Tässä on lähiaikoina masentanut ja ahdistanut aika lailla ja kaveri sanoi, että hän kyllä kuuntelis jos mulla olisi huolia. En kuitenkaan oikeen osaa.. Öh, ilmaista itteäni, kun en oikein puhu yleensä tunne-asioista ja muusta, mikä liittyis enemmän henkilökohtaisiin tai perhettä koskeviin ongelmiin, ongelmiin yleensä. En tahdo, että kaverini pitää minua jollakin tavalla heikkona tai säälittävänä, varsinkin kun purskahdin itkuun tämän naaman edessä muutama päivää sitten.
Mutta siis, miten oikein puhuisin kaverilleni? Tämä on niin tyhmä kysymys ja muutenkin, pyydän sitä jo anteeksi.. Mutta tahtoisin jollekin puhua ja hän suostui kuuntelemaan eikä oikein kenellekään muullekaan voi sanoa mitään, kun he eivät ymmärtäisi.
Mutta siis, miten oikein puhuisin kaverilleni? Tämä on niin tyhmä kysymys ja muutenkin, pyydän sitä jo anteeksi.. Mutta tahtoisin jollekin puhua ja hän suostui kuuntelemaan eikä oikein kenellekään muullekaan voi sanoa mitään, kun he eivät ymmärtäisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos ystäväsi on mielestäsi luotettava, niin tottakai voit kertoa. Ei siinä pitäisi mitään pahaa olla. Ei itkemisessäkään mitään kauheaa ole. Aloitat vain kertomaan. Ei kannata ihan koulussa alkaa sitä kertomaan, että esimerkiksi jos asut kaupungissa, niin puistossa tai jossakin. Jos kaverisi pitäisi sinua heikkona tai säälittävänä sen takia, että itket, niin kaverisi on todella törkeä sinua kohtaan.