Niinhän se immeisen elämä menee, tunteiden pyörityksessä. Kai tunteita kuitenkin on olemassa, vihaa ja rakkautta, iloa ja surua, välinpitämättömyyttä ja välittämistä, riemua ja tuskaa ?
Miten helppoa olisikaan tämä elämä jos me pikkasen osaisimme asettua toisen ihmisen asemaan ja aidosti yrittäisimme ymmärtää lähimmäistemme " pään sisäistä liikennettä".
Harhaa ja toiveuntahan se tietenkin on. kuinka me osaisimme tulkita tuntemattomien ihmisten tunteita kun emme pysty tulkitsemaan lähimmäistemme, saatikka itsemme, tunteita.
Millaisia ajatuksia tunteiden tulkinta teissä herättää ? Olisiko omien tunteiden tulkinta helpompaa jos tunteitaan voisi "purkaa" vaikkapa puhumalla toisen ihmisen kanssa ?
Miten helppoa olisikaan tämä elämä jos me pikkasen osaisimme asettua toisen ihmisen asemaan ja aidosti yrittäisimme ymmärtää lähimmäistemme " pään sisäistä liikennettä".
Harhaa ja toiveuntahan se tietenkin on. kuinka me osaisimme tulkita tuntemattomien ihmisten tunteita kun emme pysty tulkitsemaan lähimmäistemme, saatikka itsemme, tunteita.
Millaisia ajatuksia tunteiden tulkinta teissä herättää ? Olisiko omien tunteiden tulkinta helpompaa jos tunteitaan voisi "purkaa" vaikkapa puhumalla toisen ihmisen kanssa ?
Vastaukset 2
Vanhimmat
että nuo " villit tunteet " voi myös tulkita niin monella tavalla. Kuin myös soittajan sielun näkemisen jne... että semmoista tällä kertaa. Vitsi että tämä on kivaa hommaa. (meni nyt vähän asian vierestä)
Eihän tuollainen kuulu Suomalaisten kuult-
tuuriin, jossain muualla kysytään haluaisitko
puhua. Joten opettelun paikka meille ja rohkeutta
uskaltaa .