Kirjasto ja tietopalvelun koulutusohjelma.

...

Pyrin varmaan ensi vuonna tuohon koulutusohjelmaan. Onko sinne todella vaikea päästä niin kuin väitetään? Itse haluaisin todella sinne alalle, motivaatiota löytyy, mutta pelkään että koulumenestys estää pääsyn tuonne alalle. Lukiossa keskiarvoni on tässä vaiheessa 7.8. Entäs sisältyykö opintoihin paljon matematiikkaa? Itselläni se on ehdottomasti heikoin aine.

9

1569

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sadetta

      Olen vähän aikaa sitten valmistunut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi Seinäjoen amk:sta. Seinäjoen ja Oulun seudun amk:hin on helpompi päästä opiskelemaan tätä alaa kuin Turkuun. Itse pääsin Seinäjoelle C:n papereilla (keskiarvo noin kahdeksan)ja hyvin vähäisellä työkokemuksella. Ja ainakaan Seinäjoella varsinaista matematiikkaa ei kuuulunut opintoihin laisinkaan, joten siitä ei tule ongelmaa.

      • Seinäjoki oli paikkakuntana?

        Sitä vielä kysyisin kun Seinäjoella olet opiskellutkin?


      • ...

        Millaisia aineita opiskelitte? Oliko opiskelua rankkaa vai helppoa?


      • Sadetta
        ... kirjoitti:

        Millaisia aineita opiskelitte? Oliko opiskelua rankkaa vai helppoa?

        Itse muutin muualta Seinäjoelle opiskelemaan, ja Seinäjoki oli ihan ok opiskelijakaupunki. Aika pieni todellakin, mutta kyllä sieltä periaatteessa kaikki tarvittava löytyy, samoin opiskelijaelämää. Opiskelija-asuntoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa www.marttilankortteeri.fi

        Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin mm. liiketaloutta, markkinointia, laskentatoimea ja oikeustiedettä ja vain vähän varsinaisia kirjastoalan kursseja. Kaiken kaikkiaan opintoihin kuului mm. kirjakulttuuria, kustannustoimintaa, kirjastojen tietojärjestelmiä, tekijänoikeutta, kokoelmatyötä, tiedonhankintaa, atk:ta, kirjastojen hallintoa ja taloutta ja tietoturvaa käsitteleviä kursseja. Lisäksi tietenkin kieliopintoja minimivaatimuksena kolmessa eri kielessä (esim. englanti, ruotsi ja saksa). Ruotsia täytyi opiskella vähintään neljä opintoviikkoa (nykyisin tosin käytössä opintopisteet, jos tämä käytäntö on säilynyt samana niin se tarkoittaa kuutta opintopistettä).

        Samoin opintoihin kuului hieman myös vapaasti valittavia kursseja, jotka saivat olla mitä kursseja tahansa sekä valinnaisia kursseja, jossa oli valittava yksi paketti neljästä eri kokonaisuudesta, joista yksi oli kirjallisuus. Pakollisia kirjallisuusopintoja ei siis kuulunut, valinnaisina ja vapaasti valittavina niitä sai ottaa jos oli kiinnostunut aiheesta.

        Opiskelun aikana tehtiin hyvin paljon ryhmä- ja paritöitä ja opiskelun rankkuus vaihteli ajankohdasta riippuen. Kursseja järjestettiin enemmän keväällä kuin syksyllä, joten keväällä oli rankempaa (varsinkin loppukeväällä), mutta kaikesta selviää. Opiskelu oli kuitenkin mielenkiintoista.

        Kirjasto- ja yritysvierailuja ei valitettavasti paljoa tehty, mutta koulussa tehtiin kyllä työelämälähtöisiä projekteja ja ryhmätöitä. Opiskelu oli hyvin koulumaista ja suurin osa kirjastoalan ammattikursseista järjestettiin vain oman vuosikurssin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden kesken eli suurimmalla osasta ammatillisista kursseista meitä oli noin 20 henkilöä.

        Työharjoittelu suoritetaan kolmannen vuoden syksyllä ja sen voi suorittaa esimerkiksi kirjastossa, yrityksen tietopalvelussa, kirjakaupassa tai kustantamossa oman kiinnostuksen mukaan. Työharjoittelu kestää 20 viikkoa ja sen voi suorittaa yhdessä tai kahdessa paikassa, mieluiten yhdessä.

        Kiinnostus tiedonhakuun (tiedonjano!) on erittäin hyödyllinen piirre, jos aiot kirjasto- ja tietopalvelualalle.

        Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle miettiessäsi alan valintaa.


