Anoppi sekoilee ja minä saan paskat niskaan;
Anoppi oli yön sairaalassa. Ei mitään ihmeitä ilmennyt. Huimausta jolle ei selitystä löytynyt - tälläKÄÄN kertaa... Liekö ollut huomionkaipuuta lähinnä, ei ollut eka kerta. On ikää jo, mutta ei mitään hirveitä perussairauksia. Varmaan elää täällä meidän ilonamme kauan vielä...:)
No siis, eilen ukkoni saatteli hänet sairaalaan, meni hälläkin siinä tuntikausia. Ottivat sitten tarkkailuun, kun jankutti..
Sitten illalla käytiin vielä hätäisesti osastolla häntä katsomassa ja oli pirteä ja halusi pois.
Antoi avaimensa, että hakisimme jääkaapistaan ruuat. Myös antoi kännykkänsä, että lataisimme sen. Lehtiä oli myös jotka piti noutaa. Menin pöljä nuo asiat tekemään. Jatkossa en kyllä enää sekaannu, en vähällä kummalla.
Ei sillä, että olisin ruokia ottanut juurikaan. Laitoin ne suurelta osin hänen pakastimeensa. (koska arvasin aivan oikein ettei hällä mitään syytä ole siellä sairaalassa oloon, oikeasti)
Kastelin illalla ne hänen muutamat kukkansa, vein roskapussinsa, latasin kännykän. Toin meille vain maidonlopun ja pari pientä asiaa jääkaapista.
Nyt hän pääsi tänään pois. Arvattiinhan me se. Tai ei, - tiedettiin.
Vein avaimen ja puhelimen, ja TOTTAKAI piti jäädä kuuntelemaan selostuksensa siitä SUURESTA sairaalareissusta. Jossa ei siis ollut mitään selostamista. Huimausta jolle ei selitystä. Verenpaine oli koholla, ja siihen on lääkitys, ollut jo vuosikaudet, liekö enimmän osan ikäänsä.
No, siinä istuessamme Sitten hän yhtäkkiä keksi että lompakossaan ei ole hänen kultakorttinsa. Ja siitäkö se show sitten alkoikin !
MINÄ PENGOIN SEN LOMPAKON AINAKIN KOLMEEN OTTEESEEN EIKÄ SITÄ SIINÄ OLLUT. EHDOTTOMASTI EI. SEN HUOMAA JO KAUAS, KOSKA SE ON MUSTASSA PAKSUHKOSSA KOTELOSSA. Ja tietysti hän penkoi sitä itse.
Meillä ei ollut mieheni kanssa osaa eikä arpaa siihen koko pörssi-asiaan.
Anoppi Hermostui hiiteen, ja sanoi että joo: sairaanhoitaja sen vei, koska vei lompakon heidän säilytykseensä. Että hoitaja oli oikein jankuttanut kuinka lompakko kannattaa laittaa säilöön heidän taakseen.
Sanoin, etten usko vähällä kummalla, että hoitajat tekisi sellaista, johan siinä menisi työpaikka ja kaikki. Että ei ole luultavaa sellainen. Mahdollista toki, mutta että: eiiih
.
Kysyin että onko se kortti ollut sitten koko sairaalareissulla mukana?
Hän Sanoi, että ehdottomasti kortti on ollut sairaalassa mukana, kun arvelin että liekö se kotona sitten.. Taksin sairaalaan hän maksoi kuitenkin käteisellä.
Alettiin siinä sitten - tai lähinnä minä (minä PÖLJÄ !!) - hakea sitä korttia siitä hänen asunnostaan. Väitti, ettei se voi olla siellä eikä siellä, kun etsiskelin... Että on vain kolme paikkaa jossa se pruukaa olla.
Sanoin, että no mutta JOSSAINHAN sen ON oltava. Mutta ei, hän tietää kaiken... Ja piti kiinni siitä, että hoitaja/ t ovat vieneet sen. Ja että kyllä hän ne ilmiantaa kyllä huomenissa. Ja kertoo oikein lääkäreillekin. Ja että pitäiskö tehdä ilmoitus varastamisesta. Ja pankissa kertoi tietysti myös hoitajan epärehellisyydestä..
