Aloin aikoinani seurustella itseäni 17v vanhemman miehen kanssa, mutta nyt se alkaa ukkoutua kovaa vauhtia, vaikka minkämoisia sairauksia. Itse 48v ja hyvin nuorekas, menevä, katseita keräävä nainen. En enää jaksa.
Jos ei jaksa, ja tahtoo lopettaa suhteen, onko ihan tavaton julmuri? Itsehän tuo otti riskin aikoinaan hakiessaan itselleen roimasti nuoremman kumppanin.
Jos ei jaksa, ja tahtoo lopettaa suhteen, onko ihan tavaton julmuri? Itsehän tuo otti riskin aikoinaan hakiessaan itselleen roimasti nuoremman kumppanin.
Vastaukset 65
Vanhimmat
..kokeileen niitä katseen tarjoojia. sillähän se selviä,
mitäs siinä vanhaa sairasta ukkoa kiusaat!
Kun mieles tekee kuitenkin noin kovasti vielä?
Kerros sit joskus kuin se toimi, kun niitä juttuja harvoin kuulee/näkee
jotka olis vuodenkin kestäneitä, tuonkin ikäinen kun olet.
"Itsehän tuo otti riskin.."
Hyvä hyvä, tässä oli kait joku juju tai peräti
huijaus hänellä takaajatuksena kun noin vaan otti,
aijotko toimia itse yhtä passiivisesti, siinä sen
seuraavan ottajan kanssa? Voi V***U teidän juttuja!!!!!
Etkö itsekin ottanut saman riskin,yhtä suuri se ikäero oli toisinkin päin!
Olet hyvin itsekäs ihminen
Oletko avioliitossa vai avoliitossa?
Mielestäni avioliitto velvoittaa pysymään miehesi rinnalla.Kun taas avoliiton periaatehan on että voi lähteä jos ei miellytä.Meinaan kun ei ole vielä sitoutunut.
rapistuu iän mukana ja paljon nopeammin kun naiset!
siis ole mielestäsi sitoutumista?
saada.
Miehet kuolee nuorempina ja menettävät kykynsä aikaisemmin.
Vaikka siittämään pystyisivätkin.
minulla on 11-vuotta vanhempi mies ja olen nyt hänen omaishoitajansa.
Kuule yllätys yllätys nuorena olin naimisissa,
yhtäsuurella ikäerolla, mutta kuule sen jälkee
noita äidinpikkunilkkejä passanu, alakaa, justiisa täss elämän vaiheessa arvostaa niitä
arvoja joita tuollainen ikäero antaisi, rauhaa
turvallisuutta, elämänkokemusta. Olen kanssa
45, mutta huom, mielelläni heittääsin sen 44 ukon
hemmettiin, ja kaselisin n. 15-20 vuotta vanhempaa charmanttia, jolle olisin nuori kaunis
tulevaisuus. Mieti Sitä!
Monesti kaipaa juuri päinvastaista vaikka asiat
on ihan kohallaan, hae hormonilääkitys, jos
alakanu vaihevuojet liikaa kuumottaa!!!!
http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm/2-vanhene.html
"Vaikka useimmissa maissa naiset elävät miehiä kauemmin, on iäkkäiden naisten elämässä enemmän raihnaisuutta, hoivavelvollisuutta, köyhyyttä, koulutuksen ja vaikuttamismahdollisuuksien puutetta miehiin verrattuna."
S u o m a l a i n e n v a n h u u s
"Naisilla on elinajan odote syntyessä lähes 81 vuotta ja miehillä vastaavasti lähes 73 vuotta."
Selviö oli nuo toruva ja haukkuva kannanotto.
Itse pidin eron jälkeen seuraa 14 vuotta vanhemman miehen kanssa.
Onnekseni menivät sukset ristiin sen verran, että lopetin suhteen.
Neljä vuotta suhteen lopettamisesta, mies oli sairastui Alzheimerin tautiin.
Jos haluat henkilö hoitajaksi, kolmas sektori tarjoaa tilaisuuksia mahdollisuus saada ihan oma pappa tai mamma.
Minulle yhteiset tuttavamme kertoessaan miehen sairastuneen sanoivat: Oli hyvä kun suhteenne oli ohi.