      • carpediem_87
        Sadetta kirjoitti:

        Itse muutin muualta Seinäjoelle opiskelemaan, ja Seinäjoki oli ihan ok opiskelijakaupunki. Aika pieni todellakin, mutta kyllä sieltä periaatteessa kaikki tarvittava löytyy, samoin opiskelijaelämää. Opiskelija-asuntoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa www.marttilankortteeri.fi

        Ensimmäisenä vuonna opiskeltiin mm. liiketaloutta, markkinointia, laskentatoimea ja oikeustiedettä ja vain vähän varsinaisia kirjastoalan kursseja. Kaiken kaikkiaan opintoihin kuului mm. kirjakulttuuria, kustannustoimintaa, kirjastojen tietojärjestelmiä, tekijänoikeutta, kokoelmatyötä, tiedonhankintaa, atk:ta, kirjastojen hallintoa ja taloutta ja tietoturvaa käsitteleviä kursseja. Lisäksi tietenkin kieliopintoja minimivaatimuksena kolmessa eri kielessä (esim. englanti, ruotsi ja saksa). Ruotsia täytyi opiskella vähintään neljä opintoviikkoa (nykyisin tosin käytössä opintopisteet, jos tämä käytäntö on säilynyt samana niin se tarkoittaa kuutta opintopistettä).

        Samoin opintoihin kuului hieman myös vapaasti valittavia kursseja, jotka saivat olla mitä kursseja tahansa sekä valinnaisia kursseja, jossa oli valittava yksi paketti neljästä eri kokonaisuudesta, joista yksi oli kirjallisuus. Pakollisia kirjallisuusopintoja ei siis kuulunut, valinnaisina ja vapaasti valittavina niitä sai ottaa jos oli kiinnostunut aiheesta.

        Opiskelun aikana tehtiin hyvin paljon ryhmä- ja paritöitä ja opiskelun rankkuus vaihteli ajankohdasta riippuen. Kursseja järjestettiin enemmän keväällä kuin syksyllä, joten keväällä oli rankempaa (varsinkin loppukeväällä), mutta kaikesta selviää. Opiskelu oli kuitenkin mielenkiintoista.

        Kirjasto- ja yritysvierailuja ei valitettavasti paljoa tehty, mutta koulussa tehtiin kyllä työelämälähtöisiä projekteja ja ryhmätöitä. Opiskelu oli hyvin koulumaista ja suurin osa kirjastoalan ammattikursseista järjestettiin vain oman vuosikurssin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden kesken eli suurimmalla osasta ammatillisista kursseista meitä oli noin 20 henkilöä.

        Työharjoittelu suoritetaan kolmannen vuoden syksyllä ja sen voi suorittaa esimerkiksi kirjastossa, yrityksen tietopalvelussa, kirjakaupassa tai kustantamossa oman kiinnostuksen mukaan. Työharjoittelu kestää 20 viikkoa ja sen voi suorittaa yhdessä tai kahdessa paikassa, mieluiten yhdessä.

        Kiinnostus tiedonhakuun (tiedonjano!) on erittäin hyödyllinen piirre, jos aiot kirjasto- ja tietopalvelualalle.

        Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle miettiessäsi alan valintaa.

        Ootko saanu alan töitä? Kiinnostais kuulla, kun hain tänä keväänä SEAMKiin.


      • Sadetta
        carpediem_87 kirjoitti:

        Ootko saanu alan töitä? Kiinnostais kuulla, kun hain tänä keväänä SEAMKiin.

        Joo, työskentelen tällä hetkellä eräässä kaupunginkirjastossa.


      • kun jaksat vastailla kysymy...
        Sadetta kirjoitti:

        Joo, työskentelen tällä hetkellä eräässä kaupunginkirjastossa.

        Itse vaivaisin vielä sen verran että onko kirjasto ainoa mahdollinen työpaikka alalta valmistuvalle? Saako koulutuksesta pätevyyden esim kustannustyöhön?
        Niin ja mitä tasoa mahtavat olla palkka ja työllisyystaso? Kiitos jo etukäteen :)


    • mahdollisuus

      Voisit pyrkiä myös ns. kirjastomerkonomi-koulutukseen, pääsisit ajallisesti paljon vähemmällä. Kestää yo-pohjalta vain 2 vuotta.
      Ja työssä arvostetaan samaan kuin AMK:n suorittaneet.

    • Anonyymi

      Vanha ketju, muttei kannata enää kirjastoalan ammattitutkintoa tai tradenomin papereita hankkia. Kyseiset koulutukset jääneet ajasta jälkeen ja niillä työttömyys taattua. Informaatikot menevät edelle eli se koulutus kannattaa. Muu on jo historiaa. Harva työllistyy alalle, koska paikkoja hyvin, hyvin vähän.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      276
      4712
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      134
      3050
    3. Miten löydän sinut

      Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit
      Ikävä
      45
      2894
    4. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      36
      2882
    5. Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla

      Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?
      Heinola
      77
      1816
    6. Vaikea tilanne

      Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te
      Ikävä
      106
      1674
    7. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1521
    8. Milloin kaivatullasi

      .. on nimipäivä?
      Ikävä
      61
      1438
    9. Kehtaisitko näyttäytyä

      kaivattusi seurassa?
      Ikävä
      95
      1292
    10. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      220
      1204
    Aihe