Vuosien saatossa olen kuullut ja lukenut, kuinka maatalousyrittäjät vinkuvat sitä, että eivät saa kunnon ansioita ammatistaan.
kaupanala ja teollisuus ovat jo vuosia kehittäneet toimintojaan tehostamalla toimintamenetelmiään, logistiikkaa, tietojärjestelmiä, investoineet ja karsineet turhat kulut pois ja hakenut fuusioitumismahdollisuuksia jne. Maatalous on kuitenkin jämähtänyt tarjontalähtöiseen markkinamalliin, eikä kuten tänä päivänä vallitsevaan asiakaslähtöisyyteen. Eihän maanviljelijä voi selvitä vuodesta toiseen jolleivat he kasvata tilakokojaan ja tee yhteishankintoja, sekä kilpailuta sidosryhmiään. Eli kiinteiden kulujen osuutta ei osata tai haluta pudottaa tehostamalla ja laajentamalla toimintoja. Onhan se sanomattakin selvää, että yksi lehmä ei jätä kulujen jälkeen niin paljon kuin kymmenen lehmää.
Kyllähän se yrittämisen lähtökohta on, että omilla pitää tulla toimeen, eikä eletä valtion tai EU:n kädestä. Itse olen kauppias ja kilpailu kiristyy ja katteet murenee vuodesta toiseen. Jollen minä kehitä toimintojani ja hae tehoja, sekä vastaa asiakkaitteni odotuksia, niin konkurssi on edessä, eikä mikään instanssi maksa tappioitani, jos vaikka huonot ilmat pilaavat sesongin. Joten maatalousyrittäjät hoi! Jos oma työ ei elätä, niin tutki mitä markkinoilla haluttaisiin ja oltaisiin valmiita maksamaan, niin investoi siihen äläkä syytä päättäjiä huonosta menestyksestäsi. Eikös ne menestyvät maatalousyritykset ole suurtiloja, missä investoidaan ja kokeillaan uusia ratkaisuja.
Markkinatalous evoluutio pitää siitä huolen, että jos et pysy ajan hermolla, niin kilpailijat tekevät jatkossa työt sinun puolestasi. Jokainenhan on oman onnensa seppä!
kaupanala ja teollisuus ovat jo vuosia kehittäneet toimintojaan tehostamalla toimintamenetelmiään, logistiikkaa, tietojärjestelmiä, investoineet ja karsineet turhat kulut pois ja hakenut fuusioitumismahdollisuuksia jne. Maatalous on kuitenkin jämähtänyt tarjontalähtöiseen markkinamalliin, eikä kuten tänä päivänä vallitsevaan asiakaslähtöisyyteen. Eihän maanviljelijä voi selvitä vuodesta toiseen jolleivat he kasvata tilakokojaan ja tee yhteishankintoja, sekä kilpailuta sidosryhmiään. Eli kiinteiden kulujen osuutta ei osata tai haluta pudottaa tehostamalla ja laajentamalla toimintoja. Onhan se sanomattakin selvää, että yksi lehmä ei jätä kulujen jälkeen niin paljon kuin kymmenen lehmää.
Kyllähän se yrittämisen lähtökohta on, että omilla pitää tulla toimeen, eikä eletä valtion tai EU:n kädestä. Itse olen kauppias ja kilpailu kiristyy ja katteet murenee vuodesta toiseen. Jollen minä kehitä toimintojani ja hae tehoja, sekä vastaa asiakkaitteni odotuksia, niin konkurssi on edessä, eikä mikään instanssi maksa tappioitani, jos vaikka huonot ilmat pilaavat sesongin. Joten maatalousyrittäjät hoi! Jos oma työ ei elätä, niin tutki mitä markkinoilla haluttaisiin ja oltaisiin valmiita maksamaan, niin investoi siihen äläkä syytä päättäjiä huonosta menestyksestäsi. Eikös ne menestyvät maatalousyritykset ole suurtiloja, missä investoidaan ja kokeillaan uusia ratkaisuja.