Vahinko, että joudut kantapään kautta oppimaan. Mies hankki huomattavasti nuoremman naisen; vanhuuden turvaksi juuri vetreän hoitajan muodossa.
Suhteessa ei vastavuoroisuutta ole, ihan luonnollisista syistä.
Mies joka rakastuu nuorempaan ei silloin ajattele tulevansa vanhaksi!
tuttavarouvien kanssa ollaan juteltu, nykyiset
n. 48-55vuotiaat miehet yleensä olleet jo
lapsesta saakka äidin lellikkejä, että siitä
vaan jos haluutta kyll nää sen ikäset ossoo, ja
vielä kiksautellaan väliss teini-ikäsii.
Kuule soot liian vanha ihteäs nuoremmille, jos
nyt lähet oottaa sua yksinäinen loppuelämä.
Kaikki ei oo kultaa mikä kiiltää.
otti vanhemman joka ehkä jopa erosi oman ikäisestä vaimostaan hänen vuokseen?
Olen yhä sitä mieltä, että nyt päätät tulevaisuutesi.
Tietysti on yhteiskunnalle kannattavinta saada sinusta omaishoitaja.
Toivottavasti et itse sitä tule koskaan tarvitsemaan.
Itsellisenä olet vapaa liikkumaan harrastamaan ja vaikka matkustelemaan.
elämänkumppanista?
Lyhyesti ei.
Mies on tienannut eläkkeensä jne.
Dementia riitti syyksi miehelle jättää ystävättäreni 15 vuoden yhteiselon jälkeen ja siirtyä naapurin p-rouvan "talliin".
Liiton alettua olivat 49 v ja 51 v.
Lähde ja ELÄ.
moraalittomuuttasi ja empatian puutettasi
itsellesi ja pidä varasi, ettei kierrätys toteudu toisinpäin. ;))
Jokainen on oman onnensa seppä ja elää omien arvojensa mukaan. Pääasia, että itse on sinut oman elämänsä ja arvojensa kanssa. Omat tunteesi ja omatuntosi ovat toivottavasti sinulle tärkeämpiä kuin "yleinen mielipide". Itsensä kanssa on elettävä koko loppuelämä, naapurit vaihtuvat... ;)
Elämme vain kerran! Se aika on syytä käyttää niin miellyttävästi kuin mahdollista.
Sinulla alkaa olemaan kiire!
Nauti ihmeessä loppuvuosistasi täysillä!
Jos yhteinen kokemusmaailmanne ei ole teitä yhteen nivonut niin irroittelemaan vaan.
Meillä on hieman sama tilanne. Vaimoni on nuorempi mutta hänellä on parantumaton verisyöpä ja elinikäennusteessa elää jo 'laina-aikaa'.
Positiivinen, aktiivinen, hyväkuntoisen näköinen ihminen.
Yhteinen elämämme on ollut siinä määrin tyygyttävä, jopa onnellinen, ettei mieleenikään juolahtaisi jättää vaimoani nyt vaan elämme yhdessä loppuelämämme.
Minun mieheni kuoli äkillisesti noin 10 vuotta sitten. En olisi antanut pois, mutta minultahan ei kukaan kysynyt, mitä haluan. Hän oli minua toistakymmentä vuotta vanhempi. Mutta ei siitä ollut haittaa, pikemminkin elämän rikkautta ja suurta rakkautta.
että jollekin tulee mieleenkään "heivata ukko yli laidan" vain sen takia, että hän on vanha. Etkö todellakaan ajatellut,silloin kun aloitte seurustelemaan?
Ensinnäkin, kauanko olette olleet yhdessä? Rakastatko miestäsi. JOS rakastat, pysyt hänen rinnallaan "kunnes kuolema teidät erottaa", jos et, niin mitä sitä yhdessä olemaan oli hän minkä ikäinen tahansa!
pilvin pimein jotka hylkää vaimonsa,nuoren naisen takia.Miksi naiset ei sais hylätä?Vanhat miehet jopa perustaa uuden perheen nuoremman kanssa ja ei kai tässä pitäs olla ihmettelemistä.
vuotista ukkoa en huoli nuorempi mies pitää olla
että aikoinaan niin paljon vanhemman miehen. Etkö muita saanut, vai oliko se just se oikea.
