesiin, koska hän ajattelee systemaattisesti. TKK:n C matikka erottaa kyllä jyvät akanoista. Melkein kuka vaan taas voi lukea kauppikseen sisään pelkästään istumalla riittävästi ja lukemalla. Maailmassa pelkkä tietäminen ei riitä vaan se että osaa soveltaa ratkaisee viimekädessä. Siinä tuta taustainen henkilö on vahvoilla.
Koska tuta henkilöisäon luonnontieteellinen pohja heidän, on helpompi lähte opiskelemaan teknistäsivuainetta. Tekniikkan, talouden ja johtamisen opinnot yhdessä takavat hyvän pohjan työelämään.
Tutalla on enemmän kaupallisia opintoja kuin pelkästään opintoviikko määrää katsomalla huomaisi. HKKK:lla saa helpommin opintoviikoja kuin tutalla. Vertaa esim. kurssien sisältöjä. HKKK:lla kurssin on usein 4ov ja tutalla 2-3ov ja sisältö on kutakuinki sama.

Sitten jos puhumme jotain todella erikoistuneesta opinnoista, astuvat lähinnä siihen asti opiskeltu pääaine ja sitä parhaiten tukevat sivuaineet suurimpaan rooliin. Jos esimerkiksi työn toimenkuva käsittää vaativaa rahoituksen asiantuntemusta, ei sitä osaamisaluetta saavuteta vain lukemalla jokin tutkinto. kukaan ei estä dippaa lukemasta rahoitusta, kuten ei kukaan estä kauppatieteilijääkään lukemasta ko. ainetta. Mikäli taas työtehtävä edellyttää jotain teknistä asiantuntemusta, ei mikään ole kauppislaisellekaan esteenä enää nykyisin käydä lukemassa tekniikkaa. (Vaikkakin tuta vaikuttaa väliinputoajatutkinnolta monessakin suhteessa, raapaisu kauppatieteitä, pintaraapaisu tekniikkaa, ei mistää mitään kunnolla)

Tottakai pääaine ja sivuaine vaikuttaa ja jokainen tietää, että vasta työelämässä opitaan loput taidot. Voihan kylterikin lähteä opiskelemaan tekniikkaa mutta hänellä ei ole siihen hyvää pohjaa, jos ei ole lukenyt fysiikka ja muutamaa peruskurssia, jotka meillä pitää suorittaa samalta alalta kuin sivuainekkin.
Epäilit turhaan, että tekniikka ja taloutta ei kanntata suorittaa yhdessä, koska se antaa vain pintaraapaisun. Voi kuule kysele ihan huvikses työelämässä pitkälle päässeita teollisuus pomoilta, että kannattaako tekniikka ja taloutta yhditää opinnoissa. Toki sieltä löytyy monia ekomomejakin toimareina mutta monesti DI-tutkinto plus kaupallinen osaaminen on parempi.
Vaikka yhtä ainutta aluetta ei osaisikaan niin hyvin kuin sellainen, joka syventyy yhteen asiaan niin silti monipuolinen osaaminen on hyödyksi monessa eri tilanteessa. Tästä voitaisiin käydä ikuista väittely moniosaaja versus "expertti".

Esiin nostamasi yksittäinen artikkeli tuskin kertoo mistään kunnolla mitään. Kuka tahansa johdonmukainen ihminen hankkii perspektiiviä asioihin lukemalla eri artikkeleita ja tutustumalla useisiin tutkimuksiin. Yksittäisen lehden näkemykset (varsinkin vapaamuotoiset artikkelit) perustuvat toimittajien näkemyksiin ja heidän näkemyksenasetteluihinsa. Lähdekriittisyyttä kannattaa harrastaa. Voisin minäkin tehdä reportaasin "nuorista menestyjistä" lehteen ja ottaa sinne "yliedustuksen" valtsikasta haastattelemalla suurimmaksi osaksi heitä.

Se oli yksi artikkeli muiden joukussa eikä edustanut ehdotonta totuuttaa. Olen katsonu osastolta valmistuneiden matrikkelista, että minkälaista uraa valmistuneet ovat tehneet ja tiedän, että he ovat pärjänneet hyvin. Yleisin titteli on muun muassa toimitusjohtaja. Monet näistä ovat pienen yrityksen toimareita mutta suhteessa muihin opintopaikkoihin veikkaan, että tutalta päätyy suhteessa yleisimmin toimitusjohtajaksi isompaan yritykseen.

