Siniset Leyland traktorit 70-luvulta ovat edullisia hinnaltaan. Johtuuko siitä että ovat huonoja vai muutenko vain. Mikä muu ois hinta/laatusuhteeltaan sopiva. N. 60-70 heppaista haen satunnaiseen harrastekäyttöön. Runkoja metsästä sekä kenttäsirkkeliä pyörittämään. Mulla hyväkuntoinen kitkavetoinen sirkkeli jossa terän nopeus välitetty isommaksi kuin vetoakselin. Siis pitäisi sopia vanhempiin rahtoreihin.
Leyland
kelpaako
1916771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Saat varmaan pian kommentteja Leylandien hyvyydestä. 70-luvun Internationalit ovat varmaan samaa luokkaa, eivät kovin kalliita yleensä.
Tuosta voimanottoakselista: Olehan tarkkana kierrosten kanssa. Teräakseli sirkkelissäsi siis pyörii nopeammin kuin voimanottoakseli? Niinhän sen pitää tehdäkin, mutta usein vanhoissa traktoreissa on erilaiset kierrokset kuin uusissa. Itse asiassa vanhoissa on usein enemmän kierroksia voimanotossa. Otahan selvää, ennenkuin pyörität kovin suurilla kierroksilla vanhaa traktoria käyttäen. Terän normaali nopeus kehällä lienee jotain 50m/s, eikä siitä kannata paljoa lisäillä. Vaarana on terän rikkoutuminen!
on ollut standardi jo iät.Eri merkeissä se toteutetaan hiukan eri kierrosluvulla.Yleensä 1700-1900 moottorikierrosluvulla.
Niin, vähän hankala tuo 540 r/min -standarti. Kaasu pohjassa kierroksia voimanotossa on helposti enemmän. MF 35 -traktorissa 540 r/min saadaan jo 1500r/min moottorista. Kaasu pohjassa kierrokset huitaisevat jo pitkästi yli 700/minuutti voimanotossa. Siinä jo sirkkeliakselilla terä alkaa väpättelemään... Kannattaa harrastaa varalta laskutoimituksia. Sahurihan siinä on ensimmäisenä edessä, kun terä pyörii.
Kaveri joka on paljon sahannut, kertoi että heidän sahassaan oli suora välitys. Mutta natikka jolla hepyrittivät, oli myös 1000 rpm vaihde ulosotossa.
Hänen mielestään 1000 kierroksella terä pelaa hyvin ja sahaus sujuu. Tuonhan voisi kyllä laskea paljonko yhdelle hampaalle tulee keskipakovoimaa silloin. Tuskin kai niin paljon että irti repeävät.
Eikö kuitenkin riittävät kierrokset takaa sen että terä ei vipata. Siksi kai aikoinaan nuo välitykset silloisille sahoille tehtiinkin.
ole ongelma, vaan juuri niin kuin mara sanoi, terä alkaa vipattamaan liian suurilla kierroksilla. Ei siitä hampaat lentele, vaan terä saattaa hajota kokonaan. Oikeat kierrokset = oikea leikkuunopeus, tarpeeksi voimaa ja TERÄ KUNTOON niin alkaa sahaaminen onnistuun. Monissa vanhoissa traktoreissa 540 rpm on aika alhaisilla kierroksilla ja kun koneessa on kierroksia yli 2000, niin voa:n kierrokset on yli 700, esim. 704rpm/2100rpm. Kannattaa ottaa huomioon miettii sahan kierroksia.
Tottakai on selvää että on oltava oikeat kierrokset. Mutta luulisi että 70-luvun sahojen välitys on suunniteltu 70-luvun traktoreihin. Ei se vaihde kovin paljoa kierroksia suurenna. Se kaveri vain oli sitä mieltä että se vaihde on siinä hyvä. En muista muuta kuin sanoi että natikassa oli 1000 kierroksen ulosotto ja sillä sahaus kävi ilman välitystä. Mistään ei tahdo löytyä kenttäsahaus oppaita. Olisin kiitollinen jos joku osaisi linkin antaa. Paljonkohan leukussa on tehoja?
niistä kierosluvuista ja mikä on oikea leikkuunopeus. Mulla ei ole niistä tietoa. Tarkoitin niillä kierrosluvun laskemisilla sitä, että jos olet ostanut sahan vasta ja et tiedä onko sahan välityksiin tehty muutoksia. Liian kovilla kierroksilla terästä loppuu jännitys ja vipatus johtuu siitä. Ja jos traktorin kirrokset pitää laskea liian alas, loppuu teho. Kyllä 70-luvun sahat leukulla pyörii, niitähän on ainakin 80-90 hv:n tehoisia.
