Mitataanpa se. Kuinka perusonnellisia olette? Jos unohdetaan hetkeksi euforia ja muut kuohut. Itse olen erittäin arkionnellinen. Alkaa epäilyttää, että äiti huumaa minua :D Joka päivä on toista parempi. (nyt kyyniset bi-seksuaalit lynkkaavat minut)
PALSTAN ONNELLISUUSTASO?
todellasonja
231502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Minulla on perusasiat kunnossa elämässä, eli tavallaan olen perusonnellinen. Tunne-elämän "puutostilat", jotka ovat omia sisäisiä tilojani, välillä laskevat onnellisuudentunnetta. Toisaalta tunnen, että olen onnellinen siitä, että saan olla välillä onnetonkin ilman syyllisyydentunnetta. Joskus aikaisemmin tunsin alakulostani syyllisyyttä, koska "kaikkihan on hyvin". Enää en tunne.
Eli tavallaan minut tekee onnelliseksi se, että minulla on ympärillä ihana rakastava perhe, joka hyväksyy minut ja saan olla oma itseni: tunnekuohuissa ailahteleva hullu.
Oliko sekavaa?
Vai että kuinka perusonnellinen olen..Ainahan sitä keksii jostain jotain valitettavaa mutta kai mä olen aikaste perusonnellinen.Tuntuu kyl joskus et jos kaikki oikeesti menee hyvin niin sit täytyy "etsii" jotain huonoa jostain..niiku tyyliin et hei,ei kaikki nyt oikeesti voi olla hyvin..Mutta joka aamu olen herännyt hyvillä fiiliksillä ja musta se on aika hyvä onnellisuusmittari,ainakin mulle:)
tätä kyssärii täyty pohtia.Joo kyllä mä oon perusonnellinen ja arkionnellinen.Kun kaikki on kondiksessa niin kotona kuin duunissakin,oon perus,arki,normi onnellinen:)
Mutta sit kun joku asia mättää,mun onnellisuus aika nopeesti hajoaa,ainakin hetkeksi.
Sanoisin että tälläkin hetkellä en oo niin onnellinen...Olin onnellisempi kun kaikki oli normisti niinku pitikin ja meikäläisen hallinnassa.
Jos työnnän taka-alalle itserakkauteni,ja funtsin että asiat vois olla huonommin niin mulla kuin myös läheisilläni,silloin tajuaa että miten onnellinen ihminen oon.
Mä oon helposti onneton,tavisonnellinen ihminen:)
Mitä kuuluu?
itse asiassa mun kuulumiset voi lukea gilan vkl:ppu kyssäristä:)
Ja niinku mä hehkutin möksä vkl:ppua,ja sit ryssin terveyteni...
Mitäs sun elämään kuuluu?ET sit tullu messuille:)? Mä olin kyllä siellä,ja sain katseita kyllä(?) mutta kukaan ei tullu juttelee.
Joo en kyllä olosuhteiden pakosta viipynyt kovin kauaa,mut tulipa voitettua veto:)
Et ikuna arvaa mitä voitin vedon hävinneeltä...;)
...mulla pompsahti pupuliini pöksyihin...niin enkä saanu ketään mukaan eikä ollu rahaa. Vai niin teit. No kerro heti mitä voitit?
pupuliini käväs munkin pöksyissä:) Varsinkin kun ei ollutkaan kyse biletyksestä,vaan työ-yö jyskytti takaraivossa.Ymmärrän kyllä,siltikin tuli vilkuiltuu,että josko...
Ehkä se lesbojen legenda t-paita herätti ansaittua huomiota/ihmetystä *virnistää*.
Pakko kertoo miten kävi tälle jenkkilesbo frendille.Ystit vei sen loppupeleissä yksityisille gaymeille(bileisiin),siellä sen bisset on per***stä t-paita aiheutti suurta suosiota ja hilpeyttä:D!
Minkähän takia?;)
Tää tytsy sano pitävänsä sitä t-paitaa Ny Lake st.:llä missä se asuu.Mä nään sieluni silmin sen dallailevan Manhattanilla tää paita päällä,ja Suomalaisen turistin ilmeen joka osuu kohdalle:D
Se tuumas että sen lesboystävät siellä tykkää Suomalaisesta huumorista...
Niin se palkinto...Mä arvaan että sä ajattelet jotain hävytöntä!
Noup,saan vkl:n Tallinnassa näiltä frendeiltä, kun en päässytkään viettämään vappua.
Tosin kun käytiin kahvilla niitten kaa vapun jälkeen,ne iski käteen ekstra-bonuksen,mustan dildon ja ruoskan *punastuu*
Tahdonkin kiittää sua lämpimästi*halaa*,sillä sun ansiota tää on:)
Jos muistat mistä tää veto sai ideansa.
Kiitokset ja halit:)
voi vitsit sun kanssas! Ei kestä kiittäminen. Sä taidat olla vähän semmonen kinky-girl... ;) Vai diggas lesbot "bisset on per***stä" -paidasta...kumma juttu ;) Mutta, mutta...mä kyllä ehkä haluaisin sittenkin nähdä sut, kun uteliaisuus voittaa...iiiiiks...
Sori vaan, mutta chattaily ihan ikiomista jutuista ei kuulu tänne keskustelupalstalle, vaikka ehkä lisääkin teidän onnellisuuttanne...
