Mitä mieltä olette jos lyö koiraa sanoma lehdellä pyllylle kun on tyhma.Haukkuu ja puree.Entäs siitä,että jos ottaa kiinni niskasta?Minun mielestäni se ei ole väärin,koska millä muulla opetat pentua mikä on oikein ja väärin?Ystäväni alkoivat valittamaan kuin löin pentua sanoma lehdellä pyllylle ja otin kiinni niskasta kun pentu puri niin että tuli verta.Pentu haukkuu "kamalasti".Meistä oli jo tehty valitus isännöisiälle kun koira muka haukkuu yöllä,vaikka pentu on 2kertaa haukkunut yöllä.Tänään oli tullut lappu postiluukusta etä koira ei kuulu kerrostaloon vaan omakoti taloon.
mitä mieltä
Minä vaan
181095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tuota lehdellä lyömistä en hyväksy. En hyväksy minkäänlaista lyömistä, enkä oikeastaan mitään fyysistä kuritusta.
Meillä ainakin riittää, kun napakasti sanoo ei. Minulla siis reilu 3 kuukauden ikäinen pentu. Kertaakaan en ole ottanut niskasta kiinni tai lyönyt millään! Vaikka pentu kovasti käsiä puree. Jos ei usko, kun napakasti sanon ei, niin selätän sen ja pidän selällään niin kauan, että rauhottuu.
En hyväksy moista, eikä tuollainen rankaisu yleensä edes toimi. Parempi on jättää koira riehumiskohtaksen ajaksi huomiotta, siirtyä itse vaikka toiseen huoneeseen, kääntää selkä tms.
Ja naapureille voi ystävällisesti sanoa, että meillä on koiran koulutus meneillään ja hieman ääntä saattaa kuulua. Kerrot sitten että äänet kyllä vähenevät kun koira oppii ettei rieuhumisella saavuta mitään.
Tuo sissin sanoma keino myös toimivaksi todettu. Fyysisellä kurittamisella saatat saada koiran vain pelkäämään. Miksi käyttää niitä, kun muitakin toimivia keinoja on?
Koiran koulutusmetodit ja rangaistuskäytönnöt riippuvat täysin koirasta. Koiria on niin kovia kuin pehmeitäkin koiria, joillekin koirille toimii tuo tiukasti EI:n sanominen joillekin sillä ei ole mitään tehoa vaan käskyä on tehostettava epämukavalla toiminnalla (=suihkupullolla vettä kuonoon, niskavilloista kiinni, sanomalehdellä pepulle ym.). Pennut ovat todella hyviä filmaamaan eli inahtavat pienimmästäkin, tästä syystä monet luulevat että pentuun sattuu vaikka tosissaan ei sattuisikaan. Ja sinulle Tyttö sanoisin vielä sen verran että monet koiranomistajat ja -kasvattajat paheksuvat selätystä joten et sinäkään täysin oikeassa ole.
Minulla on todella kovapäinen koira, pentu on nyt 18vko. Koira tottelee hyvin, voin pitää sitä vapaana ja tuli vastaan mitä vain koira pysyy hanskassa ja käskyn alla. Koira ei pelkää minua, iloisena häntä heiluen ja korvat pystyssä jolkottelee mukana, pyytää leikkiin ja hakeutuu todella paljon seuraan, ei alistuvasti vaan aina häntä pystyssä ja korvat höröllä. Olen kurittanut pentua teidän mielestä kovalla kädellä ja täysin tuomittavasti. Pentuna puremiseen käytin niin sanomalehdellä läimäytystä kuin niskasta nostoa, ulinaa on kuulunut naapureille aivan varmasti. Viimeisin kuritukseni tapahtui pakon edessä lenkkipolulla, pentu oli löytänyt suuhunsa kuolleen oravan raadon, koira sai kuulla kovat huudot sekä muutaman räimäisyn hihnasta. Seuraavan kerran kun mentiin raadon ohi katsoi pentu sinne päin mutta ei edes yrittänyt mennä ottamaan sitä suuhun, häntä pystyssä vain seurasi minua. Näin lintuinfluenssa-aikana en halua että pentu ottaa yhtäkään kuollutta eläintä suuhunsa!
