Minkälaisia kokemuksia teillä on työssäoppimispaikoista?
Olen aikuiskoulutuksessa ja edellisessä paikassa oli kaikki mukavia, auttavia ja asiallisia. Viimeisessä paikassa osa mukavia, mutta varsinkin yksi nuori hoituri oli erittäin ylpeä ja aina tilaisuuden tullen, kun olimme kahden varmasti "opetti" minua, aina oli jotain huomauttamista ja oli kovasti olevinaan (mikä minua lähinnä huvitti). Oli myös hyvin usein kiukkuinen ja töykeä iäkkäille asiakkaille, jotka näyttivät kyllä huomaavan sen.
Lienee väärällä alalla, tai sitten minä!
Olen aikuiskoulutuksessa ja edellisessä paikassa oli kaikki mukavia, auttavia ja asiallisia. Viimeisessä paikassa osa mukavia, mutta varsinkin yksi nuori hoituri oli erittäin ylpeä ja aina tilaisuuden tullen, kun olimme kahden varmasti "opetti" minua, aina oli jotain huomauttamista ja oli kovasti olevinaan (mikä minua lähinnä huvitti). Oli myös hyvin usein kiukkuinen ja töykeä iäkkäille asiakkaille, jotka näyttivät kyllä huomaavan sen.
Lienee väärällä alalla, tai sitten minä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
työharjoittelupaikoissa on monenlaista kohtelua. Toiset onnistuvat saamaan hyvän opettavaisen, kannustavan harjoittelupaikan. Toisinaan käy niin, että menet harjoitteluun ja teet yksinkertaisia töitä joita on nopea neuvoa, mutta joista harjoittelijan ammattitaito ei kehity jatkon kannalta. Harjoittelupaikoissa on kiirettä ja katsotaa ettei harjoittelijoille kannata opettaa kaikkea, kun lähteävät kuitenkin pois jonkun ajan kuluttua. Sitten on taas paikkoja joissa nähdään tulevaisuus harjoittelijan kannalta. Ollaan opettavaisia ja ystävällisiä. Siitä höytyy harjoittelijakin kun saa eväitä työelämään jatkossakin kuin vaan suoritettua harjoittelu. Kiireeseen on hyvä vedota harjoitteluajan tehtävien osalta. Molempia olen saanut kokea. Monta kertaa sitä sitten vaan tyytyy osaansa, kun pitäisi jaksaa taistella itselleen niitä oikeita töitä joista on oppia jatkossakin. Vai mitä mieltä olette?
"koulutan tulevaa työkaveria".
Että harjoittelija on esimies joku päivä.
Aivan niin, se kannattaisi ohjaajien muistaa, mutta taitaa tuollaiset seikat unohtua!
Joo eli pääasiallisesti hyviä kokemuksia ollu. Oon ollu varmaan puolessakymmenessä koulun työharjoittelupaikassa (kaksien opintojen aikana) ja työmarkkinatuellisessakin harjoittelussa pariin otteeseen. Aina kohtelu on ollu ystävällistä ja kun on kysynyt jotain, on saanut kyllä hyviä neuvoja eikä kukaan oo oikeestaan hyppyyttäny tms.
Voi olla omasta asenteestakin kiinni, itse oon kyllä aina tehny nurisematta kaikki pikkuhommatkin mahd.hyvin ja luottanu siihen, että haasteellisempiakin tehtäviä saa, kun huomaavat, että tämähän on ihan hyvä tyyppi. Enkä ole joutunu pettymään. Joissain paikoissa on ollut välillä kyllä tylsiäkin hommia ja oikein ruhtinaallisesti, mutta niistäkin selviää, jos ei muuten, niin käyttämällä mielikuvitustaan apuna vähän päivän piristykseksi..Kun vaan muistaa, ettei hommat sekoa siitä mielikuvituksen käytöstä...Mutta tosiaan, itselle on aina sattunu sellaset työpaikat ja kaverit, että kyllä oon ollu ihan tyytyväinen.Aina niissä jotain oppiikin, jos ei välttämättä täysin uusia asioita, niin ainakin katsomaan asioita uusista näkökulmista ja sillälailla kenties soveltamaan koulun penkillä oppimaansa hiukka paremmin..
Saat olla onnellinen!
Sitä tekisi tylsiäkin hommia, jos saisi asiallista kohtelua! Se ei ole aina itsestä kiinni, sen sanon.
Miksi tästä ei keskustella enemmän?
joo, sais olla enemmän keskustelua aiheesta.Kyllähän sitä jokainen ansaitsis ihmisarvoisen kohtelun, mutta kavereilta oon kuullu, että tosi karseitakin tapauksia on..Ja niitä tylsiä hommia voi aina piristää mielikuvituksen avulla, ku vaan muistaa ettei sekoa siinä, mitä on tekemässä...itte nimittäin viimesimmäs harjottelus kuvittelin olevani Aku Ankka meijerin liukuhihnalla, ku pidemmän aikaa jo lähinnä postittelin lähetyksiä...Ja minä ainakin koen, että aika suurelt osin vaikuttaa kohteluun se, onko täysin oma itsensä vai vetääkö jotain roolia.