Tavatkaa bi-cafessa ja chattailkää siellä.
Tehkäämme niin.
Mun on sitten regattava itseni(kö)?
Voit olla myös suoraan rohkea ja lähettää sähköpostia BGirlille, jonka osoite löytyy profiilista :)
Mutta mikä estää rekisteröimästä hyvää nimimerkkiä...
... onnistuu myös ilman rekisteröintiä. Ihan kuinka itse haluat. Kaikki siellä toimii...
sähän voit rekisteröitymisen yhteydessä valita minkä tahansa nimen, jos haluat pysyä anonyymina...vink vink...ei toi munkaan mailiosoitteessa oleva nimi anna mitään viitteitä todellisesta henkilöllisyydestäni...
sitä ollaan niinku rekattu sielu nyt sitten!
Ompas hilpeetä:)
hilpeälle Janskubille :))
Sielun uudelleensyntymä...
...olet vihdoin sinetöity... ;)
>Alkaa epäilyttää, että äiti huumaa minua :D
:-) söpöä!
onkohan onnellisuus sitä, että ei kaipaa sitä, mitä ei ole? juuri nyt en kauheasti kaipaa mitään, mitä minulla ei olisi. toisinaan kaipaan enemmän. silloin en varmaan ole yhtä onnellinen.
kaipaisin kyllä vähän tasapainoa päähän.
Onnellisuustasoni on tällä hetkellä varsin korkea :) Asialla on jotain tekemistä viime-aikaisen avautumiseni ja itseni hyväksymisen kanssa, mutta myös opintojen etenemisen(tiedän valmistuvani joskus) ja hyvien ihmissuhteiden osalta....
Varmaankin. Ehkä vielä pikkuisen enemmänkin - asiat ovat siinä jamassa, etten tosiaankaan voi valittaa yhtään mistään. Terveyttä ja toimeentuloa on, maailma on täynnä lukemattomia kirjoja, hienoja leffoja on tulossa ensi-iltaan ja ennen kaikkea on jo ihan kesä!
Mutta myönnän, että yhtä asiaa kaipaan.
Rakastumisen tunnetta :-). Siitäkin huolimatta, että ehkä juuri nyt tarvitsen sitä yhtä kipeästi kuin reikää päähäni...
Onni on tunne, joka iskee välillä yllättäen. Näin keväällä, kun näen kaiken kasvavan, luonnon heräävän eloon, olen hetkittäin mielettömän onnellinen. Tavatessani ystäviäni, tehdessäni jotakin perheen kanssa, voin samoin tuntea olevani onnellinen! Onnen tunne ei kuitenkaan ole jatkuvaa kohdallani, mutta ei sen edes tarvitse olla - en taitaisi jaksaakaan olla ihan aina onnellinen. Miten edes tietäisin, mikä on onnea, jos aina sitä tuntisin.
Jos en ole onnellinen, ei se tarkoita, että olisin onneton tai että elämä olisi tasapaksun harmaata. Ei se sitäkään ole. Elämästä ja aivan arjesta löytyy asioita, joihin voi olla tyytyväinen, joista iloitsen tms. Joskus veetuttaa, olen surullinen, väsynyt, tyytymätön. Ainahan sitä jokin tunnetila on päällä, miten muuten voisi ollakaan.
Joka tapauksessa on aivan ihanaa edes välillä tuntea huikeaa onnentunnetta, sillä silloin todella tietää elävänsä, osaavansa nauttia elämästä ja ihmisistä ja asioista ja ja ja. Onhan niitä aiheita...
Nimenomaan, kysessä olikin arkionnellisuus kysely. Etsinkin juuri sitä ei-euforista onnea tuntevia ihmisiä :)Osuit aika tarkalleen siihen mitä tarkoitin!
Pidän itseäni perusonnellisena ihmisenä. Minulla on kumppani, jota rakastan ja jonka kanssa on hyvä olla. Minulla on ystäviä, joille kertoa ja puhua kaikesta, ja jotka minua rakastaa tällaisena. Minulla on perhe, jonka kanssa olen saanut kasvaa tällaiseksi itsensä hyväksyväksi suhteellisen tasapainoiseksi ihmiseläjäksi. Perhe, joka minua tukee valinnoissani. Minä olen lapsellisen onnellinen kahdesta pehmeänpörröisestä lihavasta maatiaisröllykkäkissastani. Olen onnellinen siitä, että tiedän mitä haluan tulevaisuudessani tehdä ja olen sitä kohti määrätietoisesti pyrkimässä.
Ajoittain vajoan itsesääliin ja epätasapainoisuuteen, ajoittain elämästä tuntuu loppuvan happi ja aika, ajoittain tunnen, ettei minusta koskaan mihinkään ole. Ajoittain taas kellun hyvänolontunteessa, olen niin täynnä hyviä asioita että tunnen räjähtäväni tai tunnen suurta ihastumisenkaltaista ihanuutta uudesta ystävästäni.
Mutta kyllä, minä pidän itseäni perusonnellisena ihmisenä, joka toisinaan käy ylhäällä ja toisinaan alhaalla: perusarjessa minun elämäni on sellaista, kun haluankin sen olevan.
en ole onnellinen..juuri nyt