Sanoin että nyt soitto vain sinne pankkiin ensin, että kuoletetaan se, ja etteihän sillä toisaalta kukaan voi automaatista nostaa kun ei tunnuslukua ole samassa paikassa.
Avustin siinä soittamisessa, hain numerot esiin, näpyttelin numerot, rauhoitin, kun oli niin hermostunut. Samoin hän soitti sinne sairaalaan, muttei siellä mitään - tietenkään - selvinnyt.
Lähdettiin sitten siitä kuitenkin ko pankkiin, ja hän nosti kaikki rahat tililtä. Olin matkassa, ettei rosvot iske. Ei tosin hirveitä summia..
Yritin sanoa samaa kuin kassaneitikin, että eihän niitä kukaan voi nostaa, eikä kortilla enää ostoksiakaan väärällä nimellä tehdä, kun se on kuoletettu. Ja kun tililtä menee suoraveloituksiakin...ettei kantsis nostaa niitä.
Ja ne rahat oli kaikki siellä tallella, muuten !!
Kaupassa käytiin myös tullessa hälle sitten, hakemassa maito ja pari pikku asiaa.
Saattelin hänet kotiin ja rauhoittelin. Senkin jälkeen hän soitteli pariinkin otteeseen. Mulla hurahti siinä tunti jos toinenkin. Ei missään vaiheessa arvellut, onko mulla aikaa tähän kaikkeen, turhaan.
No sitten hän soitti mulle taas:
Arvatkaas mitä! Oli löytänyt sen kortin! Ja mistä?!
SIITÄ LOMPAKOSTAAN !! Ja pointti siis, että MINÄ EN OLLUT HUOMANNUT SITÄ. Ja kun asia ei ole niin.
Ja sitten hän marssi meille kotiin, kun olin tunnin verran yksin.
Sanoin, ettei se kortti ollut lompakossa SILLOIN KUN MINÄ SITÄ TUTKIN JA VIELÄ MONEEN OTTEESEEN !!
EI. Hän EI uskonut minua. Vaan sanoi oikein että " Äläää sinä höpötä !! ON tietenkin se ollut siinä koko ajan, että katto nyt itse. Vaikka tappaisit niin näin on. Että NO KATTO NYT ITTE TUOSSA SIVUTASKUSSA SE ON !! "
Että osaa sitten v..ttaa raskaasti tuollainen !!
Soskutanttana saa olla tuntikaudet päivässä, ja mitä jää käteen. Ei kiitoksen sanaa, ja kaiken lisäksi: no, saipa minut totaalisesti hermostumaan. Se kai se oli tarkoituskin???:) Tuollaista se on aina.
Minä käyn tekemässä milloin sitä ja milloin tätä, ja luu jää kouraan ja syyllistetään. Tai tuokin, vaikkei nyt juuri syyllistä, mutta sanoipa että kortti on ollut koko ajan lompakossa.
KUN ei ole ollut!
Siinä välissä hän sen laittoi lompakkoon, kun minä menin kotiin käväsemään laittamaan lenkkärit jalkaan ja takin päälle, siis kun lähdettiin sinne pankkiin. NOIN se asia on.
Nyt en aio jatkossa olla noin avuliasta tyttöä. Parempi kun pysyy kaukana.
Hyvä etten mennytkään tämän alan kouluun. Minun hermoilla ei paapota noita vanhoja itsekkäitä ihmisiä, jotka luulevat olevansa aina oikeassa. Ei.
Väkisinkin tulee mieleen että hän on joko
a) dementoitumassa vaikka ei tietenkään sitä myönnä ikinä eikä kellekään.
b) teki tuon tahallaan, että sai minut hermostumaan ja voi sitten vaahdota tästä asiasta ja minun suhtautumisesta siihen vähän joka suuntaan.
Anoppi oli yön sairaalassa. Ei mitään ihmeitä ilmennyt. Huimausta jolle ei selitystä löytynyt - tälläKÄÄN kertaa... Liekö ollut huomionkaipuuta lähinnä, ei ollut eka kerta. On ikää jo, mutta ei mitään hirveitä perussairauksia. Varmaan elää täällä meidän ilonamme kauan vielä...:)
No siis, eilen ukkoni saatteli hänet sairaalaan, meni hälläkin siinä tuntikausia. Ottivat sitten tarkkailuun, kun jankutti..