Kaikkihan me vanhetaan. 5-v tästä eteenpäin voit olla jo paljon "vanhempi" kuin nyt. Sairaudet ja vaivat kun usein alkavat 50-v täytettyään.
Joo, sitähän se rakkaus on, että ollaan kummatkin vetäviä ja pantavia muiden silmissä. Jos tulee riippurinnat tai ryppyinen kaljamaha, niin paras lopettaa rakkaudesta haaveileminen. Ainakaan kenenkään "nuorekkaan" kanssa.
Keskustelu on eksynyt aivan väärille urille
kyllä mies ,jos se on pitänyt kunnostaan
huolen vakka 80-vuotiaana on hyvä seksikumppani
ja eikö tässä siitä juuri ole kysymys.
Kyllä vanhempikin nainen voi miehen sytyttää
seksi sivuseikka yli 45 naiselle, paitti joillekis humputtelijoille, epäilen että koko
kysymys on provo, kuka vaihtaas nuorempaan,
hikilenkkeilijään, mammanpoikaan, ei totta vie
Vai ei muka yli 45-vuotias nainen enää ole seksistä kiinnostunut,siinä iässähän juuri on oppinut alkeet ja tekniikat ja alkaa todella innostumaan :)))
Ei se noin nuorena sivuseikka ole.
Kunhan yhdeksänkymmentä alkaa lähestyä niin sitten katsotaan uusiksi.
Näin juuri todella on. Nuorena ei tiennyt mistään mitään! Kyllä kokemus on valttia!
Jahas,etköhän sinäkin ottanut"riskiä"aikoinaan?
Ja sinäkin alat akottua aikanasi.Et ole lopun ikääsi pirtsakka 48vuotias.Ei ihmiset ole kertakäyttötavaraa jotka heitetään pois kun ei enää kiinnosta.
Itsellä on tilanne että,olen kihloissa itseäni paljon nuoremman miehen kanssa.Kysynyt häneltä että,entäs kun minä vanhenen huomattavasti kovempaa vauhtia kuin hän.Niistä asioista on meillä puhuttu.Vaan,jos toista rakastaa,ei sillä iällä ole merkitystä,eikä silläkään et vanhenee toista nopeemmin.Eiköhän se,mitä siellä sydämessä on,niin ole suurempi merkitys.Ja se että,kunnioitta ja rakastaa toista.
Me vietämme häitä kesällä =)
Olemme päättäneet nauttia toisistamme ja elämästä.
Olemme sen ansainneet!
Voehan kumma, mitennii sie vanahenet kovempaa vauhtia?
Otapa ny pokkarilaskin sievään kätöseesi, ja näpyttelepä seuraavanlainen räksninki:
Kun sie vanhenet oletettavasti tänäkii vuonna yhen vuoen, montako prosenttia sie vanhenet?
Nonnii, paahan mielehes se tulos.
Ja nyssitte räknäilepä perään ukkosi ikä ja kahtopa mikäs verra hää vanhenee, ku seki saa ikkää vuuen lissää.
Herranen aeka, jopas ny jottain! Sehän tuo siun suluhanen vanaheneeki enämpi!
Mietipä ny tarkkahan, ettei sullakii kohta ois siinä sarvetonta könttyrää perässäs käpyttelemäsä.
:)
Hmmmm..*miettii ja laskee* matikka ei ole koskaan ollut vahvin lajini :)juu..joooo..tota...hmmmm..
*raapii päätään* niin..kyllä hänkin vanhenee ja perässä tuleepi :)
ja vastaan oman mielipiteeni, voi olla että joku muukin on vastannut samalla tavalla, mutta en nyt jaksa lukea koko ketjua.
Ikäero ei ole syy mihinkään, jos on aito rakkaus ja syvät tunteet kaikki iän mukanaan tulevat rasitteet voidaan hoitaa hellyydellä toista kohtaan.
