Jos yhtään lasta ei adoptoitaisi vaan heidät annettaisiin sijaisperheesiin...

..niin osaako joku laskea kuinka paljon se maksaisi yhteiskunnalle?

Joku täällä kirjoittaa että anna lapsesi sijaisperheeseen. Lapsen voi antaa vaikka äiti olisi vain väsynyt jne.
Mutta oletteko ajatelleet paljonko se maksaa yhteiskunnalle? Monet kunnat ovat köyhiä, ne hakevat valtion apua, jotta selviäisivät perustarpeiden järjestämisestä: terveydenhuolto, koulut, päiväkodit, yms.

Minusta sijaisperheeseen lapsen antaminen pitäisi olla tarkkaan harkittu. Lapsen paras paikka on omassa pysyvässä perheessä. (Biologinen tai adoptioperhe, johon ei liity raha.)

Sijaisperhe saa korvauksen siitä että huolehtii lapsesta. Perheelle maksetaan kulukorvausta, lapsen hoitopaikka, yms. Sillä lapsi ei ole heidän omansa, lapsella on äiti jossain muualla.

Ymmärrän että joskus sijaisperhe on paras paikka lapselle, mutta sitä en ymmärrä että jotkut tarjoavat sitä täällä ratkaisuksi melkein kaikkeen.
111626
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Adoption tarkoitus on edelleenkin tarjota vanhempansa menettäneelle lapselle perhe ja uudet vanhemmat, ei toimia lapsettomuushoitona. Ideaalista olisi se, että vanhemmat jaksaisivat huolehtia lapsestaan, jokainen lapsen laiminlyönti ja muu vahingoittaminen on liikaa ja huostaanotot ikäviä pakkotilanteita. Sen sijaan, jos vaikeassa asemassa oleva vanhempi (teini, yksinhuoltaja tms.) ottaa itse ajoissa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin tai hakee lapselleen päivähoitoa tai sijaisperhettä, ei tästä saisi rangaista ottamalla pysyvästi lasta pois koska monesti ongelmat ovat todellakin tilapäisluontoisia ja saadaan ajan kanssa, läheisten ja yhteiskunnan tuen avulla korjattua. Esimerkiksi teiniäidin koulunkäynti. Se on hänen oma ja myös hänen lapsensa etu ja on erittäin kohtuullista, että hänen lapsestaan myös muiden toimesta (ja muiden verovaroilla) voidaan huolehtia tarpeellisessa määrin.

Äänestä
  • ..adoptio on lapsettomuushoitoa, niin huh, huh!

    Sitä se ei todellakaan ole, eikä kukaan järkevä sitä siihen edes rinnasta!

    Toivottavasti sinäkään et sitä tosissasi tarkoittanut!

    Jos joku haluaa biologisen lapsen niin sitten hän haluaa biologisen lapsen. Adoptiolapsi jonka joku toinen on synnyttänyt ei ole sama kuin se että on itse omista ja puolison geeneistä saanut aikaiseksi oman lapsen.
    Joskus voi olla että tarvitaan avuksi laina munasoluja tai siittiöitä, mutta lapsi kasvaa siltikin omassa vatsassa. Saa tuntea vauvan kehittyvän omassa ruumiissa.
    Sitä ei voi verrata adoptioon, jonka on joku muu saanut alulle ja synnyttänyt. Adoptiolapsi on aina yllätys, mitä hän perinyt vanhemmiltaan. jne.

    Jos sinulla mikko olisi biologisia ja adoptiolapsia, niin luulen että et kirjoittaisi tuollaisia älyttömyyksiä.

    Äänestä

  • Konseptit sekaisin. kirjoitti:

    ..adoptio on lapsettomuushoitoa, niin huh, huh!

    Sitä se ei todellakaan ole, eikä kukaan järkevä sitä siihen edes rinnasta!

    Toivottavasti sinäkään et sitä tosissasi tarkoittanut!

