Vinkkejä?

Olisiko kokeneemmilla kuvaajilla antaa vinkkejä aloittelijalle järjestelmä digikameroista? Minkälainen kannattaisi ostaa, kun ei itselläni ole kokemuksia eikä tietoutta..?
181983
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

On taidettu puida jo näitä kameranosto juttuja,mutta ehdotan sinulle seuraavaa pakettia:
Eos 350D runko akkukahva BG-E3
1 gigan muistikortti
efs 17-85mm f/4-5.6 is usm objektiivi
tilava kameralaukku tai reppu

Siinäpä aluksi hankittavaa.

Lisäksi tarvitset jalustan ja salamalaitteen.
Joko ylittyy budjetti?
Varmaan saat paljon ehdotuksia,mutta tässä tosihyvä paketti,kokemusta on.Myös testit puhuvat puolestaan.

Äänestä
  • Eos 350D
    2-4 gigan muistikortti
    Sigma 18-200mm objektiivi
    Riittävän tilava kameralaukku.

    Lisäksi tarvinnet jalustan ja ehkä salamalaitteen.

    abouttiarallaa 1500 egee, ei paha.

    Äänestä

  • versiosto kirjoitti:

    Eos 350D
    2-4 gigan muistikortti
    Sigma 18-200mm objektiivi
    Riittävän tilava kameralaukku.

    Lisäksi tarvinnet jalustan ja ehkä salamalaitteen.

    abouttiarallaa 1500 egee, ei paha.

    Kiitos ja kumarrus vinkeistä ja mielipiteistä ;) Ei muuta kun kamerakauppaan..

    Äänestä

Voin suositella melkeinpä kahta merkkiä: Nikon ja Canon.
Itse olen Nikonilla kuvannut ja kamerana D70s.
Jos rahaa on vähemmän, olisi vaihtoehtona Nikonilta D50 ja sitten D70s, Canonilta taas 350D. Canon kyllä tuntuu aika lelulta ja pieneltä, samoin tuntuu D50 myös pieneltä. Se kannattaa ihan marssia liikkeeseen ja testata miten hyvin kyseiset kamerat käteesi sopivat.

Jos rahaa on hieman enemmän ja haluat panostaa lajiin myös enemmän, olisi vaihtoehtoina Nikon D200 ja Canonilta 30D.
Molemmat ovat toimivia pelejä, mutta kallistuisin ehdottomasti tässäkin Nikonin puoleen.

Joku tämän lukasee ja haukkuu pystyyn ja sanoo että Canon on paras, no se on pitkälti makuasia.
Tosin Nikonit on suunniteltu siten että käyttö on hieman loogisempaa ja helpompaa.
Sitten jos ostelet muiden valmistajien objektiiveja, sopiivat ne Nikoniin paljon paremmin. mm Sigman linsseillä on tunnetusti paljon ongelmia Canonin runkojen kanssa.

Äänestä
  • "Tosin Nikonit on suunniteltu siten että käyttö on hieman loogisempaa ja helpompaa. "

    Olis kiva kuulla perustelut.

    Äänestä

NIKON! Saat varmasti KOHINAA rahoillesi!

Äänestä
  • Taidampa yhtyä tähän sotaan ensimmäisen kerran.

    Osta Canon. Se on "tuulipukukansan" kamera, niin kuin Toyota saman kansan autona on paras!

    Osta canon, niin saat runsasta värikohinaa ja muoviset pastelli -värit!

    Äänestä

Itselläni on harrastekäytössä Pentax *ist DL, ja hyvin on pelannu. Löytyy kaikki toiminnot joita tarvitsenkin, ja filmirunkoon aikoinaan ostetut putket sopii yhteen kivasti. Niin, ja hintakaan ei ole paha.

Nyt valmistaudun henkisesti Nikon-fanaatikkojen vastaiskuun :)

Äänestä
  • Ostin aivan vast'ikään D70s setin. Se on oikein hyvä kamera, erityisesti käytettävyydeltään.

    Harmittaa vain se, että vasta syksyllä tulee Pentaxin 10M kennollinen uutuus. Olisin ilman muuta hankkinut sen jos olisi ollut nyt saatavilla vaikka ei tuohon museoikäiseen ME-superiin montaa lasia olekaan mutta silti :-)

    Äänestä

  • D70s kirjoitti:

    Ostin aivan vast'ikään D70s setin. Se on oikein hyvä kamera, erityisesti käytettävyydeltään.