Naiset juuri iässäsi usein korostavat liikaa seksiä, elämässä on paljon muutakin.
hyvä, hyvä. Ihmissuhteen pitäisi perustua rakkauteen. Voihan toinen esim. vammautua vuosien varrella, heivataanko sellainenkin mies yli laidan.
ja tärkeää.... eli on siellä taas joku, jolla ei ole nautinnosta kummoistakaan havaintoa!
Ps. Myös meille naisille. Kun antaa, niin myös saa.
mielipiteeni, eikä tarkoita sitä etten nauttisi seksistä.
Toivon, että omalle kohdalleni ei tulisi sellaista tilannetta ettemme voi mieheni kanssa toisiamme tyydyttää, tavalla tai toisella. Seksi ei kuitenkaan ole koko elämä.
Minkälainen suhde. Onhan ero avio/avo/suhteen välillä?
Avopuolisohan haluaa samat oikeudet kuin aviopuoliso esimerkiksi perinnön suhteen,velvollisuudet pitäisi myös silloin olla samat avopuolisoakin kohtaan
Tuolla lauseella sälytät vastuun toiselle omasta halustasi lähteä lätimään. Hyvä ihminen. Vastuuta on myös sinulla.
Ei sitä jaksa jos kumppani kovin sairastelee. Siinä sairastaessa muuttuu myös persoona, samoin kuin ikä saattaa kasvattaa erilleen. Tiedän sen liian hyvin. Ei kannata potea huonoa omaatuntoa jos jättää ukkopahasen ulkopuolisten hoivattavaksi, ja aloittaa itse elää omaa laatuelämää. Kerran me täällä ollaan. Neuvon sinua lähtemään, sinulla on raikkaita onnellisia vuosia paljon jäljellä, ja joku muukin nauttii niistä vielä! :)
Millainen ihminen voi jättää sellaisen ihmisen jota rakastaa? Voihan sitä järjestää omaa aikaa ja omia menoja, vaikka toinen alkaakin jo "rapistua"
Tunnen parinkunnan, jossa mies on 30 vuotta vanhempi. Vaimo on sanonut,että raskastahan tämä on, mutta ei se rakkaus aina niin helppoa olekaan.
Oma mieheni pysyi rinnallani vaikka sairastelin paljon, olen siitä kiitollinen ja pysyn hänen rinnallaan tuli eteen mitä tahansa!
Miksi hän aikoinaan muutti yhteen vanhemman miehen kanssa,taloudellisista syistäkö vain?
heillä on avioehto, ettei vaimo saa penniäkään. Oletko ikinä kuullut, että ihmiset menee naimisiin rakkaudesta. Usko pois, niinkin tapahtuu!
En vain tiennyt että rakkaus yhtäkkiä loppuu kun toinen sairastuu:(((
minut nyt väärin. Sitähän olen tässä yrittänyt selittää, että jos toista rakastaa, niin ei se rakkaus lopu toisen vanhenemiseen tai sairauteen. Tuttavapariskunnassa ( jossa mies on 30 v. vanhempi ) ei vaimo ole kertaakaan puhunut miehensä jättämisestä. Hän on sanonut,ettei tulisi mieleenkään olla huolehtimatta toisesta. Kyllä hän on myöntänyt, että raskasta on viisikymppisen huolehtia 80 v. dementoituneesta vanhuksesta, mutta se dementoitunut vanhus on hänen puolisonsa ja rakkaudesta hän sitä hoitaa. Päivääkään ei kuulemma vaihtaisi pois. On hänellä myös omiakin menoja oma elämänsä. Ne antavat sitten voimia jaksaa siinä kotona.
sen riskin... Kyllä sinä itsekkin sen riskin olet ottanut. Rakastatteko muuten toisianne? Oletteko koskaan rakastaneet OIKEESTI ja MOLEMMINPUOLISESTI?
Sain muutamia vuosia sitten veritulpan ja osittain halvauduin.
5v nuorempi vaimoni häpesi minua raajarikkoa.
Sain siitä vuosien ajan kuullakkin eri tilanteissa.
Nyt olen kovien ponnistelujen ansiosta kuntoutunut täysin normaaliin kuntoon.
Olenkin alkanut miettimään ja suunnittelemaan eläämääni muutosta
ja muuttaa pois yhteisestä kodostamme.