Mutta kysyttäköön nyt vielä tähän loppuun perustavaa laatua oleva kysymys: Mitä erityistä ja konkreettista yksilöllisyyttä tutan opintosisältö pitää sisällään?

Tutassa on erittäin hyvä leikkaus kaupallisia kursseja yhditettynä yhteen tekniikan alueen osaamiseen plus ongelmanratkaistaidot. Mielestäni jokainen kurssin on perustellusti mukana opinnoissa. Ja sanotaan näin että fiksut pärjää aina ;) .

Lue lisää

Asiantuntijan on osattava tuottaa tekstiä.

Sähköteekkari kirjoitti:

Asiantuntijan on osattava tuottaa tekstiä.

Katsos, sussahan on jo ainesta asiantuntijaksi! ;)

teekkari kirjoitti:

Sä arvosta aloja, jotka syö meidän yhteisestä sadosta. Elinkeinoelämä tuo sen sadon pöytää, jotta sullekkin voidaan maksaa palkkaa ja eläkettä sitten joskus. Oletan, että olet töissä julkisella puolella. Kannatta perehtyä kansantalouteen, jotta ymmärtää, mikä tätä yhteiskuntaa pyörittää.

Ymmärrän kyllä että monet(lääkärit, opettajat jne.) tekevät sinun mielestä hienoa työ mutta jonkun pitää heidänki palkka maksaa. Kapitalistinen järjestelmä tätäkin maata pyörittää. Ei kannata olla liian naiivi. Omaa etua tavoittelemalla tuotetaam samalla myös hyötyä muille.

Lue lisää

Ensin luotiin teollisuus ja markkinat, sitten tulivat yhteiskunnat. Tekstisi on kuin fundamentalistin käsikirjasta. Markkinat ja talous ovat kuin luonnonvoima, erillään järjestäytyneestä yhteiskunnasta, joka on vain riippakivi, jota pitää raahata perässä. Hitto näin kapea-alaisesti tarkasteltuna maailma näyttää hyvin yksinkertaiselta. Miksi en ole itse tätä aiemmin älynnyt.

Jos yksinkertaisesti vertaat länsimaisen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnan pyörittämiseen esim. Afrikan valtioiden vastaaviin. Huomaatko mitään eroa?

Ai niin, Afrikassa ei tarvii maksaa isoja palkkoja, eikä veroja, eikä huolehtia viherpiipertäjistä, oikeastaan ei tarvitse miettiä minkäänlaisia vastuukysymyksiä.

Mitähän pitkin sinäkin kävelit tänään opiskelupaikkaasi? Kenties ojanpohjaa vai katua, joka on maksettu yhteiskunnan varoista. Kummalla on helmpompi kävellä, ojassa vai tiellä.

teekkari kirjoitti:

Katsos, sussahan on jo ainesta asiantuntijaksi! ;)

Puhut asiaa mutta niin minäkin. Hyvän tekstin laatiminen on tärkeä osa mitä tahansa akateemista työtä. Hymiöistä kannattaa luopua, huumorista ei. Lainaukset on selkeästi erotettava muusta tekstistä. Välimerkeistä puolipiste on ongelmallisin; sen käyttöä tulee harkita tarkkaan.

Toivo kirjoitti:

Ensin luotiin teollisuus ja markkinat, sitten tulivat yhteiskunnat. Tekstisi on kuin fundamentalistin käsikirjasta. Markkinat ja talous ovat kuin luonnonvoima, erillään järjestäytyneestä yhteiskunnasta, joka on vain riippakivi, jota pitää raahata perässä. Hitto näin kapea-alaisesti tarkasteltuna maailma näyttää hyvin yksinkertaiselta. Miksi en ole itse tätä aiemmin älynnyt.

Jos yksinkertaisesti vertaat länsimaisen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia yritystoiminnan pyörittämiseen esim. Afrikan valtioiden vastaaviin. Huomaatko mitään eroa?