    Harmittaa vain se, että vasta syksyllä tulee Pentaxin 10M kennollinen uutuus. Olisin ilman muuta hankkinut sen jos olisi ollut nyt saatavilla vaikka ei tuohon museoikäiseen ME-superiin montaa lasia olekaan mutta silti :-)

    jos olet aloittelija, en suosittele vielä järkkäriä, vaan pikemminkin jotain pokkaria. järkkäreissä noita säätöjä sun muita löytyy niin paljon (pokkareihin verrattuna) että aloitteleva kuvaaja on niiden kanssa hukassa.

    Äänestä

  • kapula kirjoitti:

    jos olet aloittelija, en suosittele vielä järkkäriä, vaan pikemminkin jotain pokkaria. järkkäreissä noita säätöjä sun muita löytyy niin paljon (pokkareihin verrattuna) että aloitteleva kuvaaja on niiden kanssa hukassa.

    Kyllä nuo entry-level digijärkkärit toimivat varsin hyvin pokkareiden korvikkeinakin.

    Sekä Canon 350D että Nikon D50 (ja miksei Pentax/Olympus/...) tekevät hienoa jälkeä suoraan kamerasta.

    Äänestä

  • kapula kirjoitti:

    jos olet aloittelija, en suosittele vielä järkkäriä, vaan pikemminkin jotain pokkaria. järkkäreissä noita säätöjä sun muita löytyy niin paljon (pokkareihin verrattuna) että aloitteleva kuvaaja on niiden kanssa hukassa.

    Järkkärissä ne säädöt on kuitenkin toteutettu käyttäjäystävällisemmin.
    Helpompia aloittelijalle kuin pokkarit.

    Äänestä

  • kapula kirjoitti:

    jos olet aloittelija, en suosittele vielä järkkäriä, vaan pikemminkin jotain pokkaria. järkkäreissä noita säätöjä sun muita löytyy niin paljon (pokkareihin verrattuna) että aloitteleva kuvaaja on niiden kanssa hukassa.

    Jos on kiinnostusta kuvaukseen, ja rahaa on vähemmän kuin kroisoksella. Mielestäni kannattaa sijoittaa ne rahat suoraan digijärkkäriin. En näe mitään logiikkaa siinä, että eka pokkari, sitten vasta järkkäri!?

    Ehkä itselläni on vielä hieman peukku keskellä kämmentä, mutta esim Nikon coolpix S3:lla en saa otettua kunnollisia kuvia. Valmiiden kuvausohjelmien kanssa en vaan tule toimeen. *istDL:n kanssa homma hoituu paljon kivuttomammin.

    Jos tuntuu, että on vaikea päästä alkuun, vaikka on lukenut jo kaikki kirjaston valokuvauksen oppikirjat, on mahdollista liittyä oman kylän kameraseuraan. Sieltä saa yleensä kivasti opastusta.

    Nämä kaikki edellä siis vain minun mielipiteitäni, joita en kauppaa ehdottomana totuutena. Kuvaamisen iloa kaikille!

    Äänestä

Näitä järjestelmädigejä ei oikeastaan ole kovin monenlaisia. APS-C lienee se yleisin tällä hetkellä ja siihen on eniten tarjontaa. Canonilla löytyy kinokokoa ja sitten yksi koko aps-c:n ja kinon väliltä, mutta ne ovat canonin kalliimman pään runkoja ja niihin käy samat kakkulat kuin aps-c:henkin joten niitä voipitää omina järjestelminään vain osittain. Sitten on olympuksen 4/3 systeemi, johon kerhoon on onneksi tulossa lisää jäseniä, kun panasonic/leica tiettävästi aikoo tehdä oman systeeminsä siihen kokoon. Onneksi sikäli, että useampi toimija tuo lisää jatkuvuutta sille. Keskikoon systeemejä ei varmaan tässä kohtaa ole edes syytä mainita, sillä niiden hinnat ovat tähtitieteellisiä ja käyttöalue keskivertoharrastajan tarpeisiin liian kapea.

Itse suosittelisin jotakin noista aps-c systeemeistä sillä niissä näyttäisi olevan tällä hetkellä eniten tarjontaa ja niin monta valmistajaa jo mukana, että jatkuvuus lienee varminta. Merkkejäkin on tarjolla jokunen, vaikka tällähetkellä valmistajien kesken onkin käymässä varsinaiset kannibaalibileet. Etsimättä mieleen tulee Canon, Nikon, Sony/Konica-Minolta, Samsung/Pentax, Fuji (sillä eitietääkseni ole omaa objektiivituotantoa, vaan S3pro lienee Nikonin bajonetilla?).