Tyttö ja sissi sekä kaikki muut pehmeiden koirien omistajat saavat tuomita minut aivan rauhassa, mutta sen sanon etteivät välttämättä meidän ukon kanssa kauaa selviäisi omilla kasvatusmetodeillaan. Pentu on todella onnellinen ja tottelee kuin unelma 4,5-kuukautiseksi pennuksi, monet lenkillä vastaan tulevat koiranomistajat ovat kummastelleet pennun tottelevaisuutta ja hyvää käytöstä.
Eli joka koiralle on ne omat toimivat opetusmetodit, meillä ei toiminut suihkupullo (paitsi silloin kun suihkutettava aine oli sitruunamehua veden sijaan) mutta meillä toimi niskasta nosto ja sanomalehti!
Minä olen samaan mieltä,koiria on niin erillaisia.Meillä ei tod.kaan auttanut tiukasti EI sana,sillon kun se sanottiin niin alettiin vaan enemmän riehumaan ja leikkimään.Pakkohan sille on jotain tehdä,että koirasta tulee hyvä ja "normaali"koira.Nyt olen huomannut (tulimme juuri lenkiltä) että pentu oli ainakin parantanut käytöstä seurasi kiltisti eikä hyppinyt taikka ollut jalassa kiinni koko aikaan,Eli siis minä olen ainakin tyytyväinen omaan kasvatus tapaani kun on näköjään tehonnut.Minun puolestani ihmiset saavat haukkua,aliarvioda minut ihmisenä kun tekee noin koiralle,mutta minua se ei kiinnosta.Laitoin viestin tänne sen takia,että halusin tietää,että olenko niin "julma" ihminen,kuin luulin.Mutta laittakaapa tänne lisää arvioita mnusta :).
Ei me olla ainoita "julmia" koiran omistajia. Tiedän monia jotka treenaavat puruja rekkujen kanssa, käyttävät "korkeasti koulutetuilla" koirilla sähköpantaa koulutusvälineenä. Purujen harjoittelussa koira on aika kovilla henkisesti joten joku "lannistuskeino" on oltava ja sähköpanta auttaa monella kovalla koiralla (jos koira purkautuukin ohjaajan käsiin on siinä todella vaarallisista asioista kyse).
Rankaisut ja opetukset tehdään koiran mukaan, me yritettiin yhdessä vaiheessa räminäpurkkia (mitä myös monet kauhistelevat) mutta koira tuntui vaan pitävän sitä kivana leluna jonka mamma heitti :) Ja yhteen aikaa harjasin vessassa hampaita vessaharja kädessä kun ei vintiö pitänyt hetkeäkään hampaita erossa paljaista sääristä, nyt riittää julma katse ja käsky odottaa niin pentu istuu nätisti ja odottaa.
Sen myös huomasin pahimpana purukautena, että ihmiset paheksuivat pentuun kohdistuvia kieltoja. Jos joku tollo ryykäsi pentua rapsuttamaan lupaa kysymättä kielsimme toki pentua puremasta (emme antaneet yleensä ihmisten rapsutella). Rapsuttelija katsoi yleensä meitä vihaisena ja sanoi "älä nyt sitä kiellä, ei se mitään ymmärrä kun se on vauva vasta", joo on vauva mutta entäs sitten kun se on 25kg vauva joka ei sanaa usko kun on elänyt kuin pellossa, onko sitten kiva kun se puree?!?!?!? Niin kuin vanha sananlasku sanoo "nuorena vitsa väännettävä"!
Ja jos lenkillä saat koiran "oikaisemisesta" mulkaisuja niin älä välitä, itse olen varmasti monelle mummulle aiheuttanut sydärin poikaset karjumalla koiralle (on muutama ohikulkija varmaan ajatellut jopa eläinsuojeluyhdistykseenkin tehdä minusta ilmoituksen) kun se on ollut tottelematta ja esim. rääpinyt tupakintumppeja suuhunsa.