Jottei ainakaan hänen tarvitse enää kärsiä asenne vaivoja minusta.
niin kiitos! Mutta ikävä nyt varmaan taas tulee!
Anoppini sai vajaa 60-vuotiaanna aivoverenvuodon ja oli halvaantunut pari kuukautta,appeni löysi sillävälin jo uuden naisen jonka vei jopa heidän kotiinsa!Anoppi kuitenkin kuntoutui,ei eronnut vaikka oli saanut kuulla naisjutusta koska avioero oli hänen ikäluokassaan sama kuin epäonnistuminen ja hapeä!
Hän myös hoiti myöhemmin velvollisuudentuntoisena vaimona ketjupolttavaa keuhkosyöpäsairasta miestään vuosia,80-vuotiaana pääsi vihdoinkin rauhaan ja eli kymmenen viimeistä vuottaan iloisena leskenä,matkusti jopa poikansa kanssa Espanjaankin!
Itse olisin hänen tilanteessaan eronnut jo silloin aikoinaan:(((
Minun ukkoni on "vain" 10 vuotta vanhempi, mutta asetelma samantyyppinen kuin teillä. Samoja ajatuksia oli itselläni pari vuotta sitten. En minä niitä ajatuksia ollut itselleni "tilannut". Jotkut sairaudet vievät miehen kyvyt, avioliitto ikäänkuin "lakkaa olemasta" ilman rakkauselämää. Itse kaipaat vielä "uutta mahdollisuutta onneen". Miehellä "sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta - ja ukosta tulee kärttyinen ukko. Nainen ei jaksa. Minä otin asian mieheni kanssa puheeksi - halusi hän sitä tai ei. Mies ikäänkuin helpommin tyytyy kohtaloonsa kyvyttömänä vanhana miehenä, kun ei seiso ei myöskään haluta. Nainen kärsii (itsekin mietin jopa ulkomuotoani löytämättä itsestäni mitään vikaa - kaunis olen minäkin ja minutkin huomataan). Mieheni suostui kuitenkin hakemaan lääkkeitä vaivaan lääkäristä, ja kun sen rakkauselämän sai vaan viritettyä uudelleen niin kyllä tässä taas jaksaa. Minusta se asia oli niiden kalliiden lääkkeiden arvoinen. Kärttyisätä sairaasta ukostakin tuli oikein iloinen ja huumorintajuinen...
Kerronpa, että olen työni kautta liian monta, liian pitkälle vietyä avioliittoa nähnyt. Ei olla osattu eikä uskallettu erota perustuen vanhaan moraaliin. Kun toinen sairastuu vanhuuttaan vuoteessa olijaksi vuosiksi, jopa kymmeniksi, ei viimeistään enää uskalleta erota, kun ajatellaan mitä ympäristö ajattelee. Ja oma elämä lipuu hukkaan, täysin hukkaan, aivan suotta.
lapsetkin unohtaa heidän täytettyäänm 18,ei velvollisuutesi ole enää heitäkään elättää,avustaa ja hoitaa,elä elämääsi;DD
Tuo on se toinen puoli, se todellakin pitää ottaa huomioon. Olen aina surrut tuntemienikin naisten traagista kohtaloa vanhojen miestensä omaishoitajina vailla omaa elämää. Mutta ne asiat tulisi keskustella myös sen miehen kanssa selviksi ennenkuin on liian myöhäistä... Kun asiat oikein esittää miehet ovat hyvinkin ymmärtäväisiä. Ei saisi jäädä syyllisyyttäkään tai syyttelyä. Itse olen onnellinen siitä että minulle oli olemassa vielä ratkaisu joka ei johtanut eroon. Ja jos itse päätyisin toiseen ratkaisuun myöhemmin niin tämä kuitenkin, mitä nyt olen asioiden eteen tehnyt, on saanut miehenikin ymmärtämään tietynlaisen inhimillisen näkökulman näihin asioihin perinteisten käsityksen sijaan. Ei kukaan terveellä itsetunnolla varustettu ihminen voi elää vain toisia varten ja toisten tai yleisen mielipiteen mukaan.
omaava nainen ei mene liittoon itseään huomattavasti vanhemman miehen kanssa;D
Rakkaudesta viis, mutta kun on vanhempi mies, niin eí kannata rakastua! Hohhoijaa! Sielläpä on yks älypää hyvällä itsetunnolla varustettuna!