Ai niin, Afrikassa ei tarvii maksaa isoja palkkoja, eikä veroja, eikä huolehtia viherpiipertäjistä, oikeastaan ei tarvitse miettiä minkäänlaisia vastuukysymyksiä.

Mitähän pitkin sinäkin kävelit tänään opiskelupaikkaasi? Kenties ojanpohjaa vai katua, joka on maksettu yhteiskunnan varoista. Kummalla on helmpompi kävellä, ojassa vai tiellä.

Lue lisää

Kannattaa lukea viestiketjut läpi. Ois meinaa jääny tämäkin viesti sulta kirjoittamatta.

Piste... kirjoitti:

Otetaanpa pragmaattisempi näkökulma, muiden koulutusohjelmien tasostahan on täysin turha kinastella, kun toteamukset perustuvat kuitenkin mutu-tietoon ja arvailuun.

Minä arvostan eniten lääkäreitä, opettajia, psykologeja, (etenkin luonnontieteiden) tutkijoita ja tuomareita.

Psykologit, tutkijat ja varsinkin luokanopettajat tekevät tärkeää työtä alimitoitetulla palkalla, mutta heidän työstään hyötyy koko yhteiskunta.

Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille.

Lue lisää

"Viestinnät ja kauppakorkeat eivät saa minua liputtamaan siksi, että heidän työllään ei minun mielestäni loppujen lopuksi ole yhteiskunnallemme niin paljoa hyötyä, tai sanotaanko yhteiskunnan kehittymiselle ja hyvinvoinnille."

- Kannattava liiketoiminta on kaiken kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys.

teekkari kirjoitti:

Ei tässä keskustelussa oo puhuttu mitään hyvästä elämästä vaan siitä millä tutkinnolla pääsee mahdollisimman korkeaan asemaan työelämässä. Vertailun vaikeutta lisää se, että ei tiedetä mittareita, joilla mitata menestystä. Jos rajataan keskustelu, että millä koulutuksella pääsee parhaiten hyvään asemaan teollisuudessa niin luulen, että arvaat jo mitä aion vastata.

DI:tä löytyy ihan joka paikastä hieman kärjistäen. Löytyy kunnanjohtajaa, kansanedustajaa ja johtavia virkamiehiäkin eri hallinnoista.

Lue lisää

Montako DI:tä lyötyy pankki- & vakuutusalalta? Investointipankeissa taitaa olla aika hiljasta DI:den suhteen..

sadfsadffasd kirjoitti:

Montako DI:tä lyötyy pankki- & vakuutusalalta? Investointipankeissa taitaa olla aika hiljasta DI:den suhteen..

Muutenkin rajasit noi sektorit lähinnä teollisuuteen ja vastaavaan. Ei KTM ymmärrä tekniikasta mitään, mutta toisaalta näkeekö DI:tä noilla em. aloilla saatikka tilintarkastus- ja johdonkonsultointialoilta samassa määrin kuin ekonomeja? Entä löytyykö tuta-dippainssejä Ulkoministeriön leivissä suurlähettiläinä ympäri maailmaa samassa määrin kuin valtsikassa opiskelleita?

Kyllähän se fysiikan & matikan osaaminen auttaa ymmärtämään analyyttisia ongelmia, mutta elämässä (yritysmaailmassakin) on myös 'pehmeitä' ongelmia ja asioita, joita tuolla tutkinnolasi et yksinomaan voi ratkaista. Kaikkia muuttujia ei voi kvantifioida nimittäin. Tämä onkin syy sille miksi tuta-insinöörit eivät pärjää joissain hommissa yhtä hyvin kuin esim valtsikasta tai kauppiksesta valmistuneet. Toisaalta nämä henkilöt eivät pärjää ihan noin vaan teknillisellä alalla. Kyse on yhteistyöstä.

Muutenkin aika yleinen käsitys muualla, että TuTaa opiskelevat / TuTalta valmistuneet ovat _todella_ ylimielistä sakkia.=) Yleistystä ehkä, mutta tälläinen käsitys on muodostunut muiden alojen opiskelijoiden keskuuteen.

asdfasd kirjoitti:

Muutenkin rajasit noi sektorit lähinnä teollisuuteen ja vastaavaan. Ei KTM ymmärrä tekniikasta mitään, mutta toisaalta näkeekö DI:tä noilla em. aloilla saatikka tilintarkastus- ja johdonkonsultointialoilta samassa määrin kuin ekonomeja? Entä löytyykö tuta-dippainssejä Ulkoministeriön leivissä suurlähettiläinä ympäri maailmaa samassa määrin kuin valtsikassa opiskelleita?