Canon on arvovaltainen valmistaja (jonkin sortinkameroiden Nokia), jonka parikymmentä vuotta markkinoilla ollut EOS-systeemi on saanut vankan jalansijan harrastajien ja ommattilaisten keskuudessa ja objektiiveja on tarjolla paljon sekä käytettynä että uusia. Plussaa on myös, että EOS-systeemissä voi käyttää vanhempia objektiiveja sovitteen avulla. Ainoa miinus itselleni Canonissa on se, että se valmistaa kolmea eri kennokokoa eikä selkeästi ole linjannut politiikkaansa systeeminsä osalta joten on hiukan epäselvää aikooko se ylläpitää EF-s lasien tuotantoa tai tekeekö se jatkossa siihen sarjaan L-laseja. Canon on kuitenkin niin iso ja mahtava toimija, että sillä varmasti resurssit riittävät ylläpitää rinnakkaisiakin systeemejä. Canon on ollut edelläkävijä digijärkkäreissä sillä se toi ensimmäisenä kuluttajalle suunnatun edullisemman digijärkkärin markkinoille D300 tuli muistaakseni 2003 viimeisellä neljänneksellä kauppoihin.

Nikon on myös vanha ja maineikas kameravalmistaja, joka on ollut harrastajien ja ammattilaisten suosiossa aina ja sillä on laaja objektiivitarjonta ja niitä on myös käytettynä hyvin saatavilla. Nikonin heikkous kahden halvimman päänmallin osalta on yhteensopivuus vanhoihin manuaalikakkuloihin, jotka kyllä sopivat bajonettiin, mutta niillä voi kuvata ainoastaa manuaalivalotuksella sillä optiikan aukkotieto ei siirry runkoon jolloin valotusta ei voi mitata. Kalliimmissa malleissa yhteensopivuus on parempi. Itse pidän positiivisena, että Nikon on selkeästi linjannut järkkäripolitiikkansa ilmoittamalla pitäytyvänsä kaikissa malleissaan aps-c kennokoossa ja filmijärkkärituotannon hiipuessa siirtää objektiivivalmistuksensa painopiste DX-laseihin (eli aps-c kennolle optimopidulle laseille). Tämä linjaus luo turvallisuuden tunnetta meille käyttäjille kun jatkuvuus näyttäisi olevan taattu. Nikon kiiruhti kuluttajajärkkäri markkinoille heti canonin vanavedessä ja D70 tuli kauppoihin muistaakseni 2004 alkuvuodesta (D100 oli ollut jo kauemmin, mutta se ei ollut ihan kuluttajahintainen).

Konica-Minolta/Sony pohjaa myös vankkaan kokemukseen ja on Minoltan historia on maineikas. Minolta on tunnettu innovatiivisuudestaan ja vuosien varrella se on tuonut paljon uutuuksia markkinoille (joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen AF-järkkäri olisi Minoltan). Sama on jatkunut digijärkkäreissä esim. runkoon sijoitettu kuvanvakain on monien kiittelemä keksintö. Siltä taholta löytyy myös laaja valikoima laadukasta lasitavaraa. Sony on sitoutunut Konica-minoltan systeemiin ja huoltoon joten jos jostain vielä löytää D7/D5 kameroita niin voipi osua hinta-laatusuhde kohdalleen.

Pentax/Samsung on myös maineikas ja tunnettu erityisesti laajasta objektiivivalikoimastaan ja tiettävästi pentaxeissa on paras yhteensopivuus vanhoihinkin laseihin.

Yllä oleva on osin luettua ja osin omaa spekulointia viisaammat korjatkoon virheeni ja muut suhtautukoot varauksella sillä en minä mikään oraakkeli ole:)

Äänestä
  • Kun sua Mika näyttää oikeasti (ilman fanatismia) kiinnostavan toi tekniikka kuvaamisen ohella, kannan vaatimattoman korteni kekoon. Toivottavasti saat tästä jotain.



    "Nikonin heikkous kahden halvimman päänmallin osalta on yhteensopivuus vanhoihin manuaalikakkuloihin, jotka kyllä sopivat bajonettiin, mutta niillä voi kuvata ainoastaa manuaalivalotuksella sillä optiikan aukkotieto ei siirry runkoon jolloin valotusta ei voi mitata."