No, eletään me "koirien pahoinpitelijät" omaa pientä maailmaamme ja eläkööt nuo lässyn-lässyn ihmiset omaa maailmaansa! :)
Ei se tee koiralle pahaa jos näyttää selvät rajat koiralle,kun EI sana ei vaan kerta kaikkiaan auta,pahentaa vaan suorastaan.Parempi se on jos näyttää selvät rajat kuin se että antaa koiran riehua ja mikä siinä siten pahainta kun häätö edessä kun koira haukkuu ja mellastaa.
Talossa on paljon vanhempia ihmisä niin ne kun ajattelee,että pitää olla 24h hiljaa eikä saa pitää mitään metiä.. aarg... että ottaa tollaiset ihmiset kupoliin,ei ne tajua sitä että ei tollainen 10vk ikänen koira viellä siis sillain tajaua että ollaan hiljaa.Talo on osake talo ja olemme vaan vuokralla tässä.Olen monta kertaa jotunut siivoomaan eteisen kun se mummeli naapurista tiputtelee nakkeja ja sokeria posti luukuta sisään,mutta ei voi mitään tehdä kun ei ole todisteita että se on hän,vaikka minä ja ukko ollaaknkin siitä ihan 100varmoja..Yhtä hyvin me voisimme tehdä hänestä valitulsen kun hän tuulettaan rappukäytävään.Pelottaa niin hirveesti että jos en joskus huomaakkaan tai koira on yksin kotona että koira syö jotain sen anamia ruokia ja saa niistä vaikka mitä..
Oikeinko olet ylpeä siitä, että jotkut saattavat sinun komentaessasi ja kurittaessasi koiraasi, miettiä ilmoitusta eläinsuojeluyhdistykseen?
Niskasta nostaminen kuulostaa todella pahalta. Samoin hihnalla läimiminen. Ei tuollaista voi hyvällä katsoa.
Meilläkin on kotona yksi todella kovapäinen koira, johon on tehonnut tiukka ei ja huomiotta jättäminen, kun riehuu. Ja koira siis TODELLA kovapäinen.
Selättämisestä sen verran, että meillä ainakin kasvatta suositteli ennemmin selättämistä, kun jotain niskasta repimistä tai hihnalla läimimistä!
alennu sinä ihan rauhassa koiran tasolle tappelemaan. Hyvää tuosta ei tule. Minulla on myös kaksi kovapäistä, ei mitään "lässyn lässyn" aikuista koiraa. Ainakin minä olen mielummin hieman ovelampi kuin koira. Väkivallan voi helposti välttää kun osaa viisaana ihmisenä miettiä muita keinoja. Uskon edelleen että koira oppii paremmin hyvällä. :)
Oikeesti kiva lukea ettei me isännän kanssa olla maan ainoita huonoja koiranomistajia vaan on niitä muitakin... Meilläkin on nuori herra 10 kk joka on melkoisen kovapäinen. Iloinen ja ystävällinen kylläkin mutta uhma iskee (noin kerran päivässä ...) niin sitten heittäytyy vallan vallattomaksi.
Itse olen tätä ennen kasvattanut kolme isoa urosta koirakansalaisiksi. Meillä on aina ollut tiukat rajat. Kotona ollaan vähän lepsumpia mutta ihmisten ilmoilla pitää osata käyttäytyä. Kaikki urokset ovat vaatineet omanlaisensa kasvatuksen. Eli ei kukaan ulkopuolinen voi tulla sanomaan kuinka sinun koirasi pitää kasvattaa. Se todellakin riippuu koiran luonteesta. Jokaisen uroksen kanssa olen myös joutunut jossakin uhmaiän tiimellyksessä ottamaan fyysisesti yhteen, mutta kivoja kaiffareita niistä on tullut.
Tää nuorin jästi onkin sitten sellainen että kun se rupeaa uhmaamaan, niin ei siinä auta huomiotta jättämiset mutta ei myöskään kovaäänisyys eikä niskasta ravistelu (kokeiltu on, myönnän...), siitä seuraa vaan isompi remuaminen. Se pitää niitä vain hauskoina leikkitapoina.
