Milloin lapsia?

elikkäs meki ollaan oltu jo vuosia yhessä ja viime kesänä kans mentiin naimisiin ja lapsista ollaan puhuttu mutta niitten hankinta on sitte jäänyt..
mies on töissä,ei vielä vakipaikka mut tod.näkösesti lähiaikoina vakinaistetaan ja ite en kylläkää opiskele,olen työtön ja en nyt oikeen tiedä että mitä tässä vielä ootetaan.. kait varmaa jotai sellasta että pääsisin hetkeks edes työelämään,koska en ole paljoa ehtinyt olla töissä,olen tehny tosi paljon pätkätöitä ja tuntuu että vielä haluais jotain pitempi aikaista työtä tehä ennen lapsen tuloa.. tai tietenki saahan niitä töitä lapsen jälkeenki jatkaa. siis tämä just on ongelma mulla et ei tiiä mihin väliin sen lapsenteon laittais ja just seki et jos ei tuukkaan heti raskaaks..kunpa sen tietäski et tärppääkö nopeaa vai ei ni asiaa helpottais paljon,mutta elämä on tällästä ettei sellasta voi tietää.. tästä nyt ei ollu mitää apua sulle mut aika lailla samassa tilanteessa ollaan! =)mutta siis jos oisin täysin samassa tilanteessa kun sinä eli opiskelemassa ni ehkä suorittaisin sen opiskelun alta pois ja siinä sit ihan loppuvaiheessa alettais yrittään.

Tunnen monia jotka ovat jättäneet lapsenteon myöhään, eli ensin koulu sitten ura... ja nyt on ongelmia saada lasta.

Sitten on ystäviä jotka ovat tehneet suht nuorena lapset, ovat käyneet koulut sen jälkeen ja saaneet ammatin. Tietenkin se opiskelu on rankempaa kun on lapsia.

Itse tein ensimmäisen 22v. Eikä meillä silloin kamalasti ollut rahaa kun työttömiä oltiin. Mutta kyllä sitä pärjää kun osaa käyttää rahansa järkevästi.

Mielestäni jos suhde on vahva ja vakaalla pohjalla niin mikä estää tehdä lapsia!? Kunhan tietää että niitä oikeasti haluaa.

älä enää siirrä tuota kaunista hetkeä vaan toimi ja kuuntele sydäntäsi nyt se on aikasi tulla raskaaksi.

Ei sellaista "oikeaa ajankohtaa" olekaan. Lapsia ei tehdä, ne saadaan - jos saadaan. Itse lykkäsimme lapsen "hankintaa", oli muka opiskelut niin pahasti kesken, haluttiin olla vielä vähän aikaa kahden, jne. Ja sitten kun me olisimme olleet "valmiita" lasta ei kuulunutkaan. Onneksi lopulta tulin raskaaksi ja nyt meillä on ihana puolivuotias poika. Elämäntilanteemme ei ehkä ole ulkopuolisen silmissä paras mahdollinen lapselle, mutta meille ajankohta on juuri oikea: tässä ja nyt.

Eli ei ne opiskelut mihinkään karkaa, vaikka välillä olisitkin kotona vauvan kanssa. Naisella kun on valittevasti vain muutama hedelmällinen vuosi, joita ei kannata tuhlata. Jos siis oikeasti haluatte lasta, niin antakaa lapselle mahdollisuus tulla. Kyllä elämä kantaa :)

Hei! Olemme melko samanlaisessa tilanteessa kuin te. Minä opiskelen ja valmistun kahden vuoden kuluttua, kihlattuni pian. Minulla on ollut vauvakuume jo usean vuoden ajan ja nyt tuntuu, että se vielä lisääntyy. Ajattelen päivittäin omaa pikkuistamme, millaista olisi ola äiti, minkälainen äiti ja isä olisimme, mitä kaikkea voisimme puuhailla pikkuisemme kanssa. Kihlattuni on myös hyvin lapsimyönteinen ja kuuntelee mielellään lapsijuttujani.

Olemme miettineet "sopivaa" ajankohtaa lapsen saamiselle, jos sellaista tosiaan voidaan määritellä. Olemme haaveilleet aloittavamme yrityksen syksyllä 2007, jolloin ensimmäinen lapsemme syntyisi samoihin aikoihin kun valmistun. Odotuksen odotusta on siis vielä jäljellä. Välillä tuntuu, että siihen on kovin pitkä aika, mutta yritän ajatella positiivisesti.
Eihän siihen ole kuin hieman yli vuosi kun päästään toivottavasti aloittamaan yritystä:).
Odotan jo kovasti ensi vuoden opintoja, opiskellessa tuntuu, että aika menisi nopeammin.

Oli mukava kuulla muita samanlaisessa tilanteessa olevia, yhdessä odottamisen odottaminen ehkä sujuu nopsempaa:). Olisi kiva vaihtaa vielä lisää ajatuksia tästä aiheesta.