Markkinatalous evoluutio pitää siitä huolen, että jos et pysy ajan hermolla, niin kilpailijat tekevät jatkossa työt sinun puolestasi. Jokainenhan on oman onnensa seppä!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitenkäs se asia meneekään herra kauppias!
Jos maan suurimmat elitarvikejalostajat eivät pysty saamaan kaupanalalta parempaa hintaa, niin kuinka sen voi saada yksittäinen viljelijä?
Muriset itsekin murenevasta kannattavuudesta mutta yksi esimerkki!
Lihan hinta jakaantuu noin suurin piirtein kolmeen osaan, yksi kolmannes tuottajalle, toinen jalostajalle ja kolmas kaupalle.
Maajussi joutuu tuotannon ylläpitämiseksi huolehtimaan tuotantorakennuksista, ostamaan ja tuottamaan rehut kasvatettaville eläimille ja muut kasvatukseen tarvittavat kulut.
Elintarvikkeiden jalostuksessa on myös omat kulunsa.
Mutta entä kauppias! Hänellä on kiinteistö jo muihinkin kauppatavaroihin valmiina, tarvitaan ainoastaa kylmälaatikko lihanmyyntiä varten ja homma sillä selvä.
Siis kauppias rosvoaa saman summan lähes olemattomilla kuluilla muihin tuotannon osallistujiin verrattuna, jos et sillä pärjää niin olet todella huono kauppias ja varsin huono neuvomaan muita omista lähtökohdistasi.
Se on kyllä totta, että elintarviketeollisuus ei pysty kiskomaan kaupoilta yli markkinahinnan. Sieltä ostetaan mistä saadaan hyvään hintaan ja laatuun. Minä en murissut kannattavuudesta vaan katteista hyvä ihminen, se on kaksi eri asiaa. Sanoit, että lihan hinta jakaantuu kolmeen osaan. Minun tapauksessani 20% jää kaupalle sis.alv. Kuka sen minun 13% prosenttia vie sitten? ;)
Vai laatikko valmiina ja pah sanon minä! Tulos on 1-2% liikevaihdosta = myynti-alv=lv, josta tulosta 1-2%. Onko se paljon täh? Muutaman vuoden välein pitää investoida ja uudistaa tuolla tuloksella.
Oletkos muuten huomannut, että surentuvien tilakokojen ohella pelloille rakenetaan aina vain suurempia ja suurempia hypermarketteja. Tämä siksi, jotta saataisiin tehot ylös ja kulut alas. Jos minä en pysty palvelemaan asiakkaitani kaikin puolin hyvin, niin kyllä he jaloillaan äänestävät ja menevät pelloille asioimaan. Joten säästöruuveja pitää vain kiristää.
Ja niin kuin minäkään en tiedä pilkun tarkasti sinun kulujasi, niin luulen, että sinäkään et tiedä paljon mitään markkinointi-,ketju-, ja tietojärjestämaksuista ja sen sellaisista. Minun pointtini on lähinnä se, että vanhanajan malli ei vetele, että ei kehitetä toimintoja, vaan vaaditaan valtio maksumieheksi. Minä tiedän ja arvostan maatalousyrittäjien työtä paljon, koska tunnen heistäkin monia ja olen kuullut hyviä ja huonoja tarinoita. Menestyville yrittäjille yhteisiä ominaisuuksia on mm. pitkäjänteisyys, riskinsietokyky,orientoituminen uusiin haasteisiin ja innovatiivisuus. Meidän kahden yrittämisessä on olennainen ero se, että toisella meistä on tuloksen teossa maksumies ja toisella ei
Itsekkin yrittäjänä totean vain, että molemmat tavallaan puhuu totta.
Kauppias ei todellakaan rosmoa, eikä kauppa ole mikään kultakaivos pikkukylässä.