    Jos joku haluaa biologisen lapsen niin sitten hän haluaa biologisen lapsen. Adoptiolapsi jonka joku toinen on synnyttänyt ei ole sama kuin se että on itse omista ja puolison geeneistä saanut aikaiseksi oman lapsen.
    Joskus voi olla että tarvitaan avuksi laina munasoluja tai siittiöitä, mutta lapsi kasvaa siltikin omassa vatsassa. Saa tuntea vauvan kehittyvän omassa ruumiissa.
    Sitä ei voi verrata adoptioon, jonka on joku muu saanut alulle ja synnyttänyt. Adoptiolapsi on aina yllätys, mitä hän perinyt vanhemmiltaan. jne.

    Jos sinulla mikko olisi biologisia ja adoptiolapsia, niin luulen että et kirjoittaisi tuollaisia älyttömyyksiä.

    Kyllähän se nyt vaan niin on, että adoptio on edelleen viimeinen lapsettomuuden hoitokeino. Noin 80% adoptoivista pariskunnista kärsii biologisesta lapsettomuudesta. Nyt on tosin muotia adoptoida omien biologisten lasten jatkoksi ulkomailta adoptiolapsi. Erittäin pieni, suorastaan häviävän pieni, on se adoptiovanhempien joukko joille adoptio on ensisijainen lastenhankintakeino. Täytyy myös muistaa, että kotimaisia adoptiolapsia annetaan vain biologisesta lapsettomuudesta kärsiville ja tietyt ulkomaiset adoptiokontaktit vaativat lapsettomuustodistusta.

    Siis adoptiovanhempien kannalta adoptio on nimenomaan lapsettomuushoitokeino. Adoptiolasten näkökulmasta adoptio on lastensuojelua. Yhteiskunnan näkökulmasta adoptio on lastensuojelua (kotimainen adoptio), lapsiväestön hankintaa ja jotkut pitävät sitä myös yhtenä kehitysavun muotona (kv-adoptio).

    Tässä muutamia nettilinkkejä todisteeksi siitä, että lapsettomuus ja adoptio kuuluvat saumattomasti toisiinsa.

    Adoptio viimeisenä lapsettomuushoitojen listassa:
    http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=3373723

    Therezzan lapsettomuus ja adoptiosivut:
    http://www.aumanet.fi/~therezza/

    Helsinkiläiseen Rannan perheeseen yritettiin lasta useamman vuoden ajan. Lapsettomuushoitojen jälkeen äiti Leila ja isä Esa päättivät ottaa askeleen kohti kansainvälistä adoptiota...
    http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2002/171202_a.htm

    Terveyskammarin lapsettomuus-sivut. Etusivulla heti adoptio-linkki.
    http://www.nicehouse.fi/terveys/lapsettomuus/index.htm

    Adoptioäidin kirjoitus biologisesta lapsettomuudesta (Interpedian[!] nettisivuilla)
    http://www.interpedia.fi/jarjesto/lehti/2003_2_2.htm

    Äänestä

  • Konseptit sekaisin. kirjoitti:

    ..adoptio on lapsettomuushoitoa, niin huh, huh!

    Sitä se ei todellakaan ole, eikä kukaan järkevä sitä siihen edes rinnasta!

    Toivottavasti sinäkään et sitä tosissasi tarkoittanut!

    Jos joku haluaa biologisen lapsen niin sitten hän haluaa biologisen lapsen. Adoptiolapsi jonka joku toinen on synnyttänyt ei ole sama kuin se että on itse omista ja puolison geeneistä saanut aikaiseksi oman lapsen.
    Joskus voi olla että tarvitaan avuksi laina munasoluja tai siittiöitä, mutta lapsi kasvaa siltikin omassa vatsassa. Saa tuntea vauvan kehittyvän omassa ruumiissa.
    Sitä ei voi verrata adoptioon, jonka on joku muu saanut alulle ja synnyttänyt. Adoptiolapsi on aina yllätys, mitä hän perinyt vanhemmiltaan. jne.

    Jos sinulla mikko olisi biologisia ja adoptiolapsia, niin luulen että et kirjoittaisi tuollaisia älyttömyyksiä.