Kyllähän se fysiikan & matikan osaaminen auttaa ymmärtämään analyyttisia ongelmia, mutta elämässä (yritysmaailmassakin) on myös 'pehmeitä' ongelmia ja asioita, joita tuolla tutkinnolasi et yksinomaan voi ratkaista. Kaikkia muuttujia ei voi kvantifioida nimittäin. Tämä onkin syy sille miksi tuta-insinöörit eivät pärjää joissain hommissa yhtä hyvin kuin esim valtsikasta tai kauppiksesta valmistuneet. Toisaalta nämä henkilöt eivät pärjää ihan noin vaan teknillisellä alalla. Kyse on yhteistyöstä.

Muutenkin aika yleinen käsitys muualla, että TuTaa opiskelevat / TuTalta valmistuneet ovat _todella_ ylimielistä sakkia.=) Yleistystä ehkä, mutta tälläinen käsitys on muodostunut muiden alojen opiskelijoiden keskuuteen.

Lue lisää

Ainakin Oulun yliopistolla TUTA:lla opiskelee se ylimielisin sakki. Huomaahan sen jo käytöksestä "Tässä me tulevaisuuden pomot ollaan, nii." Joillain Tutalaisilla myös näkyy olevan luulo, että heillä on oikeus mölytä luennoilla. Kone- ja sähköteekkarit tuntuvat olevan vähemmän pilvilinnoissa..

asdfasd kirjoitti:

Muutenkin rajasit noi sektorit lähinnä teollisuuteen ja vastaavaan. Ei KTM ymmärrä tekniikasta mitään, mutta toisaalta näkeekö DI:tä noilla em. aloilla saatikka tilintarkastus- ja johdonkonsultointialoilta samassa määrin kuin ekonomeja? Entä löytyykö tuta-dippainssejä Ulkoministeriön leivissä suurlähettiläinä ympäri maailmaa samassa määrin kuin valtsikassa opiskelleita?

Kyllähän se fysiikan & matikan osaaminen auttaa ymmärtämään analyyttisia ongelmia, mutta elämässä (yritysmaailmassakin) on myös 'pehmeitä' ongelmia ja asioita, joita tuolla tutkinnolasi et yksinomaan voi ratkaista. Kaikkia muuttujia ei voi kvantifioida nimittäin. Tämä onkin syy sille miksi tuta-insinöörit eivät pärjää joissain hommissa yhtä hyvin kuin esim valtsikasta tai kauppiksesta valmistuneet. Toisaalta nämä henkilöt eivät pärjää ihan noin vaan teknillisellä alalla. Kyse on yhteistyöstä.

Muutenkin aika yleinen käsitys muualla, että TuTaa opiskelevat / TuTalta valmistuneet ovat _todella_ ylimielistä sakkia.=) Yleistystä ehkä, mutta tälläinen käsitys on muodostunut muiden alojen opiskelijoiden keskuuteen.

Lue lisää

TKK:n tutalta valmistuneen henkilön ehkä yleisin ensimmäinen titteli on liikkeenjohdon konsultti. Tutalla on pakollisena ainakin kolme työpsykologian kurssia. Se antaa hyvät pohjatiedot leadershipista. Ja ainahan voi opiskellä työpsykologiaa pääaineenakin. Ai mikä tekee kauppiksesta valmistuneen paremmaksi johtajaksi?
Olen sitä mieltä, että tutalla on ainakin jonkin verran ylimielisempää porukka kuin muualla.

sadfsadffasd kirjoitti:

Montako DI:tä lyötyy pankki- & vakuutusalalta? Investointipankeissa taitaa olla aika hiljasta DI:den suhteen..