Ainoa millä tämän juniorin saa rauhoittumaan on se, että sen laittaa maahan kyljelleen ja sitten pitää sitä siinä vierihoidossa muutaman minuutin. Tätä olen joutunut tekemään myös niin kaupungin keskustassa kuin pururadan vierelläkin...eli kanssaihmisille on ihmetystä aiheutettu. Pikkuhiljaa alkaa työn tulokset nyt näkymään ja koira kaiken kaikkiaan alkaa paremmin ja paremmin yhteistyöhön tulla.
On todella siis pakko näyttää pennulle,kuka on "isäntä" ja milläs muulla sen näytät,kun kiinni ottamalla,kun sana EI ei vaan kerta kaikkiaan auta,ei vaikka sanosit sen kuinka matalalla ja vihasella äänellä niin ei auta,ei siinä sillon voi muutakaan kun ottaa vähän kiinni.
Tänäänkin kun 2kaveria tuli käymään niin alkoi se riuhuminen ja pureminen,mutta minun kanssa kun oli kaksin niin oli niin kiltisti,minua kyllä puri parikertaa kun kielsin sitä,puremasta kavereitani..Mitä sanoo kavereille jotka alkavat "mussuttamaan" siitä,että kun otan koirasta kiinni,kun EI sana ei auta?Niiltä tulee vaan ,että ei koiralle niin saa tehdä,mutta pakko.?
Jaa-a.. Kaikilla taitaa olla erilaiset kasvatus tavat, mikä on hyvä. En voi ymmärtää toisalta ihmisiä mitkä kamalasti mesoavat toisten koulutus tavoista. Voisin sanoa, että koiruuteni on todella todella omapäinen ja menee mieluiten omien tuntemustensa mukaan. Meni pitkään, kun löysimme ne omat tavat millä sain koirani käskyyni, mutta onneksi voitolle päästiin. Kuulostaa kamalalta, teidän pehmeempien koirien omistajat, mutta kun koira täppäsi hampaillaan minusta otteen niin selätin ja purin korvaan. En nyt sentään hampaan jälkiä, mutta sen verran että vingahti! kummasti ei kauaa jaksanut toistaa tätä ja siitä päästiin. Isompana hain pitkää jotain sellasta mistä koirani tykkäsi ja päästiin kouluksen makuu ja joissain tapauksissa lelu on parempi ja joissain namit. Kyllä muistan kun vielä koirani hyppiessä kultsun omistaja kertoi että omansa lopetti kun nosti polven vastaan ja kolahti, mutta pah! Tuo luupää ei tunne sellasia vaikka hyvä neuvo varmasti pehmosimmille koirille on. Tällöin taas meillä toimi pelkkä unohtaminen ja koira hokasi että huomiota ei tipu. Jokainen omalla tyylillään!
ylpeä tavoistani mutta en myöskään häpeä niitä. Koitimme koiraan selätystä (jonka monet joille siitä puhuin tuomitsi), huomioimattomuutta (on vaikea olla huomioimatta kun koira roikkuu hampaista paljaassa reidessä...), suihkupulloa ym. mutta ainoa mikä tepsii on niskasta nosto ja kunnon kurinpalautus (ei niskasta tarvitse enää paljoa edes nostella). Olen todella haavoilla ja arvilla koiran puremisesta (puremista se on harrastanut häntä heiluen ei vihaisena) mutta nyt ollaan voiton puolella kun hampaat ovat vaihtumassa (pureminen selvästi vähentynyt ja kohdistunut enemmän leluihin).
Tästä remmillä läimimisestä, en todellakaan halua että koira kajoaa lenkkipolulta löytyviin raatoihin, nykyään kun ei tiedä minkä taudin sieltä saa...ja kun tiedän että saan huutaa EI-sanaa kuuroille korville on tehtävä jotain. Koiramme on pienen elämänsä varrella ehtinyt syödä lenkkipolulla vaikka mitä mutta kuolleita variksia ja oravia sen ei tarvitse syödä!!!!!!