Sitten illalla käytiin vielä hätäisesti osastolla häntä katsomassa ja oli pirteä ja halusi pois.
Antoi avaimensa, että hakisimme jääkaapistaan ruuat. Myös antoi kännykkänsä, että lataisimme sen. Lehtiä oli myös jotka piti noutaa. Menin pöljä nuo asiat tekemään. Jatkossa en kyllä enää sekaannu, en vähällä kummalla.
Ei sillä, että olisin ruokia ottanut juurikaan. Laitoin ne suurelta osin hänen pakastimeensa. (koska arvasin aivan oikein ettei hällä mitään syytä ole siellä sairaalassa oloon, oikeasti)
Kastelin illalla ne hänen muutamat kukkansa, vein roskapussinsa, latasin kännykän. Toin meille vain maidonlopun ja pari pientä asiaa jääkaapista.
Nyt hän pääsi tänään pois. Arvattiinhan me se. Tai ei, - tiedettiin.
Vein avaimen ja puhelimen, ja TOTTAKAI piti jäädä kuuntelemaan selostuksensa siitä SUURESTA sairaalareissusta. Jossa ei siis ollut mitään selostamista. Huimausta jolle ei selitystä. Verenpaine oli koholla, ja siihen on lääkitys, ollut jo vuosikaudet, liekö enimmän osan ikäänsä.
No, siinä istuessamme Sitten hän yhtäkkiä keksi että lompakossaan ei ole hänen kultakorttinsa. Ja siitäkö se show sitten alkoikin !
MINÄ PENGOIN SEN LOMPAKON AINAKIN KOLMEEN OTTEESEEN EIKÄ SITÄ SIINÄ OLLUT. EHDOTTOMASTI EI. SEN HUOMAA JO KAUAS, KOSKA SE ON MUSTASSA PAKSUHKOSSA KOTELOSSA. Ja tietysti hän penkoi sitä itse.
Meillä ei ollut mieheni kanssa osaa eikä arpaa siihen koko pörssi-asiaan.
Anoppi Hermostui hiiteen, ja sanoi että joo: sairaanhoitaja sen vei, koska vei lompakon heidän säilytykseensä. Että hoitaja oli oikein jankuttanut kuinka lompakko kannattaa laittaa säilöön heidän taakseen.
Sanoin, etten usko vähällä kummalla, että hoitajat tekisi sellaista, johan siinä menisi työpaikka ja kaikki. Että ei ole luultavaa sellainen. Mahdollista toki, mutta että: eiiih
.
Kysyin että onko se kortti ollut sitten koko sairaalareissulla mukana?
Hän Sanoi, että ehdottomasti kortti on ollut sairaalassa mukana, kun arvelin että liekö se kotona sitten.. Taksin sairaalaan hän maksoi kuitenkin käteisellä.
Alettiin siinä sitten - tai lähinnä minä (minä PÖLJÄ !!) - hakea sitä korttia siitä hänen asunnostaan. Väitti, ettei se voi olla siellä eikä siellä, kun etsiskelin... Että on vain kolme paikkaa jossa se pruukaa olla.
Sanoin, että no mutta JOSSAINHAN sen ON oltava. Mutta ei, hän tietää kaiken... Ja piti kiinni siitä, että hoitaja/ t ovat vieneet sen. Ja että kyllä hän ne ilmiantaa kyllä huomenissa. Ja kertoo oikein lääkäreillekin. Ja että pitäiskö tehdä ilmoitus varastamisesta. Ja pankissa kertoi tietysti myös hoitajan epärehellisyydestä..
Sanoin että nyt soitto vain sinne pankkiin ensin, että kuoletetaan se, ja etteihän sillä toisaalta kukaan voi automaatista nostaa kun ei tunnuslukua ole samassa paikassa.
Avustin siinä soittamisessa, hain numerot esiin, näpyttelin numerot, rauhoitin, kun oli niin hermostunut. Samoin hän soitti sinne sairaalaan, muttei siellä mitään - tietenkään - selvinnyt.
Lähdettiin sitten siitä kuitenkin ko pankkiin, ja hän nosti kaikki rahat tililtä. Olin matkassa, ettei rosvot iske. Ei tosin hirveitä summia..