Ai tutalta ja tfy:ltä ei ole tekijöitä kyseisillä aloilla? Suosittelisin tarkistamaan tietosi uudestaan vaikkapa suurimpien suomalaisten toimijoiden kohdalta..

teekkari kirjoitti:

TKK:n tutalta valmistuneen henkilön ehkä yleisin ensimmäinen titteli on liikkeenjohdon konsultti. Tutalla on pakollisena ainakin kolme työpsykologian kurssia. Se antaa hyvät pohjatiedot leadershipista. Ja ainahan voi opiskellä työpsykologiaa pääaineenakin. Ai mikä tekee kauppiksesta valmistuneen paremmaksi johtajaksi?
Olen sitä mieltä, että tutalla on ainakin jonkin verran ylimielisempää porukka kuin muualla.

Lue lisää

"Tutalla on pakollisena ainakin kolme työpsykologian kurssia. Se antaa hyvät pohjatiedot leadershipista."

- kirjasta ei voi oppia johtamista, se lähtee selkärangasta.

t. KTM, res. vänr.

Rikdu kirjoitti:

"Tutalla on pakollisena ainakin kolme työpsykologian kurssia. Se antaa hyvät pohjatiedot leadershipista."

- kirjasta ei voi oppia johtamista, se lähtee selkärangasta.

t. KTM, res. vänr.

Lue lisää

Kuka tässä osaamisesta on puhunut?! Mä sanoin, että se antaa hyvät pohjaTIEDOT! Eräs tohtoriksi johtamisesta itsensä lukenut kaveri keroi luennolla, että hän oppinut koulussa johtamisesta mitään. Jokainen opettelee johtamista sitten työelämässä. Yhtä hyvin voin sanoa kärjistäen, että armeijassa ei opi yritysmaailman johtamista.

sähköteekkari kirjoitti:

Puhut asiaa mutta niin minäkin. Hyvän tekstin laatiminen on tärkeä osa mitä tahansa akateemista työtä. Hymiöistä kannattaa luopua, huumorista ei. Lainaukset on selkeästi erotettava muusta tekstistä. Välimerkeistä puolipiste on ongelmallisin; sen käyttöä tulee harkita tarkkaan.

Lue lisää

Loistava aasinsilta kielioppibrassailuun.

fdgd kirjoitti:

Mahdat olla varsinainen neropatti. Kun kerran tälle yleistyksen tielle lähdin, niin jatketaan samaa rataa.

Mielestäsi raha kasvaa varmaan puissa, tai ehkäpä et tuota käsitettä tiedä ollenkaan. Ole hyvä ja ota tietosanakirja esille ja etsi r:n kohdalta kyseistä termiä. Se on aakkosten loppupäässä aivan s:n ja t:n tietämillä.

Yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti toimi ilman tuota merkillistä termiä - rahaa.

Hyvin ansioituneet yksityisen sektorin menestyjät kuten insinöörit ja kaupan alan ammattilaiset maksavat osan palkastaan veroa - tuota merkillistä termiä. Tuolla verolla, jota ennen maksettiin kaiken maailman maaherroille, rahoitetaan kaikki sosiaali- ja kunnalliset palvelut.

Ilman menestyksekästä yksityistä sektoria ei voitaisi rahoittaa mainitsemiesi alojen, kuten opettajien ja lääkäreiden palkkoja. Eli itse asiassa Insinöörit ja muut korkeakoulutetut maksavat julkisen sektorin toimijoiden palkat.

Vielä tulee osata laskea yhteen yksi ynnä yksi, ja yhtälö on valmis. Älä mieti enää kauempaa - älä, annan neuvon- teillä varmastikin on asiaan soveltuva laskuri. Jollei asia vieläkään valjennut, älä hätäänny. Kysy asiasta pienipalkkaiselta luokanopettajaltasi.

Lue lisää

Tokihan tarkoitit menestyjillä diplomi- insinöörejä.

t u t k i j a kirjoitti:

Miksi arvostat "erityisesti
luonnontieteiden tutkijoita"? Entäpä
eettisiä kysymyksiä (esim. rasismia) tutkivat humanistit ja yhteiskuntatieteilijät?

ole hyötyä loppujen lopuksi kellekkään.tuntuu aika turhilta ammateilta ja aloilta.semmosta tyhjänpäivästä jauhantaa.roskaa siis sinäänsä.