    Ehkäpä samaa voisi sanoa sinullekkin joka kirjoittelit nimimerkillä konseptit sekaisin.
    Jos sulla olisi adoptiolapsi, niin et todennäköisesti noin asiaa näkisi.
    Ainakin omat näkemykseni epäilyineen muuttuivat täydellisesti adoptiossa.

    Äänestä

  • Konseptit sekaisin. kirjoitti:

    ..adoptio on lapsettomuushoitoa, niin huh, huh!

    Sitä se ei todellakaan ole, eikä kukaan järkevä sitä siihen edes rinnasta!

    Toivottavasti sinäkään et sitä tosissasi tarkoittanut!

    Jos joku haluaa biologisen lapsen niin sitten hän haluaa biologisen lapsen. Adoptiolapsi jonka joku toinen on synnyttänyt ei ole sama kuin se että on itse omista ja puolison geeneistä saanut aikaiseksi oman lapsen.
    Joskus voi olla että tarvitaan avuksi laina munasoluja tai siittiöitä, mutta lapsi kasvaa siltikin omassa vatsassa. Saa tuntea vauvan kehittyvän omassa ruumiissa.
    Sitä ei voi verrata adoptioon, jonka on joku muu saanut alulle ja synnyttänyt. Adoptiolapsi on aina yllätys, mitä hän perinyt vanhemmiltaan. jne.

    Jos sinulla mikko olisi biologisia ja adoptiolapsia, niin luulen että et kirjoittaisi tuollaisia älyttömyyksiä.

    Mielestäsi adoptiolapsi on aina yllätys, mitä hän on perinyt vanhemmiltaan jne. Juuri ennen tuota olit kirjoittanut, että lainamunasoluista tai -siittiöistä kasvava lapsi on eri lailla oma. Eiköhän se silloinkin ole kuitenkin ainakin puoliksi yllätys, mitä lapsi on perinyt geeneissään? Tarkoitukseni on tässä kyseenalaistaa sitä, miten erilaisia nämä kaikki tavat nyt sitten ovatkaan...

    Äänestä

  • thtst kirjoitti:

    Kyllähän se nyt vaan niin on, että adoptio on edelleen viimeinen lapsettomuuden hoitokeino. Noin 80% adoptoivista pariskunnista kärsii biologisesta lapsettomuudesta. Nyt on tosin muotia adoptoida omien biologisten lasten jatkoksi ulkomailta adoptiolapsi. Erittäin pieni, suorastaan häviävän pieni, on se adoptiovanhempien joukko joille adoptio on ensisijainen lastenhankintakeino. Täytyy myös muistaa, että kotimaisia adoptiolapsia annetaan vain biologisesta lapsettomuudesta kärsiville ja tietyt ulkomaiset adoptiokontaktit vaativat lapsettomuustodistusta.

    Siis adoptiovanhempien kannalta adoptio on nimenomaan lapsettomuushoitokeino. Adoptiolasten näkökulmasta adoptio on lastensuojelua. Yhteiskunnan näkökulmasta adoptio on lastensuojelua (kotimainen adoptio), lapsiväestön hankintaa ja jotkut pitävät sitä myös yhtenä kehitysavun muotona (kv-adoptio).

    Tässä muutamia nettilinkkejä todisteeksi siitä, että lapsettomuus ja adoptio kuuluvat saumattomasti toisiinsa.

    Adoptio viimeisenä lapsettomuushoitojen listassa:
    http://www.tohtori.fi/?page=2442205&id=3373723

    Therezzan lapsettomuus ja adoptiosivut:
    http://www.aumanet.fi/~therezza/

    Helsinkiläiseen Rannan perheeseen yritettiin lasta useamman vuoden ajan. Lapsettomuushoitojen jälkeen äiti Leila ja isä Esa päättivät ottaa askeleen kohti kansainvälistä adoptiota...
    http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2002/171202_a.htm

    Terveyskammarin lapsettomuus-sivut. Etusivulla heti adoptio-linkki.
    http://www.nicehouse.fi/terveys/lapsettomuus/index.htm

    Adoptioäidin kirjoitus biologisesta lapsettomuudesta (Interpedian[!] nettisivuilla)
    http://www.interpedia.fi/jarjesto/lehti/2003_2_2.htm

    Jos luette tarkkaan adoptioäidin kirjoituksen interpedian sivuilta, niin hänkin kertoo, ettei adoptio ole lapsettomuushoitoa. Se on yksi vaihtoehto / mahdollisuus muiden joukossa SAADA lapsi. Olen itse biologisesti lapseton. Lapsettomuushoitoja en ole halunnut läpikäydä, tarkoitan hedelmöityshoitoja. Pitkän pohdinnan jälkeen (ollako lapseton pariskunta vai lapsellinen pariskunta) päädyimme adoptioon.