Yritin sanoa samaa kuin kassaneitikin, että eihän niitä kukaan voi nostaa, eikä kortilla enää ostoksiakaan väärällä nimellä tehdä, kun se on kuoletettu. Ja kun tililtä menee suoraveloituksiakin...ettei kantsis nostaa niitä.
Ja ne rahat oli kaikki siellä tallella, muuten !!
Kaupassa käytiin myös tullessa hälle sitten, hakemassa maito ja pari pikku asiaa.
Saattelin hänet kotiin ja rauhoittelin. Senkin jälkeen hän soitteli pariinkin otteeseen. Mulla hurahti siinä tunti jos toinenkin. Ei missään vaiheessa arvellut, onko mulla aikaa tähän kaikkeen, turhaan.
No sitten hän soitti mulle taas:
Arvatkaas mitä! Oli löytänyt sen kortin! Ja mistä?!
SIITÄ LOMPAKOSTAAN !! Ja pointti siis, että MINÄ EN OLLUT HUOMANNUT SITÄ. Ja kun asia ei ole niin.
Ja sitten hän marssi meille kotiin, kun olin tunnin verran yksin.
Sanoin, ettei se kortti ollut lompakossa SILLOIN KUN MINÄ SITÄ TUTKIN JA VIELÄ MONEEN OTTEESEEN !!
EI. Hän EI uskonut minua. Vaan sanoi oikein että " Äläää sinä höpötä !! ON tietenkin se ollut siinä koko ajan, että katto nyt itse. Vaikka tappaisit niin näin on. Että NO KATTO NYT ITTE TUOSSA SIVUTASKUSSA SE ON !! "
Että osaa sitten v..ttaa raskaasti tuollainen !!
Soskutanttana saa olla tuntikaudet päivässä, ja mitä jää käteen. Ei kiitoksen sanaa, ja kaiken lisäksi: no, saipa minut totaalisesti hermostumaan. Se kai se oli tarkoituskin???:) Tuollaista se on aina.
Minä käyn tekemässä milloin sitä ja milloin tätä, ja luu jää kouraan ja syyllistetään. Tai tuokin, vaikkei nyt juuri syyllistä, mutta sanoipa että kortti on ollut koko ajan lompakossa.
KUN ei ole ollut!
Siinä välissä hän sen laittoi lompakkoon, kun minä menin kotiin käväsemään laittamaan lenkkärit jalkaan ja takin päälle, siis kun lähdettiin sinne pankkiin. NOIN se asia on.
Nyt en aio jatkossa olla noin avuliasta tyttöä. Parempi kun pysyy kaukana.
Hyvä etten mennytkään tämän alan kouluun. Minun hermoilla ei paapota noita vanhoja itsekkäitä ihmisiä, jotka luulevat olevansa aina oikeassa. Ei.
Väkisinkin tulee mieleen että hän on joko
a) dementoitumassa vaikka ei tietenkään sitä myönnä ikinä eikä kellekään.
b) teki tuon tahallaan, että sai minut hermostumaan ja voi sitten vaahdota tästä asiasta ja minun suhtautumisesta siihen vähän joka suuntaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuka ei vielä tiedä, ettei sellasta naista ole olemassakaan jolle anoppi ei ole mustasukkainen.
ja toisekseen, sairaanhoitajat nyt on sylkykuppeja: laiskoja, hitaita, ilkeitä, tympeitä, rumia, lihavia..., joskus huoria (kuten äiteensäkin).
kaikkea mahdollista siis. laillistettuja nyrkkeilysäkkejäkin. ja tässä tapauksessa siis myös varkaita, ilman muuta!
ei ei, millään hyvillä teoilla ei voi taata hyviä välejä tai hyvää tai edes välttämättä asiallista kohtelua, turha yrittää! ei kannata lyödä päätään seinään, nimittäin kokemusta on.
valitettavasti menit halpaan ansaan. osanottoni..mutta tuo varmaan opetti? :)
Myöskään vanhusiällä syntyvät psyykkiset häiriöt (esim. narsistinen persoonallisuushäiriö tms.) eivät ole mitenkään tavattomia. Kumma kyllä, että jos lapsen käytös oireilee edes vähän, siihen puututaan heti, mutta vanhukset saavat alkaa terrorisoida ypäristöään ronskistikkin, eikä kukaan puutu.