Arvostuksesta en tiedä mut palkkavertailus ekonomit voitti tutalaisen. 4k vs 6k. Jossain talven iltalehdes oli vertailuja

Iws kirjoitti:

Arvostuksesta en tiedä mut palkkavertailus ekonomit voitti tutalaisen. 4k vs 6k. Jossain talven iltalehdes oli vertailuja

Minäkin haluun nähdä ne tilastot! Tutalla on TEK:n tilastojen mukaan parhaasta päästä alkupalkat. Näistä valmistuneista suurin osa on muulta kuin TKK:n tutalta valmistuneita. Uskon, että TKK:n tutalta valmistuneen alkupalkka on hieman suurempi kuin muualta valmistuneiden keskimääräinen. Veikkaan, että TKK:n tutalta valmistuneiden alkupalkaa on keskimäärin noin 2950-3000e/kk. Tässä karkea arvioni, mihin tutalaiset päätyvät valmistuttuaan: 30% liikkeenjohdon konsultointi, 10% tutkijoita, 10% yrittäjia, 10% rahoitusala tai muu vastaava analyytikon työ ja loput päätyvät tasaisesti eri aloille lähinnä teollisuuteen.

teekkari kirjoitti:

Minäkin haluun nähdä ne tilastot! Tutalla on TEK:n tilastojen mukaan parhaasta päästä alkupalkat. Näistä valmistuneista suurin osa on muulta kuin TKK:n tutalta valmistuneita. Uskon, että TKK:n tutalta valmistuneen alkupalkka on hieman suurempi kuin muualta valmistuneiden keskimääräinen. Veikkaan, että TKK:n tutalta valmistuneiden alkupalkaa on keskimäärin noin 2950-3000e/kk. Tässä karkea arvioni, mihin tutalaiset päätyvät valmistuttuaan: 30% liikkeenjohdon konsultointi, 10% tutkijoita, 10% yrittäjia, 10% rahoitusala tai muu vastaava analyytikon työ ja loput päätyvät tasaisesti eri aloille lähinnä teollisuuteen.

Lue lisää

"Tässä karkea arvioni, mihin tutalaiset päätyvät valmistuttuaan: 30% liikkeenjohdon konsultointi, 10% tutkijoita, 10% yrittäjia, 10% rahoitusala tai muu vastaava analyytikon työ ja loput päätyvät tasaisesti eri aloille lähinnä teollisuuteen."


Aijaa, no olipa kieltämättä arvio sieltä karkeimmasta päästä. Etsipä huviksesi ihan oikeita, ei karkeasti arvioituja, tietoja käsiisi, niin saatat yllättyä.

Ja tässä toinen...

"Veikkaan, että TKK:n tutalta valmistuneiden alkupalkaa on keskimäärin noin 2950-3000e/kk."

Jos tästä pitää hakea jotain positiivista, niin onneksi olet laittanut tuonne alkuun, että "veikkaan...".

ihme arvioita kirjoitti:

"Tässä karkea arvioni, mihin tutalaiset päätyvät valmistuttuaan: 30% liikkeenjohdon konsultointi, 10% tutkijoita, 10% yrittäjia, 10% rahoitusala tai muu vastaava analyytikon työ ja loput päätyvät tasaisesti eri aloille lähinnä teollisuuteen."


Aijaa, no olipa kieltämättä arvio sieltä karkeimmasta päästä. Etsipä huviksesi ihan oikeita, ei karkeasti arvioituja, tietoja käsiisi, niin saatat yllättyä.

Ja tässä toinen...

"Veikkaan, että TKK:n tutalta valmistuneiden alkupalkaa on keskimäärin noin 2950-3000e/kk."

Jos tästä pitää hakea jotain positiivista, niin onneksi olet laittanut tuonne alkuun, että "veikkaan...".

Lue lisää

Mikäs pohja sulla on arvioida mun tietämystä? Alussa oli todellakin vain nopea arvioni. Voin lisätä, että siihen 30% konsultti porukkaan kuuluu myös muita konsultteja kuin vain mainitsemani liikkeenjohdon konsultit. Annappa oma arviosi, niin katsotaan.

