Seinä rakenne
Mitäs sanotte tälläisestä seinä rakenteesta ulkoa sisälle päin
Lauta (tiili) ilmarako 30mm tuulensuojalevy 25mm- puurunko 125mm vuorivilla- tuulensuojalevy 25mm- 50mm koolaus vuorivilla- ilmansulkupaperi ja cyproc 13mm, seinän kokonaisvahvuus laudalla 290mm ja lämmöneriste vahvuus 275 mm (valmistajien mukaan 25mm tuulensuoja vastaa 50mm villaa) tuleeko rakenteesta toimiva ja kun siinä ei ole muovia niin hengittääkö ja riittävän lämmön eristävä ja mahtaako täyttää uudet määräykset ?
Mitäs sanotte tälläisestä seinä rakenteesta ulkoa sisälle päin
Lauta (tiili) ilmarako 30mm tuulensuojalevy 25mm- puurunko 125mm vuorivilla- tuulensuojalevy 25mm- 50mm koolaus vuorivilla- ilmansulkupaperi ja cyproc 13mm, seinän kokonaisvahvuus laudalla 290mm ja lämmöneriste vahvuus 275 mm (valmistajien mukaan 25mm tuulensuoja vastaa 50mm villaa) tuleeko rakenteesta toimiva ja kun siinä ei ole muovia niin hengittääkö ja riittävän lämmön eristävä ja mahtaako täyttää uudet määräykset ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Huokuminen pysähtyy tuohon Gyproc:iin, ja kai meinaat tuon rakenteen maalata tai tapetoida sisäpuolelta. Siinä sellainen lisäys liistereistä, paperista, muovista, tai oljystä eli lateksista, että tukehtumiskuolema iskee varmasti. Seinä voidaan tehdä vähemmilläkin materiaaleilla = ainakin halvempi.
Miksi siellä pitää Runko-Leijona villojen välissä olla, siihen kelpaa normaali 12mm kuitulevy.
Runkomateriaalina 2X6" on yleisempi. Se 25mm tuulensuoja on tätä Runko-Leijonalevyä, vahvuudesta johtuen se tukee talon rungon mutta eristää vain n. ainevahvuuden verran.
25mm tuulensuoja, 150X50 runkotolppa villa, 12mm normaalikuitulevy, ristiin 50X50 villa, cyproc = rakenteella on n. 230..250mm eristevahvuus.
Minusta seinärakenteen lisääminen 300mm ei tuo sellaisia etuja käytännössä kun teoriassa voisi luulla.
Voihan siihen igluun laittaa vaikka 600mm seinät jos siltä tuntuu . Suurin osa olemassa olevista rakennuksista on eristevahvuudeltaan 200mm /- 50mm, ainakin täällä etelä-Suomessa.
Mitä tulee hengittävyyteen, jos seinät tehdään ns. hengittävät on myös yläpohja tehtävä samoin.
Julkisissa rakennuksissa on käytetty selluvilla puhallusta yläpohjissa ilman höyrysulkuja vuosia.
Homman ydin on siinä että normaalikokoisessa pientalossa on kuitenkin niin pienet ilmamäärät jotka liikuvat eristeissä jolloin ei kondensiorajapintaa sen varsinaisessa merkityksessä pääse syntymään.
Haihduttava pinta-ala on katto suurin osa seinistä jos talossa on jonkunlainen ilmavaihto ei kosteuden kanssa ole mitään ongelmaa seinissä, eikä katossa.
Olen muutamia kertoja joutunut tekemään vintillä töitä tällaisessa talossa keskellä talvea. Kun laittaa kätensä puhallusvilloihin on kun laittaisi linnun höyheniin , eristeet ovat täysin kuivat ja aivan lähellä kattopaperia lämpimät.
Harvalaudan alla ,ennen puhallusvilla ,voi käyttää tukevaa rakennuspaperia, oksamassa pahvia, tai ohutta kovalevyä ilman pinnoitetta.
Hengittääkö ja hengittääkö... Mitään ei rakentamisesta ja rakenteiden toiminnasta ymmärretä, mutta aina muistetaan kysyä että hengittäähän se, hengittäähän. Hyvin ovat Termex- ym. kaupustelijat saaneet asiansa perille!
Hirsitalojen lisäeristeenä käytetää usein selluvillaa, joka on periaatteessa puuta, miksi sitä rakennetta pitäisi suojella muovilla ja estää rakenteiden tuuletus ?
Puurunko, kuitulevy tuulensuoja ja kuitulevy sisäseinään,puhallusselluvilla seinäersiteeksi, miksi tämä rakenne olisi eristettävä muovilla ?
Kuitulevy tuulensuoja puurunko,villat ,kuitulevy, ohutvilla, sisäverhouslevy, miksi muovittaa ja missä on seinän ns. kastepiste ?
Minun ei tarvitse käsitellä asiaa teoriassa vaan nämä asiat olleet todellisuutta jo vuosikymmenet ,koska olen rakentanut taloja mainitulla tavalla.
Näillä rakenteilla toteutetut seinät voi vetäistä auki missä tekemässäni rakennuksessa ¨tahansa ,ei taatusti löydy homeisia nurkkia.
Olen ollut tekemässä talolaajennusta missä on löytynyt 5-vuotiaasta rivitalosta hometta seinärakenteesta ja runkotolpissa oli sinistä hometta jo reilusti.
En ole vielä koskaan nähnyt hengittävää puurakennetta homehtuvan, eipä ole vanhat hirsitalotkaan homehtuneet vaikka enenvanhaan ei ollut edes nykyistä ilamvaihtoa ja puulämmityksestä johtuen rakennuksen kosteus talvella oli suuri.
Sitten sille "kivimiehelle" ,ei niitä sisäseiniä millään paksulla latexilla maalata kun silloin -60 luvulla, oikeaoppisesti ei vedetä sillä latexilla ulkoseiniäkään.
Tosin maalasimme kotitaloni vuonna -68 "panulla" vanhaan harjattuun lautaseinään ja uusinta tehtiin -88 , eli aikahyvin se sentään seinässä pysyi.
"puulämmityksestä johtuen rakennuksen kosteus talvella oli suuri"...
Mitä ihmettä, juuri tuon puulämmityksen vuoksi vanhoissa taloissa on ollut kuivaa talvellakin... Kun keskusuunissa on poltettu valtava määrä puuta, niin ulkoa on imetty kuivaa pakkasilmaa pirtiin seinien läpi. Ja sisällähän ei vettä pahemmin käsitelty, pesulla käytiin pihasaunassa ja talousvesikin lämmitettiin saunassa tai navetassa. Hirsitalorakentajalle pitäisikin aina edellyttää pesutilojen rakentamista erilliseen piharakennukseen. Maasta läytyy paljonkin yli 200 vuotiaita pirttejä, hyvin ovat säilyneet, mutta sauna on uusittu moneen kertaan, vaikka sekin on hirsinen.
Rakenteen pitää tuulettua ulospäin ja sitähän muovi seinän sisäpinnassa ei hidasta yhtään.
Maasta löytyy mm. tuhansia 20 vuotiaita autoja, jotka eivät ole homehtuneet, vaikka toimivat täysin koneellisen ilman vaihdon varassa ja seinät ovat taatusti ilmaa ja kosteutta läpäisemättömiä. Lisäksi niitä käytetään erittän ankarissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa.
IV-kone on talon keuhkot ja rakenteen läpi läähättäminen on nahan läpi hengittämistä.
hengittäminen on muuten välttämätöntä; jos nahkasi maalataan kauttaaltaan ilmaa läpäisemättömällä maalilla, niin kuolla kupsahdat auttamatta, vaikka rokkatorveasi ei suljettaisikaan, ja voisit hengittää "ilmastointisi" kautta.
Jotenkin ontuu tuo väitöksesi "tappi" ? Kosteusmittauksissa puulämmitteinen talo on talvella aina kostempi kun keskuslämmitteinen talo vaikka sauna sijaitsisi puolenkilometrin päässä rakennuksesta. Ei talot märkäne haihdunta vesihöyryistä vaan tuulettumattomasta rakenteesta ja väärintehdyistä vesieristeistä.
Ei kai normaali koti mikään kylpylä ole jossa haihdutetaan satoja neliömetrien alalta vettä kosteilta kaakelipinnoilta.
Ei myöskään kukaan kirjoittajista ole väittänyt seinärakenteen olevan ainoa henkireikä rakennuksesta ulos.
Tilastollisesti näitä epäonnistuneita tai huonostitehtyjä "tiivitätaloja" on kuitenkin enemmistö.
ihon pitää pystyä "hengittämään" nahan läpi, mutta muu elimistö tarvitsee keuhkoja.
Aivan kuten rakennuksessa. Seinä kuivaa ulospäin mutta ilma tuodaan koneella.
En tiedä mistä mittauksista puhut, mutta olisiko niin että puulämmiteiset ovat usein ilman kosteussulkua ja keskuslämmitteiset kosteussululla?
Tarkennappas Tappi mitä tarkoitat kosteussululla. Kenties höyrynsulkua?
Jos talosta puuttuu kosteussulku, niin taatusti puutuu höyrysulkukin.
Seinärakenteesi on aika hurjalainen. Miksi siellä välissä pitää olla tuulensuojalevy? Jos kysyt hengittävyydestä, niin minun mielestä tämä hengittää, ja ainoa vika on, että lasikuituvilla on ilman höyrynsulkua. Koska ilmassa on kosteutta ja kosteus siirtyy lämpötilaerojen vuoksi, niin on aivan varma että jossakin vaiheessa kastepiste saattaa pahimmillaan olla siellä lasivillan keskellä. Esim. ulkona -30 ja sisällä 25. Tämä tietenkin täytyisi osoittaa laskelmilla, että missä kastepiste on eri lämpätilaeroilla.
Jos käytät vain hörynsulkupaperia, niin silloin eristeesi on selluvilla. Ja toimii.
Mitä paksumpi seinä, niin sitä parempi seinä U-arvo. Mutta rajansa kaikella, hyötysuhdetta voi miettiä kun rahassa mittaa. Noin 250 mm on ekologisesti järkevä paksuus. Ei kulu energiaa harakoille.
Toivottavasti rakennnat hyvän ja lämpimän talon.
Pari kommenttia tällaisesta seinästä:
-ensinnäkään paksun tuulensuojalevyn lämmöneristävyys ei ole sama kuin mineraalivillalla, lambda normaalinen taitaa olla 0.05 kun se villoilla on 0.037-0.045 W/mK, joten kauppiaasi on luvannut perättömiä. (Valmistajan www-sivu ei toimi, joten en voinut varmistaa lukuarvoa)
-toisaalta seinän paksuntamisesta saatava säästö energiankulutuskustannuksiin katoaa aika nopeasti kun lämmöneristeen kokonaisvahvuus ylittää 200mm. Talossasi on myös ala- ja yläpohja ja seinissä runsaasti ikkuna- ja oviaukkoja ja myös ilmanvaihto, joten se seinän läpi johtuva lämpövirta ei ole kovin suuri.
Yleisesti ottaen paksuilla lämpöeristekerroksilla sisäinen konvektio kasvaa ja paksuntamisesta saatava hyöty katoaa. Ilma alkaa liikkumaan eristekerroksen sisällä, ulkopinnassa jäähtyen ja painuen alaspäin ja vastaavasti sisäpinnassa ylöspäin nousten. Tällöin paksusta eristeesta saatava hyöty katoaa. Siksi näitä viritelmiä levy/villa/levy/villa/levy tehdään.
Uudet eristysmääräykset tulevat nyt sitten voimaan lokakuun 2003 alusta, kuten YMP vihdoin tällä viikolla ilmoitti. Ennen tätä haetut rakennusluvat käsitellään nykyisten vaatimusten mukaan. Seinässä U-arvovaatimus muuttuu aika vähän, 0,28>0,25 W/m2K, joten käytännön seinärakenteisiin sillä ei ole paljoakaan merkitystä.
Alkuperäinen kysyjä voisi tehdä itselleen lisäkysymyksen tuosta hengittävyydestä, mitä hyötyä/haittaa on höyrynsulkumuovin käytöstä seinärakenteessa. Kiistaton tosiasia on että seinään siirtyy diffuusion myötä kosteutta ja millä voimalla se kosteus sitten tulisi takaisin huonetilaan sitä kostuttamaan, jos se ensin on siirtynyt seinärakenteeseen? Näinhän rakenteen kuvitellaan usein toimivan.
Seinä voidaan toki tehdä ilman höyrynsulkuakin, mutta tällöin sen kaikki materiaalit pitää valita siten, että kosteudesta ei tule haittaa ja että seinä rakenne kuivaa luotettavasti sen kylmemmältä pinnalta.