    Tuo ei ole kiinni aukkotiedon välittymisestä runkoon. Aukkotieto ei välity runkoon missään muissakaan rungoissa jos käytetään esim. T-laseja sovitteella. Silti muissa rungoissa voidaan kuvata A-modessa ja valotusmittari toimii ihan hyvin. Runkohan vaan ajaa valotusohjelmaa kuin aukko olisi aina 1. Mikä se aukko sitten milloinkin oikeasti on, ei ole valotusmittarille mitään merkitystä. Se valo mitataan mikä reiästä sisään tulee. Se on pelkästään Nikonin politiikasta kiinni, että manuaalilaseja ei tueta valotusmittarin osalta. Tätä mä en ole koskaan ymmärtänyt, koska mun käsittääkseni siitä oikeasti ei hyödy kukaan.

    Tähän liittyy aika jännä juttu: Dynax 5D/7D -rungoissa valotusmittarin lisäksi myös kuvanvakaaja toimii manuaalilasien kanssa. Ainut huono puoli on se, että Minoltan MD-laseja ei saa ilman linsillistä adapteria kiinni A-bajonettiin. A-bajonettiin sitävastoin löytyy esim. linssittömän T- ja M42-adapterin lisäksi linssitön Tamron ADA2 -adapteri, johon laseja on myynnissä pilvin pimein varsin edullisesti. Saas nähdä miten tulevat Sonyt käyttäytyvät samoilla releillä.

    Lääke Minoltan MD-bajonetin varsinaiseen hyötykäyttöön sitävastoin löytyy täältä, jos jotain sattuun kiinostamaan:

    http://www.rokkorfiles.com/olympus.htm


    "joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen AF-järkkäri olisi Minoltan"

    Kyllä se näin oli. Vuonna -85 Minolta julkisti Dynax 7000-rungon, jossa AF oli integroitu runkoon. Olihan AF-virityksiä ollut jo aiemminkin, mutta ne olivat objektiiveihin rakennettuja juttuja, ei runkoon. Kallista, kallista.... Epäilijät tuolloin pohtivat samaa kuin nykyään kuvanvakaajan osalta: voiko tuo toimia rungossa? Kestääköhän tuollainen ratkaisu? jne jne. Saadaanko kuitenkin pian nähdä muiltakin merkeiltä runkoja joissa on vakaaja? Se jää nähtäväksi.

    Sitten on yksi lehti historian sivuilla joka on suurimmalta osalta harrastajia mennyt ohi, nimittäin -99 julkistettu Dimage RD-3000 Vectis-bajonetilla. Lue ja ihmettele vaikkapa sivulta:

    http://www.digitaloops.com/minolta-dimage-rd-3000.htm

    "Sony on sitoutunut Konica-minoltan systeemiin ja huoltoon joten jos jostain vielä löytää D7/D5 kameroita niin voipi osua hinta-laatusuhde kohdalleen."

    Valitettavasti ei löydy enää. Hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan noin kahden viikon ajan siitä kun KM julkisti tiedon valokuvausvälinevalmistuksen myymisestä Sonylle. Hintoihin tuli raju notkahdus ja silloin 7D:n hinta oli halvimmillaa 500 euroa. Ne jotka ostivat rungon tuolloin, tekivät loistokaupan. Kun Sony parin viikon jälkeen julkisti "adoptoineensa" Minolta A-bajonetin, hinnat pompsahtivat takaisin ylös ja rungot myytiin silti loppuun. Joitain yksittäiskappaleita voipi vielä jostain saada, mutta ei mitenkään erityisen edullisesti.

    Äänestä

  • old_profile_14651 kirjoitti:

    Kun sua Mika näyttää oikeasti (ilman fanatismia) kiinnostavan toi tekniikka kuvaamisen ohella, kannan vaatimattoman korteni kekoon. Toivottavasti saat tästä jotain.



    "Nikonin heikkous kahden halvimman päänmallin osalta on yhteensopivuus vanhoihin manuaalikakkuloihin, jotka kyllä sopivat bajonettiin, mutta niillä voi kuvata ainoastaa manuaalivalotuksella sillä optiikan aukkotieto ei siirry runkoon jolloin valotusta ei voi mitata."