    Äänestä

  • TTT kirjoitti:

    Jos luette tarkkaan adoptioäidin kirjoituksen interpedian sivuilta, niin hänkin kertoo, ettei adoptio ole lapsettomuushoitoa. Se on yksi vaihtoehto / mahdollisuus muiden joukossa SAADA lapsi. Olen itse biologisesti lapseton. Lapsettomuushoitoja en ole halunnut läpikäydä, tarkoitan hedelmöityshoitoja. Pitkän pohdinnan jälkeen (ollako lapseton pariskunta vai lapsellinen pariskunta) päädyimme adoptioon.

    Miten muuten perustelet tuon, että adoptio ei ole lapsettomuushoito, kuin kyseisen adoptioäidin kirjoituksella? Miksi adoptio luetellaan erittäin usein lapsettomuushoitojen listoissa? Miksi Lapsettomien Tuki ry. (nykyisin joku simpukkayhdistys) puhuu adoptiosta lapsettomien mahdollisuutena ja jopa adoptiosta lapsettomien siltana perhe-elämään? Miksi Akuutin artikkelissa todetaan näin: "Kansainvälisessä adoptiossa lapsi saa itselleen perheen ja samalla siinä ratkeaa monen perheen biologinen lapsettomuus." Minä haluan tietää, mitä adoptio on, jos se ei ole lapsettomuushoito? Miksi adoptio ei voisi olla lapsettomuushoito niille, ketkä eivät voi saada biologista lasta? Onko lapsettomuushoito-sanassa jokin ikävä sävy? Totuushan on se, että nämä ihmiset adoptoivat juuri sen takia, kun eivät voi saada biologisia lapsia. Hehän ovat ensin yrittäneen biologisia lapsia ja erittäin harva varmaan olisi ryhtynyt adoptioon, jos biologisia lapsia olisi saanut. Osa perheistä tietenkin adoptoi ilman lapsettomuustaustaa, mutta heitä on alle 20% suomalaisista adoptiohakijoista ja -vanhemmista.

    Äänestä

  • kumma&ihme kirjoitti:

    Miten muuten perustelet tuon, että adoptio ei ole lapsettomuushoito, kuin kyseisen adoptioäidin kirjoituksella? Miksi adoptio luetellaan erittäin usein lapsettomuushoitojen listoissa? Miksi Lapsettomien Tuki ry. (nykyisin joku simpukkayhdistys) puhuu adoptiosta lapsettomien mahdollisuutena ja jopa adoptiosta lapsettomien siltana perhe-elämään? Miksi Akuutin artikkelissa todetaan näin: "Kansainvälisessä adoptiossa lapsi saa itselleen perheen ja samalla siinä ratkeaa monen perheen biologinen lapsettomuus." Minä haluan tietää, mitä adoptio on, jos se ei ole lapsettomuushoito? Miksi adoptio ei voisi olla lapsettomuushoito niille, ketkä eivät voi saada biologista lasta? Onko lapsettomuushoito-sanassa jokin ikävä sävy? Totuushan on se, että nämä ihmiset adoptoivat juuri sen takia, kun eivät voi saada biologisia lapsia. Hehän ovat ensin yrittäneen biologisia lapsia ja erittäin harva varmaan olisi ryhtynyt adoptioon, jos biologisia lapsia olisi saanut. Osa perheistä tietenkin adoptoi ilman lapsettomuustaustaa, mutta heitä on alle 20% suomalaisista adoptiohakijoista ja -vanhemmista.

