Mahikset päästä Tukholmaan

koulun kotisivut: www.su.se
Vasemmalla suht ylhäällä linkki "blivande student", sieltä linkki "anmälan och antagning", ja siitä sitten eteenpäin.

onko teillä käsitystä siitä kuinka arvostettu ruotsalainen yliopistotutkinto on ruotsissa, suomessa, euroopassa? mielestäni on outoa että tukholman yliopistoon monille kursseille pääsevät kaikki hakijat, joilla on se peruskelpoisuus (näin käsitin, jos "samtliga behöriga sökande erbjöds en plats"). Silloinhan ainakaan ko. alat eivät voi olla kovin arvostettuja? toisin sanoen voiko sellaista alaa opiskeleva saada töitä?
ja moneen aineeseen on mielestäni alhainen nk. BG-raja, 16 pintaan?
olenko väärässä?

defg kirjoitti:

onko teillä käsitystä siitä kuinka arvostettu ruotsalainen yliopistotutkinto on ruotsissa, suomessa, euroopassa? mielestäni on outoa että tukholman yliopistoon monille kursseille pääsevät kaikki hakijat, joilla on se peruskelpoisuus (näin käsitin, jos "samtliga behöriga sökande erbjöds en plats"). Silloinhan ainakaan ko. alat eivät voi olla kovin arvostettuja? toisin sanoen voiko sellaista alaa opiskeleva saada töitä?
ja moneen aineeseen on mielestäni alhainen nk. BG-raja, 16 pintaan?
olenko väärässä?

Tottahan se on, että Ruotsin yliopistot ylipäänsä eivät niitä kaikista arvostetuimpia opinahjoja ole (ehkä jotain Uppsalaa lukuunottamatta). Pisterajat kouluihin ovat omankin käsitykseni mukaan suht alhaiset, ja tiettyjen ehtojen täyttämisen/ulkopuolisten suositusten myötä voi sisään päästä ilman "täysmittaista" koulutustakin.

Silti.. Riippuu tietenkin paikasta johon on hakemassa, mutta uskoisin että monelle työnantajalle riittää hakijalta löytyvä "muodollinen pätevyys". Eli tärkeintä on se, että hakijalta löytyy pohjalta se tiettyihin ammatteihin vaadittava pakollinen korkeakoulututkinto, tutkinnon laatua eivät monet työnantajat taida sen tarkemmin tutkia. Painotan tosin edelleen sitä, että nämä asiat riippuvat ihan alasta/virasta, joka on tähtäimessä. Mutta yleisesti ainakin toivon, että hakijan persoona ratkaisee muotoseikkojen jälkeen lopullisesti sen, että saako paikan vai ei.

Lisäksi hyvä kielitaito ei enää nykyaikana ole pelkkä hyve ja lisäplussa cv:hen, vaan sitä voisi pitää ihan itsestäänselvänä perusvaatimuksena. Voisi siis kuvitella työnantajien arvostavan hakijan sujuvaa/monipuolista kielitaitoa, joka lähes väistämättä ulkomailla opiskelusta seuraa.

Ja ainakin itselleni ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen on osa suurempaa kokemusta, vaakamittarissa painavat monet monet muutkin asiat kuin yliopistojen "high ranking" -listaukset. Mutta meitä on moneen junaan.

defg kirjoitti:

onko teillä käsitystä siitä kuinka arvostettu ruotsalainen yliopistotutkinto on ruotsissa, suomessa, euroopassa? mielestäni on outoa että tukholman yliopistoon monille kursseille pääsevät kaikki hakijat, joilla on se peruskelpoisuus (näin käsitin, jos "samtliga behöriga sökande erbjöds en plats"). Silloinhan ainakaan ko. alat eivät voi olla kovin arvostettuja? toisin sanoen voiko sellaista alaa opiskeleva saada töitä?
ja moneen aineeseen on mielestäni alhainen nk. BG-raja, 16 pintaan?
olenko väärässä?

Toisaalta ei se sisäänpääsy sinänsä ole se arvostusta antava juttu, vaan ehkä enemmän se mitä koulutus itsessään on?

Ruotsissa saattaa olla enemmän paikkoja ja vähemmän hakijoita.
Myös muodolliset vaatimukset ovat siellä kovemmat.
Esim mitään luonnontiedettä ei pääse lukemaan, ellei ole lukenut pitkää matikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja joissain tapauksissa biologiaa. Kieliin pitää olla useampi vieras kieli jne. Behöriga sökande viittaa siis niihin, joilla on käytynä tietyt lukion kurssit TAI sama tietomäärä muun esim työkokemuksen kautta.

Ja jos katsoo ns "yliopistojen arvostus"-tilastoja niin sieltä löytyi viimeksi useampi Ruotsin yliopisto kuin Suomen...

defg kirjoitti:

onko teillä käsitystä siitä kuinka arvostettu ruotsalainen yliopistotutkinto on ruotsissa, suomessa, euroopassa? mielestäni on outoa että tukholman yliopistoon monille kursseille pääsevät kaikki hakijat, joilla on se peruskelpoisuus (näin käsitin, jos "samtliga behöriga sökande erbjöds en plats"). Silloinhan ainakaan ko. alat eivät voi olla kovin arvostettuja? toisin sanoen voiko sellaista alaa opiskeleva saada töitä?
ja moneen aineeseen on mielestäni alhainen nk. BG-raja, 16 pintaan?
olenko väärässä?

http://ed.sjtu.edu.cn/rank/2005/ARWU2005_TopEuro.htm

Sara kirjoitti:

Tottahan se on, että Ruotsin yliopistot ylipäänsä eivät niitä kaikista arvostetuimpia opinahjoja ole (ehkä jotain Uppsalaa lukuunottamatta). Pisterajat kouluihin ovat omankin käsitykseni mukaan suht alhaiset, ja tiettyjen ehtojen täyttämisen/ulkopuolisten suositusten myötä voi sisään päästä ilman "täysmittaista" koulutustakin.

Silti.. Riippuu tietenkin paikasta johon on hakemassa, mutta uskoisin että monelle työnantajalle riittää hakijalta löytyvä "muodollinen pätevyys". Eli tärkeintä on se, että hakijalta löytyy pohjalta se tiettyihin ammatteihin vaadittava pakollinen korkeakoulututkinto, tutkinnon laatua eivät monet työnantajat taida sen tarkemmin tutkia. Painotan tosin edelleen sitä, että nämä asiat riippuvat ihan alasta/virasta, joka on tähtäimessä. Mutta yleisesti ainakin toivon, että hakijan persoona ratkaisee muotoseikkojen jälkeen lopullisesti sen, että saako paikan vai ei.

Lisäksi hyvä kielitaito ei enää nykyaikana ole pelkkä hyve ja lisäplussa cv:hen, vaan sitä voisi pitää ihan itsestäänselvänä perusvaatimuksena. Voisi siis kuvitella työnantajien arvostavan hakijan sujuvaa/monipuolista kielitaitoa, joka lähes väistämättä ulkomailla opiskelusta seuraa.

Ja ainakin itselleni ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen on osa suurempaa kokemusta, vaakamittarissa painavat monet monet muutkin asiat kuin yliopistojen "high ranking" -listaukset. Mutta meitä on moneen junaan.

Ruotsin yliopistoista on useampi ranking listoilla kuin Suomen, joten..Ihan vain jos kiinnostaa.:)
(Linkki löytyy saman nimimerkin alta otsikolla "tilasto" tms. tässä keskustelussa)