En tajua vielä tuotakaan että terä on keskeltä vetelä ja reunoilta tiukempi. Sitten kun terä pyörii, niin kehä antaa periksi ja jännite samanlainen pitkin terää. Ahaa, siis jos kierroksia liikaa, terä veltostuu reunoilta. Hmm, vai miten? Siis luulisi että mitä enemmän kierroksia sitä vetelämpi terä keskeltä. Itse toki aion selvittää millaiset on oikeat kierrokset. Minulla ei ole kiire.
Täällä tek. tietoja leluista.
http://www.konedata.net/Traktorit/leyland.htm
Asia taitaa olla niin, että kenttäsahausoppaita ei yksinkertaisesti ole tehty. En ainakaan minä ole missään nähnyt. Pyörösahanteristä ja niiden huollosta kuitenkin on jotain. Kaivoin tuolta kaapista Suomen paperi- ja puutavaralehti Oy:n joskus 80-luvun alussa julkaiseman Käsittele puuta oikein -sarjan kahdeksannen numeron. Pehmeäkantisen kirjan nimi on Pyörösahan terät ja niiden huolto. Siinä on paljon hyödyllistä tietoa teräkokoista, kierrosluvuista, hammasmuodoista ja huoltamisesta. Taonnat ja kaikki esitetään (tosin sitä varten pitää omistaa jo erikoisvälineitä). Jos nyt joku arvelee, että opittavaa alueelta olisi, niin kannattaa etsiä tuo kirjanen jostain.
Tähän listaan moni varmaan tulee laittamaan kiittäviä arvioita. Itse olen ollut enemmänkin oppositiossa, koska en ole päässyt kasvamaan "Nuffieldin" perheeseen, ja Fordin käyttäjänä ei vaan oikein voinut uskoa todeksi, että vielä 70-luvullakin tehtiin BL:n tehtailla virityksiä, joita omassa uutena hankitussa Leukussa on eteen tullut. Leukun hankki isäukko, itse en nähnyt sitä parhaana vaihtoehtona.
Pysyn edelleen tekstini takan , joka löytyy aiemmin palstalla,
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1000000000000021&posting=22000000013232361
-SS-
Kerrankin tapaan vertaiseni tietäjän täällä.
Tuollaista tekstiä tekee vain älykäs ja tutkiva henkilö, ei mututietäjät näin kirjoita.
Olet varmaan lukenut tekniikkaa, tai toimit alalla, jossa pystyt vertailemaan asiapohjalta koneita.
Olen tekstisi kopioinut ja niitannut työpöytäni välittömään läheisyyteen, josta silloin tällöin harpaten luen jo kerran kahlaamiani asiakohtia.
Itselläni on nyt sekä tutkittavana, että "entisöitävänä" ostajille Belarus 525/Valmet33/Valmet565.2/valmet500/Porche/Dexta2000
Meidän todellisten tietopohjaan pyrkivien raktorimiesten tulisi "verkostoitua" ja jakaa mm. edullisten varaosien saantiin liittyviä vinkkejä.
Koillis-Lapin raktori-harrastaja
No, olen kasvanut maatalouspitäjässä, naapureissa on ollut MF 165, 165MP, 175S, 185, 590, 690. Yhdellä oli Valmet ja lopulta Natikka
Fergun ominaisuudet tuli tutuksi, eikä ne huonoja koneita ole ollenkaan.
Meilä on talossa ollut vaan Fortsonnia / Foortia ja sattumoisin yksi Leukku. Ja nauta- liha ja siipikarjaa, kunnes 10 vuotta sitten lopetettiin karjahommat ja menin tehtaaseen töihin, ja siitä asti on viljelty ja mettää laitettu ja lumihomia tehty noilla samoilla koneilla sivutoimisesti.
Luulen, että kun ns. "Leukkumiehet" kattovat työtapojaan silmät auki kriittisesti, niin aika usein voivat sen itsekin nähdä, että työt ja työtavat sopeutetaan traktoriin, eikä traktoria käytetä työn mukaan
Mut eihän Leukkuja enää tehdä, eli sen puoleen itsekin voisin jättää negatiiviset kokemukset vähemmälle ja alkaa kehua vain positiivisia kokemuksia itsekin.
Edullisia varaosia löytyy Leukkuun ja Foortiin mm. Englannista, onhan niille kyllä Suomessa maahantuojiakin, itse vaan hankin leipätyössäni muitakin tavaroita ulkomailta, että tulee tilattua itsekin samalla.