Arvioni alkupalkasta perustuu TEK taulokoihin, jossa on tutalta valmistuneiden alkupalkat keskimäärin. Niihin arvoihin olen lisännyt noin 100e/kk jotta päästään TKK:n tutalta valmistuneiden keskimääräisiin alkupalkkoihin.
Tämä sen takia että he myös päätyvät parempiin paikoihin töihin mm. hyvin maksettuihin liikkeenjohdon konsulttiyrityksiin.

Valitettavasti se, että on koulutukseltaan DI, ei kerro kyllä yhtään mitään ihmisen "kovatasoisuudesta". Tolla alalla opinahjoja ja linjoja on niin montaa sorttia, että lähes kelle tahansa, jolla on vähintään keskitasoisesti matikat, fyssat ym. hallinnassa, löytyy joku koulutuspaikka. Ja lisäksi niistä kouluista autetaan läpikin pääsemään, mikäli vain on motivaatiota riittävästi eikä liian korkeat tavoitteet. Omassa tuttavapiirissä dippainssejä löytyy vaikka kuinka paljon (no, itsekin siis alalla) ja iso osa on jotain ihan muuta kuin mitään älyllistä tms. eliittiä. Eli turha kenenkään kuvitella olevansa mitään todella suurta ja hienoa, jos on DI. Itsekään en tätä kuvittele. Tietty palkat alalla on ihan ok, mutta hyville palkoille pääsee monet duunaritkin.

just meidän opo sano että TTYlle pääsee 80% hakijoista.. että meidänkin poika porukka voisi vaan kävellä sinne sisään näillä numeroilla mafyke aineissa... mut kaikkihan dissaa teekkareita ja dippa inssejä..

häh... kirjoitti:

just meidän opo sano että TTYlle pääsee 80% hakijoista.. että meidänkin poika porukka voisi vaan kävellä sinne sisään näillä numeroilla mafyke aineissa... mut kaikkihan dissaa teekkareita ja dippa inssejä..

Lue lisää

Enpä usko, että sinne edes yrittää porukka lyhyellä matiikalla. Suurin osa siis jo menettää pääsy mahikset lukion alussa valitessaan lyhyen matematiikan. Tiedän, että sinne pääsee myös joitan lyhyeltä, mutta aika pieni osa kuitenkin.

Markkinointihan on sellasta tuubaa et oksat pois :). Kukaan 'fiksu' ihminen ei halua opiskella markkinointia. Sielt lähinnä löytää ne, jotka kammoksuvat numeroita niin paljon ettei muu kelpaa.

on kyllä minun mielestä vaikeampi aine kuin juridiikkaa. Alan kirjailijat ovat usein Nobelin palkinnon saaneita, ja taloustieteessä niitä jaetaan vuosittain, mikä osoittaa aineen tärkeyttä tiedemaailmassa. Tämä oikiksessa tankattavaa, suomalaisten sekundaproffojen laatima virkamiestekstiä, ei kyllä ole mitenkään erityisen tajunnanräjäyttävää tai innovaatioihin inspiroivaa.

Onko se oikis nyt niin hirveän vaativa? Meinaan, naapurintyttökin pääsi sinne, eikä tuo nyt mikään akateeminen helmi ole. Siis älyllisesti.

jore takala kirjoitti:

Onko se oikis nyt niin hirveän vaativa? Meinaan, naapurintyttökin pääsi sinne, eikä tuo nyt mikään akateeminen helmi ole. Siis älyllisesti.

ole mikään kova juttu, varsinkaan Rovaniemi. Joka kolmas hakija pääsee sisälle ja kaikki 4 jotka tiedän siellä opiskelevan, omistavat C:n paperit...
Eivätkä tasan ole mitään älykköjä yksikään, voisin sanoa että oikeastaan keskivertoa bimbompia allymcbealeja jotka heti sisälle päästyään hommasivat liituraitajakut :D

Ketkä sen oikiksen niin korkealle nostavat? Minä en lakimiehiä sen kummemmin arvosta, tylsää työtä pienen präntin kanssa. Hyvä palkka toki löytyy, mutta niin löytyy monelta muultakin.
Koulutukseenkaan ei niin kovin vaikea ole päästä, vertaa esim. psykologia ja TEAK.