No jokainen tavallaan ja koiran mukaan. Jos meidän koiraan tehoaisi pelkkä EI-sana en todellakaan nostelisi sitä niskasta (alkuun yritin muilla keinoilla mutta rajnsa minukin kivunkestävyydellä) mutta kun se ei auta...ja jos en opeta sitä tavoille on se todella vaarallinen kasvettuaan isoksi (pojasta tulee kunnon mötkö painaa nyt jo melki 20kg). Jos jotain hyvää (kaiken muun suloisuuden lisäksi) haluaa meidän koirasta hakea niin se ei "osaa" haukkua, se ei taida ymmärtää osaavansa päästellä niitä samoja ääniä kuin vastaan tulevat koirat, eli koira on todella hiljainen ei hauku edes silloin kun vieraita tulee.
Minä jatkan koirani kasvatusta niin kuin parhaaksi näen, muut tehkööt omien oppiensa mukaan (koirankasvatus ohjeita on yhtä monta kuin on koiran omistajia!)
Kaikki tyylillään, mitä siitä riitelemään. Hyvinkin voi olla, että olen käsittänyt jotakin viesteistäsi väärin. Itse vaan olen todella herkkä kaiken fyysisen kurituksen suhteen, ehkä sitten jopa liian herkkä (nimim. omistaja, jota on väkivaltainen poikaystävä paiskonut pitkin seiniä ym...).
Oma koiranikaan ei hauku, kukaan ei ole koskaan kuullut sen haukkuvan. Ei mene mukaan silloinkaan, kun kaksi muuta koiraa haukkuvat. Mikä on tietysti vain hyvä asia.
Aselepo? Turha näistä täällä on kiistellä, mielipiteitä ja tapoja on monia, eikä kukaan täällä pysty toisen koirankasvatukseen vaikuttamaan.
En itsekään hyväksy turhaa väkivaltaa mutta jos silloin tällöin on koiraa hieman rankemmin ojennettava en sitä paheksu (teen sen vain sen vuoksi että koirasta tulee yhteiskuntakelpoinen, meidän koirasta tulee törkeän iso, eikä minun tarvitse esim. lasten lähellä pelätä että koira puree niitä, nimim. ennen isoja koiria pelännyt).
On todella ärsyttävää kun ihmiset tulevat neuvomaan koirankasvatuksessa, esim. jokainen jonka kanssa puhun kertoo miten väärin ruokin koiraani tai kuinka vääriä TOKO-tapoja minulla on. Ja suurin osa näistä neuvojista on koirattomia ihmisiä jotka eivät ymmärrä koirien kanssa pelaamisesta yhtään mitään ovat vain kuulleet jossain "hyviä kasvatusvinkkejä"...
Jokainen koira on yksilö ja niitä ei voi käsitellä massana, en todellakaan läimisi koiraani remmillä jos se uskoisi helpommin mutta joissain tilanteissa läimäisy on ainoa toimiva keino...valitettavasti! Ja sen verran vielä; ei minulla paljoa voimaa ole, olen todella hentorakenteinen nainen joten koiraan ei todellakaan satu.
Ei koirani minua pahana pidä, olen hänelle se ykkönen vaikka mieheni yhtälailla viettää aikaa sen kanssa ja hoitaa sitä. Koiramme pelkää suunnattomasti haukkuvia koiria ja jos sellainen lenkillä vastaan tulee on pentu heti minun jalkojeni suojassa (vaikka mieheni olisi mukana lenkillä) ja jalkojen takaa katselee haukkuvaa otusta :)
Aselepo! Aurinkoisia päiviä sinulle ja koirallesi :)
on varmasti nähnyt, että nartut kurittavat pentujaan joskus todella rankasti.
Näin villakoira emon poikineen ja voi että sai pentu kyytiä ja selätystä kun ärsytti emoaan. Ei siitä pelokasta koiraa tullut.
Tuossa se nyt lötköttää meitin jaloissa. Niskasta nappasin minäkin kun pentu oli liian agressiivinen.
Aurinkoisia päiviä teillekin :)
pitää ottaa niskasta tai muuten se on kyllä niskan päällä. mielestäni koiralle täytyy ensin koittaa käskeä mutta sitten jos ei mene perille niin ravistaa vähän:) meidän koirasta on tullut mieleton ihanus kun on osattu käskeä!!!