Pyrin varmaan ensi vuonna tuohon koulutusohjelmaan. Onko sinne todella vaikea päästä niin kuin väitetään? Itse haluaisin todella sinne alalle, motivaatiota löytyy, mutta pelkään että koulumenestys estää pääsyn tuonne alalle. Lukiossa keskiarvoni on tässä vaiheessa 7.8. Entäs sisältyykö opintoihin paljon matematiikkaa? Itselläni se on ehdottomasti heikoin aine.
Kirjasto ja tietopalvelun koulutusohjelma.
9
1569
Vastaukset
- Sadetta
Olen vähän aikaa sitten valmistunut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi Seinäjoen amk:sta. Seinäjoen ja Oulun seudun amk:hin on helpompi päästä opiskelemaan tätä alaa kuin Turkuun. Itse pääsin Seinäjoelle C:n papereilla (keskiarvo noin kahdeksan)ja hyvin vähäisellä työkokemuksella. Ja ainakaan Seinäjoella varsinaista matematiikkaa ei kuuulunut opintoihin laisinkaan, joten siitä ei tule ongelmaa.
- Seinäjoki oli paikkakuntana?
Sitä vielä kysyisin kun Seinäjoella olet opiskellutkin?
- ...
Millaisia aineita opiskelitte? Oliko opiskelua rankkaa vai helppoa?
- Sadetta
... kirjoitti:
Millaisia aineita opiskelitte? Oliko opiskelua rankkaa vai helppoa?
Itse muutin muualta Seinäjoelle opiskelemaan, ja Seinäjoki oli ihan ok opiskelijakaupunki. Aika pieni todellakin, mutta kyllä sieltä periaatteessa kaikki tarvittava löytyy, samoin opiskelijaelämää. Opiskelija-asuntoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa www.marttilankortteeri.fi
Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin mm. liiketaloutta, markkinointia, laskentatoimea ja oikeustiedettä ja vain vähän varsinaisia kirjastoalan kursseja. Kaiken kaikkiaan opintoihin kuului mm. kirjakulttuuria, kustannustoimintaa, kirjastojen tietojärjestelmiä, tekijänoikeutta, kokoelmatyötä, tiedonhankintaa, atk:ta, kirjastojen hallintoa ja taloutta ja tietoturvaa käsitteleviä kursseja. Lisäksi tietenkin kieliopintoja minimivaatimuksena kolmessa eri kielessä (esim. englanti, ruotsi ja saksa). Ruotsia täytyi opiskella vähintään neljä opintoviikkoa (nykyisin tosin käytössä opintopisteet, jos tämä käytäntö on säilynyt samana niin se tarkoittaa kuutta opintopistettä).
Samoin opintoihin kuului hieman myös vapaasti valittavia kursseja, jotka saivat olla mitä kursseja tahansa sekä valinnaisia kursseja, jossa oli valittava yksi paketti neljästä eri kokonaisuudesta, joista yksi oli kirjallisuus. Pakollisia kirjallisuusopintoja ei siis kuulunut, valinnaisina ja vapaasti valittavina niitä sai ottaa jos oli kiinnostunut aiheesta.
Opiskelun aikana tehtiin hyvin paljon ryhmä- ja paritöitä ja opiskelun rankkuus vaihteli ajankohdasta riippuen. Kursseja järjestettiin enemmän keväällä kuin syksyllä, joten keväällä oli rankempaa (varsinkin loppukeväällä), mutta kaikesta selviää. Opiskelu oli kuitenkin mielenkiintoista.
Kirjasto- ja yritysvierailuja ei valitettavasti paljoa tehty, mutta koulussa tehtiin kyllä työelämälähtöisiä projekteja ja ryhmätöitä. Opiskelu oli hyvin koulumaista ja suurin osa kirjastoalan ammattikursseista järjestettiin vain oman vuosikurssin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden kesken eli suurimmalla osasta ammatillisista kursseista meitä oli noin 20 henkilöä.
Työharjoittelu suoritetaan kolmannen vuoden syksyllä ja sen voi suorittaa esimerkiksi kirjastossa, yrityksen tietopalvelussa, kirjakaupassa tai kustantamossa oman kiinnostuksen mukaan. Työharjoittelu kestää 20 viikkoa ja sen voi suorittaa yhdessä tai kahdessa paikassa, mieluiten yhdessä.
Kiinnostus tiedonhakuun (tiedonjano!) on erittäin hyödyllinen piirre, jos aiot kirjasto- ja tietopalvelualalle.
Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle miettiessäsi alan valintaa. - carpediem_87
Sadetta kirjoitti:
Itse muutin muualta Seinäjoelle opiskelemaan, ja Seinäjoki oli ihan ok opiskelijakaupunki. Aika pieni todellakin, mutta kyllä sieltä periaatteessa kaikki tarvittava löytyy, samoin opiskelijaelämää. Opiskelija-asuntoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa www.marttilankortteeri.fi
Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin mm. liiketaloutta, markkinointia, laskentatoimea ja oikeustiedettä ja vain vähän varsinaisia kirjastoalan kursseja. Kaiken kaikkiaan opintoihin kuului mm. kirjakulttuuria, kustannustoimintaa, kirjastojen tietojärjestelmiä, tekijänoikeutta, kokoelmatyötä, tiedonhankintaa, atk:ta, kirjastojen hallintoa ja taloutta ja tietoturvaa käsitteleviä kursseja. Lisäksi tietenkin kieliopintoja minimivaatimuksena kolmessa eri kielessä (esim. englanti, ruotsi ja saksa). Ruotsia täytyi opiskella vähintään neljä opintoviikkoa (nykyisin tosin käytössä opintopisteet, jos tämä käytäntö on säilynyt samana niin se tarkoittaa kuutta opintopistettä).
Samoin opintoihin kuului hieman myös vapaasti valittavia kursseja, jotka saivat olla mitä kursseja tahansa sekä valinnaisia kursseja, jossa oli valittava yksi paketti neljästä eri kokonaisuudesta, joista yksi oli kirjallisuus. Pakollisia kirjallisuusopintoja ei siis kuulunut, valinnaisina ja vapaasti valittavina niitä sai ottaa jos oli kiinnostunut aiheesta.
Opiskelun aikana tehtiin hyvin paljon ryhmä- ja paritöitä ja opiskelun rankkuus vaihteli ajankohdasta riippuen. Kursseja järjestettiin enemmän keväällä kuin syksyllä, joten keväällä oli rankempaa (varsinkin loppukeväällä), mutta kaikesta selviää. Opiskelu oli kuitenkin mielenkiintoista.
Kirjasto- ja yritysvierailuja ei valitettavasti paljoa tehty, mutta koulussa tehtiin kyllä työelämälähtöisiä projekteja ja ryhmätöitä. Opiskelu oli hyvin koulumaista ja suurin osa kirjastoalan ammattikursseista järjestettiin vain oman vuosikurssin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden kesken eli suurimmalla osasta ammatillisista kursseista meitä oli noin 20 henkilöä.
Työharjoittelu suoritetaan kolmannen vuoden syksyllä ja sen voi suorittaa esimerkiksi kirjastossa, yrityksen tietopalvelussa, kirjakaupassa tai kustantamossa oman kiinnostuksen mukaan. Työharjoittelu kestää 20 viikkoa ja sen voi suorittaa yhdessä tai kahdessa paikassa, mieluiten yhdessä.
Kiinnostus tiedonhakuun (tiedonjano!) on erittäin hyödyllinen piirre, jos aiot kirjasto- ja tietopalvelualalle.
Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle miettiessäsi alan valintaa.Ootko saanu alan töitä? Kiinnostais kuulla, kun hain tänä keväänä SEAMKiin.
- Sadetta
carpediem_87 kirjoitti:
Ootko saanu alan töitä? Kiinnostais kuulla, kun hain tänä keväänä SEAMKiin.
Joo, työskentelen tällä hetkellä eräässä kaupunginkirjastossa.
- kun jaksat vastailla kysymy...
Sadetta kirjoitti:
Joo, työskentelen tällä hetkellä eräässä kaupunginkirjastossa.
Itse vaivaisin vielä sen verran että onko kirjasto ainoa mahdollinen työpaikka alalta valmistuvalle? Saako koulutuksesta pätevyyden esim kustannustyöhön?
Niin ja mitä tasoa mahtavat olla palkka ja työllisyystaso? Kiitos jo etukäteen :)
- mahdollisuus
Voisit pyrkiä myös ns. kirjastomerkonomi-koulutukseen, pääsisit ajallisesti paljon vähemmällä. Kestää yo-pohjalta vain 2 vuotta.
Ja työssä arvostetaan samaan kuin AMK:n suorittaneet. - Anonyymi
Vanha ketju, muttei kannata enää kirjastoalan ammattitutkintoa tai tradenomin papereita hankkia. Kyseiset koulutukset jääneet ajasta jälkeen ja niillä työttömyys taattua. Informaatikot menevät edelle eli se koulutus kannattaa. Muu on jo historiaa. Harva työllistyy alalle, koska paikkoja hyvin, hyvin vähän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2764712Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452894Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k362882Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061674Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 611438
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2201204