Se on samanalainen elämäntapa kuin maatilanpitokin, molemmat on "naimisissa" hommansa kanssa ympäri vuorokauden ja yleensä vielä ilman lomia.
Itse en usko tähän "suuruuden ihannointiin"jota tarjotaan joka alalla ratkaisuksi kannattavuudelle, kysymys on siitä että miksi Suomi on kalliiden kustannusten maa.
Pohjoismainen yhteiskunta malli on sellainen, että välillinen verotus kova ja se nostaa hintatasoa, investoinnit ovat myös paljon kalliimmat kuin etelässä, jossa aurinko paistaa aina ...
Tästä seuraa että kaiken yritystoiminna on oltava erittäin tuottavaa ja tehokasta, se taas on vaikeaa suurten etäisyyksien ja pienen väestöpohjan takia.
Toinen syy on se, ettei Suomessa osata hyödyntää paikallista tuotantoa eikä lainsäädäntö suosi paikallisia.
Rakennuksetkin rakennetaan betonista ja pellistä ...
Vaikka metsät on puuta täynnä.
kun puhutaan luonnosta ja elävistä eläimistä.
Helppo on asiasta puhua sellaisen, jolle suhde eläinmaailmaan ja luontoon on tuntematon käsite.
Siksi minä en ymmärrä, enkä suostu hyväksymään aloittajan tekstiä laajentamisesta ja yrityksen suurentamisesta.
Kyse ei ole tusinatavarasta!
Kyseessä on paljon mutkikkaampi asia kuin suurissa suunnitelmissa ja tuotannon tehostamishaaveissa kuvitellaan.
Aika näyttää, mitkä tulevat olemaan seuraukset tälle linjalle lähdettäessä.
Minä tiedän, että ne tulevat olemaan vakavat ja hyvin maailmanpoliittista tilannetta horjuttavat.
Kun on lähdetty tälle tielle, josta ei ole paluuta enää entiseen, niin ei edes piirunkaan vertaa ole harkittu ja ajateltu sitä, mihin tämä johtaa.
Saattaa koittaa ankeat ajat vielä elintarviketuotannon turvaamisessa.
Ihmiskunta on tehnyt aina virheitä ja ei näytetä yhtään oppivan omista virheistään.
Elämme sitä aikaa, kun ei ole enää sijaa lähimmäisenrakkaudelle eikä millekään hyvälle asialle maailmassa. Kaikessa ja kaikkialla ajatellaan vain ja ainoastaan omaa etua.
Kulutamme ja tuhlaamme luontoa sen minkä kerkiämme ja se näkyy jo ilmaston muuttumisessa.
Kuinka käy, kun teemme maastaloustuotannosta tietyillä alueilla olevan massatuotannon?
Missä on järjenjuoksu tulevaisuuden ajatellen?
Turhaan vingut kaupan surkeutta ja huonoa menestystä, olisiko parempi sinun soveltaa oppiasi ensin omaan yritykseen ja sen jälkeen jakaa tietoa muille!
Tämän päivän kauppias on palvelijan sisasta muuttunut palveltavaksi, toki hän hyllyn järjestää mutta tavarantoimittaja joutuu täyttämään hyllyt ja hinnoittelemaan valmiiksi tuotteet, kauppiaalle jää vain kassakoneen näpytys.
Täytyy sanoa, että voi surkeuksien surkeus jos ei niillä eväillä kauppa kannata.
hengissä maailamassa olevat kaksi lajia ovat torakat ja kauppiaat.
Jooo, itseasiassa tämä "suuruuden ihannointi" termi kuvaa hyvin kyseistä kehitystä, Suomi ei edes sovellu kyseiseen tuotantomalliin.
Ajatelkaa nyt itsekkin jotain Amerikan preerioita tai Ukrainan aroja, esim. viljanviljelyalueina.