    Tuo ei ole kiinni aukkotiedon välittymisestä runkoon. Aukkotieto ei välity runkoon missään muissakaan rungoissa jos käytetään esim. T-laseja sovitteella. Silti muissa rungoissa voidaan kuvata A-modessa ja valotusmittari toimii ihan hyvin. Runkohan vaan ajaa valotusohjelmaa kuin aukko olisi aina 1. Mikä se aukko sitten milloinkin oikeasti on, ei ole valotusmittarille mitään merkitystä. Se valo mitataan mikä reiästä sisään tulee. Se on pelkästään Nikonin politiikasta kiinni, että manuaalilaseja ei tueta valotusmittarin osalta. Tätä mä en ole koskaan ymmärtänyt, koska mun käsittääkseni siitä oikeasti ei hyödy kukaan.

    Tähän liittyy aika jännä juttu: Dynax 5D/7D -rungoissa valotusmittarin lisäksi myös kuvanvakaaja toimii manuaalilasien kanssa. Ainut huono puoli on se, että Minoltan MD-laseja ei saa ilman linsillistä adapteria kiinni A-bajonettiin. A-bajonettiin sitävastoin löytyy esim. linssittömän T- ja M42-adapterin lisäksi linssitön Tamron ADA2 -adapteri, johon laseja on myynnissä pilvin pimein varsin edullisesti. Saas nähdä miten tulevat Sonyt käyttäytyvät samoilla releillä.

    Lääke Minoltan MD-bajonetin varsinaiseen hyötykäyttöön sitävastoin löytyy täältä, jos jotain sattuun kiinostamaan:

    http://www.rokkorfiles.com/olympus.htm


    "joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen AF-järkkäri olisi Minoltan"

    Kyllä se näin oli. Vuonna -85 Minolta julkisti Dynax 7000-rungon, jossa AF oli integroitu runkoon. Olihan AF-virityksiä ollut jo aiemminkin, mutta ne olivat objektiiveihin rakennettuja juttuja, ei runkoon. Kallista, kallista.... Epäilijät tuolloin pohtivat samaa kuin nykyään kuvanvakaajan osalta: voiko tuo toimia rungossa? Kestääköhän tuollainen ratkaisu? jne jne. Saadaanko kuitenkin pian nähdä muiltakin merkeiltä runkoja joissa on vakaaja? Se jää nähtäväksi.

    Sitten on yksi lehti historian sivuilla joka on suurimmalta osalta harrastajia mennyt ohi, nimittäin -99 julkistettu Dimage RD-3000 Vectis-bajonetilla. Lue ja ihmettele vaikkapa sivulta:

    http://www.digitaloops.com/minolta-dimage-rd-3000.htm

    "Sony on sitoutunut Konica-minoltan systeemiin ja huoltoon joten jos jostain vielä löytää D7/D5 kameroita niin voipi osua hinta-laatusuhde kohdalleen."

    Valitettavasti ei löydy enää. Hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan noin kahden viikon ajan siitä kun KM julkisti tiedon valokuvausvälinevalmistuksen myymisestä Sonylle. Hintoihin tuli raju notkahdus ja silloin 7D:n hinta oli halvimmillaa 500 euroa. Ne jotka ostivat rungon tuolloin, tekivät loistokaupan. Kun Sony parin viikon jälkeen julkisti "adoptoineensa" Minolta A-bajonetin, hinnat pompsahtivat takaisin ylös ja rungot myytiin silti loppuun. Joitain yksittäiskappaleita voipi vielä jostain saada, mutta ei mitenkään erityisen edullisesti.

    Kiitos olenkin tottunut lukemaan sinulta aina valistunutta ja hyvin jäsenneltyä kommentointia:) Niin ja kiitos kiinnostavasta linkistä. Sorry kun tämä postaus tuli vähän myöhässä.

    Äänestä

  • old_profile_14651 kirjoitti:

    Kun sua Mika näyttää oikeasti (ilman fanatismia) kiinnostavan toi tekniikka kuvaamisen ohella, kannan vaatimattoman korteni kekoon. Toivottavasti saat tästä jotain.



    "Nikonin heikkous kahden halvimman päänmallin osalta on yhteensopivuus vanhoihin manuaalikakkuloihin, jotka kyllä sopivat bajonettiin, mutta niillä voi kuvata ainoastaa manuaalivalotuksella sillä optiikan aukkotieto ei siirry runkoon jolloin valotusta ei voi mitata."