Eiköhän se ole hyvä itsetuntoa, kun uskaltaa rakastaa muiden mielipiteistä piittaamatta! Kulje sinä vaan laput silmillä!
Nyt näytät, kuka oikeasti olet! Onko sinussa välittämistä, rakkautta, sitoutumista, jne. Vai kyllästyitkö kun "tosi elämä" yllätti?
Elämällä on taipumus kasvattaa meitä. Jos nyt lähdet matkaan joko vapaana tai nuoremman kanssa, niin pidä varasi... Elämällä saattaa olla jotain takatasussa, joka ei välttämättä ole niin hohdokasta kuin miltä se ensin näyttää...
Kannattaa punnita tarkaan omaa arvomaailmaa ja miettiä, mikä on illuusiota ja mikä on tosielämää...
Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan takana, vaikka siltä näyttää.
...älä hyvä ihminen siirrä vastuuta suhteestanne kumppanillesi tuolla tavalla! Olet aivan yhtä "syyllinen" liittoonne kuin hän.
Mutta jos nyt petät ja lähdet kun hän sinua tarvitsee, niin mielestäni olet lähtenyt liittoon kyseenalaisin perustein alusta alkaen, ja se voi olla hänelle isku. Ei kukaan väitä, että liiton pitää olla helppo ja hohdokas alusta loppuun - elämä ei yksinkertaisesti ole niin satumaista! Valitettavasti ei aina voi olla pelkästään kivaa... Olen ymmärtänyt, että parisuhde on välillä kovaakin työtä ja uhrautumista toisen hyväksi. Sopeutumista ja tukemista. Jos voimat uupuvat, niin pitää hakea apua, mutta karkuun lähteminen on aika halpamaista...
etä jollakin on moraalia! Jos toista rakastaa, "kaikki se kestää". Itse olen luvannut olla puolisoni rinnalla niin myötä kuin vastamäessä.
Vaimoni on minua 5 vuotta nuorempi ja 5 vuotta sitten hänellä todettiin teoriassakin parantamaton syöpätyyppi.
Ei juurikaan haittaa arkista elämää mutta parhaastakin mahdollisesta elinikäennuteesta on jäljellä 7 vuotta. Loppu voi kuitenkin tulla muutamassa kuukaudessa.
Yhteistä, tasapainoista elämää meillä on takanamme 37 vuotta. Ja kaksi lasta.
En voisi kuvitellakaan edes harkitsevani kumppanin vaihtoa.
Itse olen hyväkuntoinen ja 'käyttökelpoinen' mies
mutta kyllä me tämä pitempi tai lyhyempi loppuaika eletään yhdessä!
Ei tässä ole kyse moraalista tai ympäristön mielipiteistä vaan aidosta kiintymyksestä!
Itse seurustelen 20 v.nuoremman naisen kanssa ja hyvin toimii ainut!!!!!!!!
Paljonko sulla on nyt mittärissä?
Se toimivuushan vähän vaihtelee ikävuosien myötä.
Tuskin olis toiminu, kun sinä olit 20-30 v.
Mahtaneeko toimia silloinkaan, kun olet 75-80 v?
Jos vaikka siinä välillä voi jotenkin toimiakin.
Ja tuohan on vain sinun mielipiteesi, että hyvin toimii. Mitähän se kumppanisi tästä syvällä sisimmässään aattelee...?
pidä varasi ettet vain sairastu;D
Ja onko lasten kanssa huonot välit sinun takiasi?
Kenen olit ajatellut olevan hänen vanhuutensa tukena kun häneen sitouduit?
Mieti aira samulinia, venyikö ekun rakkaus??????
Mieti tabe sliooria, tekikö pelkkä seksi
onnelliseksi????????????
Oliskohan aika hakeutua Sinun kyselijän tosiaan
hormoonihoitoon, tai sitten oot ruvenna kevät-
villitykseen, nääs keväisin useemmat,
alakaa tuntee harhanomaista liika elinvoimoo??