Ei Suomlainen mäkinen, kivinen, metsäinen, soinen jne tila pysty koskaan olemaan samassa tuotantoiskussa näiden suurtilojen kanssa, joissa on satoja tuhansia hehtaareja yhden omistajan peukalon alla.
Tai lihakarjatiloina jotain Argentiinan "pampaa" jossa samalla tilalla on satojatuhansia eläimiä, ei rehu-, aitaus-, karjasuoja-, ojitus-, koneistus-, työvoimakustannuksia samalla lailla kuin Suomessa.
Metsätiloinakin Suomen tilat on liian pieniä, vaikka tuotantona varmaankin se on kilpailukykyistä muihin maihin verrattuna.
Suomalainen maanviljely perustuu perheviljelmiin, ei plataaseihin tai rancheihin, tai kolhooseihin ...
Se on myös EU:n linja.
Eikö nykyinen tuotanto sitten riitä kattamaan kotimaista kysyntää?
Pitääkö tuottaa enemmän?
Tilastojen mukaan tehokkuus kyllä riittää, jos katsotaan millä hinnoilla tuotanto toimii, Suomessa EU:n keskitasoa alemmat tuottajahinnat, eikö se riitä kertomaan kilpailukyvystä kaiken?
kattamaan kotimaisen kulutuksen nykyisessä laajuudessa.
Mutta kai nämä isot teurastamot tarvitsee yli oman tarpeen raaka-ainetta jolloin saavat poljettua hinnan alas ja onhan näitten kyljessä esimerkiksi A-Tuottajat yksi helvetin loislauma meidän elätettävänä.
Tiedät varmaan,mitä naudanliha tiskissäsi maksaa:parhaimmillaan sisäfilepaisti yli 20ekee kilo?Ja sitä vielä hienosti HÄRÄNfileeksi sanotaan,kun se on tavallista nautaa/lehmää... Tiedätkös,mitä tuottaja siitä saa?-Yleensä noin 1-3 e/kilo?Maksat ja munuaisetymt viedään ilmaiseksi...Ja kun hinta tiskissä nousee,niin kukahan kerää sen voiton?-KAUPPIAS! Eli näin te kehitätte yritystänne,viljelijöiden kustannuksella...
Mitä vittua valitat, tämä on vapaa maa jossa jokainen määrittelee itse millä hintaa tuotteensa myy.
Jos kerran hinta on liian matala, niin senkun nostat hintaa, niin muutkin tekee sinun puheidesi mukaan ...
Tottakai jokainen yrittää saada tuotteensa mahdollisimman edullisesti ostettua, myös kauppiaan asiakas, kauppiailla vain ei ole sellaista etujärjestöä joka jyrää kauppiaille hinnat valmiiksi, jokainen on omillaan.
niin muutkin tekee!! Tuntuu kaikilla olevan hätä, että viljelijät pärjää LIIAN HYVIN...
Maidon-ja lihantuottajilla kun on vain yksi-kaksi paikkaa,johon tuotteet haetaan/ostetaan!Suomessa kun on tehty niille monopolit,vähän kuin ALKO! Ei täältä SAA myydä ihan mihin vain, Suomen laki(tai EU:n) kun kieltää.
Nou HÄTÄ,niin kauan kuin melkein joka päivä saa itse syödä, lehmät kun ruokitaan 3-8kertaa päivässä.
Meidänkin kauppias laski kyllä itselleen hyvät myyntivoitot,jotta kauppa kannattaa! Helppoahan se olisi,jos näin voisi tehdä. Lehmiä/sonneja kun ei saa enää haudatakaan, niin myytävä on hinnalla millä hyvänsä, ja tämän tietävät ostajat eli lihatalot/meijerit. Muuten ne menevät;tuottajan maksamina;poltettavaksi. Ja joku vielä luuli, että sekin jäte menee sitten pellolle TUOTTAMAAN! Että sellasta "tietoa",täyttä puppua....