Foortiin lähinnä ehostusta olen hankkinut, tarraa, lamppua, yms osaa, ei ole omiin tarvinnu isompaa osaa laittaa. Mut kerta se on ensimmäinenkin.
-SS-
Leyland 272
Ford 5000 -65
Ford 5000 -69
Ford 5000 -71
Ford 7000 -75
Ford 550 seen on sylinterien tiivisteet pirun kalliita kun ovat tuumakokoa. Saako niitäkin englannista. Tarvisin etukuormaajaan kauhasylinterin männänvarteen uuden tiivisteen kun valuttaa oljyä.
Taitaa olla osittain ranskalainen kone se 550 Ford mut peruskone lienee Englannista.
Tsekkaapa Classic Tractor Magazine, siellä on satoja pikkuilmoituksia joista joku voisi tärpätä. Jos näyttää hyvältä, voin vaikka tilatakin jos et ite hirviä.
-SS-
Eikös kannattaisi myydä se Leukku (isän tyhmä heräteostos!)jo pois, kun joka traktorifoorumilla on tätä samaa itkua siitä, miten paskoja Leukut ovatkaan, jos vuodesta 1977 siitä on joutunut jo kärsimään?
Mikäs se "samaa ininää ...etc " on miehiään, ei tässä inisty ole, töitä tehty, eikä sen Leukun perusviat mihinkään kehumisesta parane, vai paraneeko ? Eikä ole tarkoitus myydä, vaan tutustua koneeseen vielä paremmin ja jatkaa samoilla linjoilla kirjoittamisen kanssa edelleenkin.
Jos leukkukritiikki ottaa noin kovasti pattiin, eikös olisi parempi lähetellä yksityisviesti. "joka traktorifoorumilta" eli lähinnä Masinistit-palstalta löytyy mainiosti yhteystietoni.
Jos voit osoittaa virheet jutuissani, tule näyttämään ne, mielelläni oppisin näin vanhoilla päivilläni, miten siitä Leukusta saadaan kuoriutumaan traktorisuunnittelun 70 - luvun helmi.
-SS-
Ostin Leylandin muutama vuosi sitten. Traktori on jostain 70-luvun alusta - puolivälistä. Nyt on käyttötunteja jotain alle 5000, eli ikäisekseen aika vähän. Koneen historia on tiedossa, joten tunnit pitävät paikkansa. Ollut ensimmäiset 2500 tuntia maatalouskäytössä ja sitten isälläni satunnaisessa käytössä viimeiset reilut 20 vuotta. Meillä Nuffit ja Leylandit on kuuluneet mm. omaan kasvamiseesi, eli niitä on aina ollut.
Minulla käyttö on satunnaista klapikoneen kanssa (katkaisu sirkkelillä ja halkaisu hydraulisesti). Rungot olen vetänyt metsästä klapien tekopaikalle, ja muutama vuosi sitten isot yli satavuotiaat kuuset lautatavaran sahausta varten. Vedin nuo pitkät ja paksut rungot melkein kokopituisina järven jään yli (eli oli suora reitti).
Leyland on ulkona "kuusen alla" kesät talvet. Nyt on uusi kesämökki rakenteilla ja sinne olisi tarkoitus tehdä myös talli traktorille. Öljyt olen katsonut ja moottoripolttoöljyä lisännyt. Muuta huoltoa en ole tehnyt, paitsi ladannut akun ennen talvea.
Leyland on hyvä työkone. Minun käyttööni sopivan kokoinen ja sopivan ketterä. Paras ominaisuus on mainio käyntiinlähtö, kuin palmun alta pitkänkin seisotuksen jälkeen. Kunhan vain akussa on virtaa.
Nyt tekisi mieli alkaa vähitellen kunnostamaan tätä traktoria, kunhan aikaa rakennushommilta alkaa riittämään. Hoidon puute traktorista näkyy, tosin milloin mistäkin roiskunut öljy on antanut hyvän suojakerroksen metalliosille. Ainoastaan katto ja konepelti ovat auringossa haalistuneet. Ja renkaat on uusimisen tarpeessa. Samoin sisäverhoilun matto pitäisi uusia.
TÄYS PASKA! leukulla on mettään pitäny verkullekki jälet ajaa että verku PÄÄSISKI sillä johonki.. fordi on kyllä jo ihan asia rattori! maailma ois paljo parempi jos koko VERKUA EI OLIS ETES KEKSITTY!!