Eli siis lääkikseen sisään päässeille:
Mihin hait ja paljonko luit? Menikö helposti vai rimaa hipoen?
Aloitin itse lukemisen aika myöhään ja mietin parhaillaan, että onko enää realistisia mahdollisuuksia päästä sisään vai tuhlaanko vain aikaani. Matikkaa ja fyssaa olen lukenut yliopistossa, joten niiden pitäisi olla suurimmaksi osaksi hallussa.
Mihin hait ja paljonko luit? Menikö helposti vai rimaa hipoen?
Aloitin itse lukemisen aika myöhään ja mietin parhaillaan, että onko enää realistisia mahdollisuuksia päästä sisään vai tuhlaanko vain aikaani. Matikkaa ja fyssaa olen lukenut yliopistossa, joten niiden pitäisi olla suurimmaksi osaksi hallussa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luin kahden kuukauden ajan pari tuntia päivässä. Kävin tämän lisäksi valmennuskurssin. Lukiossa olin lukenut melkein kaikki fysiikan kurssit (keskiarvo 6) ja pakollisen kemian (taisi olla 1 kurssi). Luin myös pitkän matematiikan (ka. 7 , yoarvosana E).
Painotin lukemisessa laskemiseen sekä kemian ja fysiikan perustaitojen hiomiseen. Raakapisteideni perusteella olisin päässyt sisään mihin tahansa tiedekuntaan, helsinkiin jäi tosin väliä vain pari pistettä.
Medisinaren, miten jaksat päteä jatkuvasti palstalla aiheesta riippumatta? Joku tiedostamaton lapsuuden huomiotta jäämisen kompensointi?
tuo ole aika yleinen nimimerkki kuitenkin ? :)
Eikös noita asioita kysytty?
Eli jos ihmettelet lukiossa huonoja arvosanoja fysiikasta ja kemiasta niin oikeassa olet, taitoni olivat surkeat ja siksi niiden parantamiseen panostin. Tämän takia valmennuskurssi ja lukion lopussa aloin myös panostamaan oikein viimeisen päälle.
.. ja kiitokset vastauksesta. Harmi ettei muita _asiallisia_ vastauksia ole tullut.
Tarvittavan lukemisen määrä on hyvin suhteellista. Toiset selviävät sillä, että lukevat pääsykoekirjan kerran huolella läpi, toisten se on tehtävä kenties 10 kertaa. Tärkeintä tekemisessä on kuitenkin asenne ja motivaatio, millä suhtautuu lukemiseen.
Itse pääsin sisään Tampereella toisella yrittämällä. Ensimmäinen kerta oli lähinnä kokeilua, koska lukeminenkann ei juuri yo-kirjoitusten jälkeen kiinnostanut ensinkään ja jäin kahden pisteen päähän lähinnä puutteellisten biologian tietojen takia. Seuraavana vuonna (2005) huomattavasti motivoituneempana ylitettiinkin sitten tuo pisteraja 7,5 pisteellä. Kävin tuolloin toki kurssinkin, jota voin ehdottomasti suositella muillekin. Suurin ero oli kuitenkin omassa tekemisessä ja mielialassa.
Hain Ouluun ja pääsin tokalla yrittämällä sisään. Pääsykokeessa kannattaa olla hyvin hallussa fysiikka ja kemia, itse lääkiksessä niitä ei (onneksi!) enää juuri tarvitse osata.
Lukemisen määrää on vaikea arvioida, tehokkuudessa on niin paljon eroja. Mutta karkeasti arvioiden pari-kolme kuukautta intensiivistä lukua riittää, jos peruasiat on hallussa!
Saapi aiankin kokemusta seuraavaan hakuuun!Hakemisestani on tosi kauan... Aloitin valmennuskurssin heti kirjitusten jälkeen-siitä oli kyllä hyötyä. Ei pelkästä kurssista tosin-oman työn määrä ratkaisee. Sieltä sai kuitenkin hyvät vinkit siihen, mihin kannattaa keskittyä ja tuli myös runsaasti harjoiteltua mm. fyssan ja kemian harjoituksia. Jos lukee itekseen, vanhoja pääsykokeita kait saa jostakin...Luin varmaan n.7 h kuutena päivänä viikossa-se riitti mainiosti. Juuri enenn pääsykokeita alkoi työt, mutta eipä se enää haitannut. Ei viimeisen viikon pänttämisellä enää juurikaan mitään voiteta-ei ainakaan esim.fysiikassa. Siinä lienee tärkeintä yrittää ymmärtää asiat.
Tsemppiä!!
Ottaen huomioon, että olet lääkäri(??), on suomen kielen kirjallisen ilmaisun osalta taitosi olematon. En haluaisi olla potilaasi, reseptisi eivät luultavasti tulisi oikenkirjoitetuksi. Siitä seuraisi paitsi vääriä lääkkeitä (komplikaatiomahdollisuus) niin myös vääriä annostuksia (doseerausvirheitä). Tietääkseni molemmissa tapauksissa hoidokin menehtyminen on hyvinkin mahdollista jopa todennäköistä. Pakollisia kieliopintoja lisää myös lääkikseen!
Lekuri on perinteisesti kirjoittanut miten sattuu ja apteekkari sen lukenut. Oiskohan hiukan liioittelua. Hyvin nuo "ulkosuomalaisetkin" tohtorit pärjää. Ja jos nyt jotain pitää purnata niin miksi suomenkielellä on hankala saada kunnallista terveydenhoitoa, ruotsinkieliset kyllä kirnuaa sen "periaatteesta äidinkielellään". Ja varmasti kuntakin tarjoaa.
eka yrityksellä pääsin opiskelemaan lääketiedettä. Koulussa opiskelin kemian ja fysiikan. Kävin pääsykoekurssilla ja luin muutaman tunnin päivässä. Keskityin biologiaan ja kemiaan. Hyvillä tuloksilla pääsin sisään.
EI MENNY HELPOSTI MUTTA EI OLLUT VAIKEETAKAAN.MUTTA KYLLÄ LUKEA SAI NYT EKA VUOSI TAKANA.