    Tuo ei ole kiinni aukkotiedon välittymisestä runkoon. Aukkotieto ei välity runkoon missään muissakaan rungoissa jos käytetään esim. T-laseja sovitteella. Silti muissa rungoissa voidaan kuvata A-modessa ja valotusmittari toimii ihan hyvin. Runkohan vaan ajaa valotusohjelmaa kuin aukko olisi aina 1. Mikä se aukko sitten milloinkin oikeasti on, ei ole valotusmittarille mitään merkitystä. Se valo mitataan mikä reiästä sisään tulee. Se on pelkästään Nikonin politiikasta kiinni, että manuaalilaseja ei tueta valotusmittarin osalta. Tätä mä en ole koskaan ymmärtänyt, koska mun käsittääkseni siitä oikeasti ei hyödy kukaan.

    Tähän liittyy aika jännä juttu: Dynax 5D/7D -rungoissa valotusmittarin lisäksi myös kuvanvakaaja toimii manuaalilasien kanssa. Ainut huono puoli on se, että Minoltan MD-laseja ei saa ilman linsillistä adapteria kiinni A-bajonettiin. A-bajonettiin sitävastoin löytyy esim. linssittömän T- ja M42-adapterin lisäksi linssitön Tamron ADA2 -adapteri, johon laseja on myynnissä pilvin pimein varsin edullisesti. Saas nähdä miten tulevat Sonyt käyttäytyvät samoilla releillä.

    Lääke Minoltan MD-bajonetin varsinaiseen hyötykäyttöön sitävastoin löytyy täältä, jos jotain sattuun kiinostamaan:

    http://www.rokkorfiles.com/olympus.htm


    "joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen AF-järkkäri olisi Minoltan"

    Kyllä se näin oli. Vuonna -85 Minolta julkisti Dynax 7000-rungon, jossa AF oli integroitu runkoon. Olihan AF-virityksiä ollut jo aiemminkin, mutta ne olivat objektiiveihin rakennettuja juttuja, ei runkoon. Kallista, kallista.... Epäilijät tuolloin pohtivat samaa kuin nykyään kuvanvakaajan osalta: voiko tuo toimia rungossa? Kestääköhän tuollainen ratkaisu? jne jne. Saadaanko kuitenkin pian nähdä muiltakin merkeiltä runkoja joissa on vakaaja? Se jää nähtäväksi.

    Sitten on yksi lehti historian sivuilla joka on suurimmalta osalta harrastajia mennyt ohi, nimittäin -99 julkistettu Dimage RD-3000 Vectis-bajonetilla. Lue ja ihmettele vaikkapa sivulta:

    http://www.digitaloops.com/minolta-dimage-rd-3000.htm

    "Sony on sitoutunut Konica-minoltan systeemiin ja huoltoon joten jos jostain vielä löytää D7/D5 kameroita niin voipi osua hinta-laatusuhde kohdalleen."

    Valitettavasti ei löydy enää. Hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan noin kahden viikon ajan siitä kun KM julkisti tiedon valokuvausvälinevalmistuksen myymisestä Sonylle. Hintoihin tuli raju notkahdus ja silloin 7D:n hinta oli halvimmillaa 500 euroa. Ne jotka ostivat rungon tuolloin, tekivät loistokaupan. Kun Sony parin viikon jälkeen julkisti "adoptoineensa" Minolta A-bajonetin, hinnat pompsahtivat takaisin ylös ja rungot myytiin silti loppuun. Joitain yksittäiskappaleita voipi vielä jostain saada, mutta ei mitenkään erityisen edullisesti.

    Kuriositeettina voi mainita, että Minoltan ensimmäinen digitaalinen järjestelmäkamera oli RD-175 vuonna 1995.

    http://www.mhohner.de/minolta/onebody.php?id=rd-175http://www.mhohner.de/minolta/onebody.php?id=rd-175

    Äänestä

Pentax DL anttilasta noin 600 eur. Siihen vaikka 1G muistikortti ladattavat akut laturi ja laukku. Alle 750 eur koko lysti. Saa taatusti parempia kuvia kuin millään tavallisella pokkarilla.

Lisäksi on vankan tuntuinen ja helppo käyttää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kamerakuumeinen kirjoitti:

Olisiko kokeneemmilla kuvaajilla antaa vinkkejä aloittelijalle järjestelmä digikameroista? Minkälainen kannattaisi ostaa, kun ei itselläni ole kokemuksia eikä tietoutta..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu