loppuuko

Tuohon pitänee tarkentaa, että kuolinpesään velkoja sitten aikanaan pääsee vielä käsiksi, vaikka muu perintä onkin loppunut.

rauhassa kirjoitti:

Tuohon pitänee tarkentaa, että kuolinpesään velkoja sitten aikanaan pääsee vielä käsiksi, vaikka muu perintä onkin loppunut.

väitteesi, et velkoja(t) pääsevät aikanaan kuolinpesään, kun ulosotto ei ole mahdollista?

Jos pitää, niin veloista ei pääse muuten kuin maksamalla velkansa tai velkajärjestelyllä...

paikkaansa kirjoitti:

väitteesi, et velkoja(t) pääsevät aikanaan kuolinpesään, kun ulosotto ei ole mahdollista?

Jos pitää, niin veloista ei pääse muuten kuin maksamalla velkansa tai velkajärjestelyllä...

Pitää paikkansa. Sillä velka itsessään ei vanhene eikä lakkaa olemasta, sitä vain ei 15 v:n jälkeen enää voi ulosottoteitse periä! Tämä siis mahdollistaa kaikenlaisen muun perinnän. Nähtäväksi jää, kuinka monet viitsivät esim. käyttää perintätoimistoja. Ainoa ero todellakin on pakkoperinnän loppuminen 15v:n jälkeen.

ex-perijä kirjoitti:

Pitää paikkansa. Sillä velka itsessään ei vanhene eikä lakkaa olemasta, sitä vain ei 15 v:n jälkeen enää voi ulosottoteitse periä! Tämä siis mahdollistaa kaikenlaisen muun perinnän. Nähtäväksi jää, kuinka monet viitsivät esim. käyttää perintätoimistoja. Ainoa ero todellakin on pakkoperinnän loppuminen 15v:n jälkeen.

"Sillä velka itsessään ei vanhene eikä lakkaa olemasta, sitä vain ei 15 v:n jälkeen enää voi ulosottoteitse periä!"
Siis ei nykyään, tosin noita ulosotosta vapautuneitakaan ei vielä ole, joten luulen että tilanne tulee muuttumaan. Nykytilanne että velkoja voidaan periä sitten kuolinpesältä ulosoton päättymisen jälkeen, on kohtuuton sekä velkojan että velallisen kannalta. Velallisen kannalta se on huonoa, koska se passivoi, sillä tosivanhoissa veloissa suurin osa velkapääomasta muodostuu erilaisista koroista ja kuluista, jolloin lopullinen velkapääoma voi olla moninkertainen alkuperäiseen velkaan verrattuna. Joten on varmaa, jos velallinen saa jotain varallisuutta myöhemmin elämässään kerättyä, niin varmasti hän pitää elinaikanaan huolen, että siitä ei jää velkojille jaettavaa. Tai sitten vain pitää huolen että elää siten ettei mitään varallisuutta pääse elinaikana kertymään, esim. joko elämällä erilaisilla tuilla, tai hankkii omaisuuden pimeillä tuloilla toisten nimiin, jolloin omistussuhteita on vaikea osoittaa jälkikäteen.

Velkojan kannalta se on myös epäoikeudenmukainen, sillä jos kyseessä on nuori velallinen, joka vaikkapa 25-vuotiaana joutuu suurista veloista ulosottoon. Se tarkoittaa että hän vapautuu ulosotosta 40-vuotiaana. Jos kyseinen kaveri elää vaikkapa 80-vuotiaaksi, niin velkojan on katkaistava vanheneminen 5-vuoden välein 40 -vuoden ajan. Tästä tulee varmasti aiheutumaan velkojalla vaivaa ja kuluja sen verran, että kuinkahan moni näkee sen vaivan arvoiseksi, varsinkin jos saaminen kuolinpesältä on siltikin varsin epävarmaa. Lisäksi pitää muistaa, että jos tuo katkaiseminen unohtuu, niin velka vanhenee normaalien velan vanhenemissääntöjen mukaisesti.

Eli luulen että tuo laki tulee muuttumaan siten, että silloin kun velka heitetään 15 vuoden jälkeen pois ulosotosta, niin se myös vanhenee samalla.

"Tämä siis mahdollistaa kaikenlaisen muun perinnän."
Kerrohan mitä merkitystä tällä "kaikenlaisella muulla perinnällä" oikein käytännössä on? No tietenkin sillä voi yrittää katkaista vanhenemista, mutta eiköhän ne rävyyt taida lentää roskiin varsin varmasti, ja se velkojakin kiistää edes saaneensa mitään muistutuksia, joten eipä siitä edes vanhemisen suhteen olisi suurta iloa, vaan silti vanheneminen jouduttaisiin katkaisemaan kuluja lisäävästi oikeudessa.

C.E. kirjoitti:

"Sillä velka itsessään ei vanhene eikä lakkaa olemasta, sitä vain ei 15 v:n jälkeen enää voi ulosottoteitse periä!"
Siis ei nykyään, tosin noita ulosotosta vapautuneitakaan ei vielä ole, joten luulen että tilanne tulee muuttumaan. Nykytilanne että velkoja voidaan periä sitten kuolinpesältä ulosoton päättymisen jälkeen, on kohtuuton sekä velkojan että velallisen kannalta. Velallisen kannalta se on huonoa, koska se passivoi, sillä tosivanhoissa veloissa suurin osa velkapääomasta muodostuu erilaisista koroista ja kuluista, jolloin lopullinen velkapääoma voi olla moninkertainen alkuperäiseen velkaan verrattuna. Joten on varmaa, jos velallinen saa jotain varallisuutta myöhemmin elämässään kerättyä, niin varmasti hän pitää elinaikanaan huolen, että siitä ei jää velkojille jaettavaa. Tai sitten vain pitää huolen että elää siten ettei mitään varallisuutta pääse elinaikana kertymään, esim. joko elämällä erilaisilla tuilla, tai hankkii omaisuuden pimeillä tuloilla toisten nimiin, jolloin omistussuhteita on vaikea osoittaa jälkikäteen.

Velkojan kannalta se on myös epäoikeudenmukainen, sillä jos kyseessä on nuori velallinen, joka vaikkapa 25-vuotiaana joutuu suurista veloista ulosottoon. Se tarkoittaa että hän vapautuu ulosotosta 40-vuotiaana. Jos kyseinen kaveri elää vaikkapa 80-vuotiaaksi, niin velkojan on katkaistava vanheneminen 5-vuoden välein 40 -vuoden ajan. Tästä tulee varmasti aiheutumaan velkojalla vaivaa ja kuluja sen verran, että kuinkahan moni näkee sen vaivan arvoiseksi, varsinkin jos saaminen kuolinpesältä on siltikin varsin epävarmaa. Lisäksi pitää muistaa, että jos tuo katkaiseminen unohtuu, niin velka vanhenee normaalien velan vanhenemissääntöjen mukaisesti.

Eli luulen että tuo laki tulee muuttumaan siten, että silloin kun velka heitetään 15 vuoden jälkeen pois ulosotosta, niin se myös vanhenee samalla.

"Tämä siis mahdollistaa kaikenlaisen muun perinnän."
Kerrohan mitä merkitystä tällä "kaikenlaisella muulla perinnällä" oikein käytännössä on? No tietenkin sillä voi yrittää katkaista vanhenemista, mutta eiköhän ne rävyyt taida lentää roskiin varsin varmasti, ja se velkojakin kiistää edes saaneensa mitään muistutuksia, joten eipä siitä edes vanhemisen suhteen olisi suurta iloa, vaan silti vanheneminen jouduttaisiin katkaisemaan kuluja lisäävästi oikeudessa.

minullakin 20 00 euron verovelka häipyi ja sain siitä oikein todistuksen jotta en ole verottajalle enään velkaa.