    Kuka tahansa voi yrittää saada lapsen.
    Melkein kuka tahansa voi mennä lapsettomuushoitoihin.
    Mutta adoptio ei ole vaihtoehto kaikille, koska:
    - jotkut haluaa itse synnyttää lapsen
    - jotkut eivät pääse adoptioneuvontaan (esim. Ikä, jokin sairaus,..)
    - jotkut ei saa adoptiolasta (esim. rahallinen tilanne on vaikea, tai suhde ei ole neuvonnanantajan mielestä kunnossa.)
    Ja kaikki ei halua adoptoida, koska sen vuoksi perhe "syynätään".

    Lapsettomuushoidoissa tähdätään siihen että aviopari saa lapsen.
    Adoptiossa tähdätään siihen että lapsi saa itselleen sopivimman perheen.

    Jotkut adoptoi vaikka heillä on jo biologisia lapsia.

    Minä en voi sille mitään mitä sinun sanomasi tahot kirjoittavat.
    Mutta tiedoksi että minä olen eri mieltä kuin sinä!

    Ja minusta lapsettomuus-sanassa on ikävä sävy silloin kun se yhdistetään suoraan adoptioon.
    Minusta ne ovat kaksi eri asiaa.

    Esim. me voisimme olla lapsettomuushoidoissa, mutta minulle ei ole tärkeää saada omaa lasta synnyttämällä. Minusta lapsi on aíhan yhtä oma adoptoitunakin.

    Äänestä

"Sillä lapsi ei ole heidän omansa, lapsella on äiti jossain muualla."

Adoptiossakin lapsen oikea äiti on muualla, lapsi on vain juridisesti adoptiovanhempien ....

Äänestä
  • Juuri tästä piti minunkin huomattaa. Ehdit ensin :)

    Äänestä

Tässä on nyt tilastotietoa vuodelta 2004.

- Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsi oli Suomessa kaikkiaan 14704
- Näistä huostaanotettuja oli 8673
- Samana vuonna adoptoitiin 37 lasta vierasperheisiin. Kaikkiaan kotimaisia adoptioita oli yli 100, mutta suurin osa näistä oli perheensisäisiä adoptioita. Lisäksi oli aikuisadoptioita.
- Edelleen samana vuonna oli lastensuojelun avohuollon piirissä 59912 lasta.
(Lähde:Stakes)

Eli siis adoptiot ovat yksi linnunkakka tuossa määrässä. Kunnilta ja valtioilta menee paljon rahaa lastensuojeluun. Se työ ei kuitenkaan ole turhaa.

Kenenkään lapsensa tulevaisuutta pohtivan biovanhemman EI TULE SYYLLISTYÄ tämmöisistä kirjoituksista. Jos valitset lapselle sijaisperheen, se on aivan hyvä ratkaisu. Valtio ja kunnat maksavat jo tällä hetkellä noin 15000 lapsen kasvun kodin ulkopuolella. Kenenkään ei siis tämän takia pidä ryhtyä adoptioon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihmettelenpä kirjoitti:

..niin osaako joku laskea kuinka paljon se maksaisi yhteiskunnalle?

Joku täällä kirjoittaa että anna lapsesi sijaisperheeseen. Lapsen voi antaa vaikka äiti olisi vain väsynyt jne.
Mutta oletteko ajatelleet paljonko se maksaa yhteiskunnalle? Monet kunnat ovat köyhiä, ne hakevat valtion apua, jotta selviäisivät perustarpeiden järjestämisestä: terveydenhuolto, koulut, päiväkodit, yms.

Minusta sijaisperheeseen lapsen antaminen pitäisi olla tarkkaan harkittu. Lapsen paras paikka on omassa pysyvässä perheessä. (Biologinen tai adoptioperhe, johon ei liity raha.)

Sijaisperhe saa korvauksen siitä että huolehtii lapsesta. Perheelle maksetaan kulukorvausta, lapsen hoitopaikka, yms. Sillä lapsi ei ole heidän omansa, lapsella on äiti jossain muualla.

Ymmärrän että joskus sijaisperhe on paras paikka lapselle, mutta sitä en ymmärrä että jotkut tarjoavat sitä täällä ratkaisuksi melkein kaikkeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu