Kun Katja on vaatimalla vaatinut, että missäs ne tankkaajien matkakertomukset ja mitä annettavaa tankkajilla on, niin...
Oli Äitienpäiväaamu. Aurinko pilkotti puiden lomasta ja loi ensisäteitään minun jo valmiiksi aurinkoisille kasvoilleni, kun köröttelin kohti Värtsilää. Aurinkoisuuden syy oli matkan tarkoituksessa, ajattelin käydä tankkaamassa ja samalla kopaista nuoren venäläisnaisen erogeenisiä alueita, kun tuo kotoa saanti nykyisin on vähän niin ja näin. Jos vielä toisi pakolliset tupakat (naapurin viehkeälle naiselle) ja salakuljettaisi pari litraa venäläistä vodkaa.
Olin köröttelemässä jo Suomen tullin ohi ensimmäiselle passintarkastuspisteelle ja mieltäni kutkutti ajatus, että kun vaimo, tai paremminkin riivinrauta näihin aikoihin alkaisi herätä, olisi hänelle melkoinen yllätys, kun sekä mies että auto olisi poissa, puhumattakaan petiin kannetusta kahvitarjoilusta.
Nyt olinkin jo tarkastuspisteessä ja ruuvasin sivuikkunaa auki, kun iloiselta näyttävä rajavartijatar heilutti jotain bumaskaa oikeassa kädessään. Tuo iloisuuden syykin valkeni minulle vähitellen, kun huonosta venäjänkielen taidosta huolimatta sain selville, että olen tämän vuoden 10000 rajanylittäjä ja voisin ajaa jonottamatta tulliin venäläisten käyttämää kaistaa pitkin. Tyttö vinkkasi vielä odottamaan hetkisen ja kipaisi hakemaan kopista täyden laatikon venäläistä samppakaljaa, joka oli vielä koristeltu kauniilla rusetilla.
Tässä vaiheessa piti jo nipistää korvallista, kun oli jo vaikeaa uskoa tätä todeksi, vaan ajattelin vain tätä pelkäksi unennäöksi. No köröttelin nyt Venäjän tulliin ja aloin jo epäillä, että tokko nämä yllätykset nyt tähän loppuis, kun tähänastisesta en ollut edes uneksinut. Suomalaisten kaistalla olikin pitkä jono ja Katja.jkl:n näköinen nainen näytti olevan jonossa ja mulkoili peräti vihaisen näköisenä minuun, joka köröttelin suomalaisrekkareilla hänestä ohi ja aivan väärällä kaistalla. Luulen, että tuon mulkoilun varsinainen syy oli se, että tunnisti minut vihaamakseen bensaturistiksi. Tuotahan mulkoilua oli tapahtunut ennenkin, kuin vain satuimme samaan jonoon...
No nyt olin jo passintarkastusluukulla ja saamaan aikaan tarkastuskoppiin tuli itse tullipäällikkörouva suurine ryntäineen, jota olin jo aikaisemmalla reisuilla syönyt silmilläni. Kädessään sillä oli joku bumaska, jonka hän ojensi samalla minulle, kun onnitteli taas minun olevan 10000 asiakas ja sain hänen puheestaan selville, että tuo lanketti oikeuttaisi suoraan kulkuun ja jonojen ohitukseen vuoden ajaksi. Piti taas raapaista korvallistaan, sillä aivan uskomattomaksihan tämä rajanylitys kohdallani oli mennet. Mielessäni kuvittelin, että olisin valmis jopa maksamaan siitä, että näkisin nyt Katja.jkl:n ilmeen, kun hän seuraavalla reissulla kuulisi tästä!
No ajelin aivan aivan huumaantuneena minulle kohdistuneesta huomiosta pois tullialueelta ja ajattelin mennä tankkaamaan uudelle huoltoasemalle, joka oli ilmoitettu aukeavaksi tänä aamuna. Huoltikselle mennessäni ehdin jo ajatella, että tokko se vielä on avattu, kun tankkausalueella ei näkynyt auton autoa. Ajoin kuitenkin mittarin viereen, kun kerran ehdin kääntyä liittymästä. Mutta kun astuin ulos autosta, huomasin huoltoaseman oven syvennyksessä pienen orkesterin, joka alkoi soittaa Säkkijärven polkkaa ja nuorehko johtajan tai paremminkin mafian miehen näköinen tuli luokseni, puristeli kättäni ja selvällä suomen kielellä onnitteli, että olen tämän huoltoaseman ensimmäinen asiakas ja voin tankata ilmaiseksi ja sisällä on vielä tämän kunniaksi kahvitarjoilu.
No lähdin sisälle kahvittelemaan, kun Tarja Smuran näköinen tyttö jäi sillä aikaa tankkaamaan autoani. Siinä kahviä ryystäessäni hekumoin taas ajatuksella nähdä Katja.jkl:n ilmeet, kun hän kuulisi tästä. Samalla pöytääni astui viehättävä neitonen, jonka ryntäät pursuivat avonaisesta kaula-aukosta kuin kohoamassa oleva pullataikina. Hän esittäytyi ja pyysi saada istua pöytääni. Siinä jutellessa selvisi, että tyttö oli antanut entiselleen kenkää ja haluaisi tänään panna elämän risaiseksi ja pyysi, että voisinko lähteä hänen kotiinsa vähän hurvittelemaan.
No, mikäpäs kiire minulla näin sunnuntaiaamuna ja äitienpäivänä ja suostuin. Tuohon päätökseen ei vähiten vaikuttanut neitosen varsin vetävä ulkomuoto. Kukapa nyt tällaista tilaisuutta hassaisi, varsinkin kun tänään tuli kaikki asiat suoraan kuin tarjottimelta. Piti taas kunnolla nipistää omasta perskannikasta varmistaakseni että tämä ei ole pelkkää unennäköä.
No, naisen kotona kaikki meni kuten arvata saattaa. Mutta juuri, kun aloin hipelöidä neitosen erogeenisiä alueita, kuulin karmean kiljaisun. Avasin silmäni ja en ollut uskoa näkemääni. Eukkohan siinä kiljui, että nyt on pää kamalan kipeä ja vedä ne sormes pois ja missäs se äitienpäiväkakku, kukka ja kahvi...jank...jank...
Oli Äitienpäiväaamu. Aurinko pilkotti puiden lomasta ja loi ensisäteitään minun jo valmiiksi aurinkoisille kasvoilleni, kun köröttelin kohti Värtsilää. Aurinkoisuuden syy oli matkan tarkoituksessa, ajattelin käydä tankkaamassa ja samalla kopaista nuoren venäläisnaisen erogeenisiä alueita, kun tuo kotoa saanti nykyisin on vähän niin ja näin. Jos vielä toisi pakolliset tupakat (naapurin viehkeälle naiselle) ja salakuljettaisi pari litraa venäläistä vodkaa.
Olin köröttelemässä jo Suomen tullin ohi ensimmäiselle passintarkastuspisteelle ja mieltäni kutkutti ajatus, että kun vaimo, tai paremminkin riivinrauta näihin aikoihin alkaisi herätä, olisi hänelle melkoinen yllätys, kun sekä mies että auto olisi poissa, puhumattakaan petiin kannetusta kahvitarjoilusta.
Nyt olinkin jo tarkastuspisteessä ja ruuvasin sivuikkunaa auki, kun iloiselta näyttävä rajavartijatar heilutti jotain bumaskaa oikeassa kädessään. Tuo iloisuuden syykin valkeni minulle vähitellen, kun huonosta venäjänkielen taidosta huolimatta sain selville, että olen tämän vuoden 10000 rajanylittäjä ja voisin ajaa jonottamatta tulliin venäläisten käyttämää kaistaa pitkin. Tyttö vinkkasi vielä odottamaan hetkisen ja kipaisi hakemaan kopista täyden laatikon venäläistä samppakaljaa, joka oli vielä koristeltu kauniilla rusetilla.
Tässä vaiheessa piti jo nipistää korvallista, kun oli jo vaikeaa uskoa tätä todeksi, vaan ajattelin vain tätä pelkäksi unennäöksi. No köröttelin nyt Venäjän tulliin ja aloin jo epäillä, että tokko nämä yllätykset nyt tähän loppuis, kun tähänastisesta en ollut edes uneksinut. Suomalaisten kaistalla olikin pitkä jono ja Katja.jkl:n näköinen nainen näytti olevan jonossa ja mulkoili peräti vihaisen näköisenä minuun, joka köröttelin suomalaisrekkareilla hänestä ohi ja aivan väärällä kaistalla. Luulen, että tuon mulkoilun varsinainen syy oli se, että tunnisti minut vihaamakseen bensaturistiksi. Tuotahan mulkoilua oli tapahtunut ennenkin, kuin vain satuimme samaan jonoon...
No nyt olin jo passintarkastusluukulla ja saamaan aikaan tarkastuskoppiin tuli itse tullipäällikkörouva suurine ryntäineen, jota olin jo aikaisemmalla reisuilla syönyt silmilläni. Kädessään sillä oli joku bumaska, jonka hän ojensi samalla minulle, kun onnitteli taas minun olevan 10000 asiakas ja sain hänen puheestaan selville, että tuo lanketti oikeuttaisi suoraan kulkuun ja jonojen ohitukseen vuoden ajaksi. Piti taas raapaista korvallistaan, sillä aivan uskomattomaksihan tämä rajanylitys kohdallani oli mennet. Mielessäni kuvittelin, että olisin valmis jopa maksamaan siitä, että näkisin nyt Katja.jkl:n ilmeen, kun hän seuraavalla reissulla kuulisi tästä!
No ajelin aivan aivan huumaantuneena minulle kohdistuneesta huomiosta pois tullialueelta ja ajattelin mennä tankkaamaan uudelle huoltoasemalle, joka oli ilmoitettu aukeavaksi tänä aamuna. Huoltikselle mennessäni ehdin jo ajatella, että tokko se vielä on avattu, kun tankkausalueella ei näkynyt auton autoa. Ajoin kuitenkin mittarin viereen, kun kerran ehdin kääntyä liittymästä. Mutta kun astuin ulos autosta, huomasin huoltoaseman oven syvennyksessä pienen orkesterin, joka alkoi soittaa Säkkijärven polkkaa ja nuorehko johtajan tai paremminkin mafian miehen näköinen tuli luokseni, puristeli kättäni ja selvällä suomen kielellä onnitteli, että olen tämän huoltoaseman ensimmäinen asiakas ja voin tankata ilmaiseksi ja sisällä on vielä tämän kunniaksi kahvitarjoilu.
No lähdin sisälle kahvittelemaan, kun Tarja Smuran näköinen tyttö jäi sillä aikaa tankkaamaan autoani. Siinä kahviä ryystäessäni hekumoin taas ajatuksella nähdä Katja.jkl:n ilmeet, kun hän kuulisi tästä. Samalla pöytääni astui viehättävä neitonen, jonka ryntäät pursuivat avonaisesta kaula-aukosta kuin kohoamassa oleva pullataikina. Hän esittäytyi ja pyysi saada istua pöytääni. Siinä jutellessa selvisi, että tyttö oli antanut entiselleen kenkää ja haluaisi tänään panna elämän risaiseksi ja pyysi, että voisinko lähteä hänen kotiinsa vähän hurvittelemaan.
No, mikäpäs kiire minulla näin sunnuntaiaamuna ja äitienpäivänä ja suostuin. Tuohon päätökseen ei vähiten vaikuttanut neitosen varsin vetävä ulkomuoto. Kukapa nyt tällaista tilaisuutta hassaisi, varsinkin kun tänään tuli kaikki asiat suoraan kuin tarjottimelta. Piti taas kunnolla nipistää omasta perskannikasta varmistaakseni että tämä ei ole pelkkää unennäköä.
No, naisen kotona kaikki meni kuten arvata saattaa. Mutta juuri, kun aloin hipelöidä neitosen erogeenisiä alueita, kuulin karmean kiljaisun. Avasin silmäni ja en ollut uskoa näkemääni. Eukkohan siinä kiljui, että nyt on pää kamalan kipeä ja vedä ne sormes pois ja missäs se äitienpäiväkakku, kukka ja kahvi...jank...jank...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oliko ees märkäuni?
Huomasitko Katja! Tämäkin tankkaaja halusi joka välissä untaan vain nähdä Sinun ihanat kasvosi vaikka kaikennäköisiä ryntäitä oli tyrkyllä. Hänhän oli valmis jopa maksamaan Sinun ilmeesi näkemisestä!
Sinusta on selvästi tullut tankkaajien märkien unien ihana kohde!
Siis kuka on nähnyt ihanimman unen Katjasta? Mutta älkää kirjoittako rumia, vaan kauniita fantasiaunia!
on kyllä kaunis nainen!
Elä sinä usko kaikenmaailman "photoshopattuja" kuvia.
Minä en usko, ennenkuin saan..., eikun nään luonnossa...
Mitenkähän pitkään jaksaisit kuunnella jokapäiväistä piikittelyä, provoilua ja v***uilua.
(Piti ihan netistä katsoa tuon otsikon sananlaskun silkko merkitys. Ja selvishän se:
silkko = pettu-leipä.)
Eli ei pettua, jos parempaakin on tarjolla...
menee sitten venäläisen anekdootin mukaan, että:"kaunis, seksikäs, kuuromykkä viinakaupan pitäjä"...?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anekdootti
Tiukan paikan tullen siitä kuuromykkyydestä vois ehkä vähän tinkiä...
Kari oli syntynyt tähän maailmaan ilman korvalehtiä.
Niinpä hän koko elämänsä luki ja menestyi. Lopulta hän pääsikin suuren
suomalaisen teleoperaattorin erääksi johtavaksi henkilöksi.
Eräänä päivänä hänen piti palkata alainen firmaan ja hän haastatteli kolmea hakijaa.
Ensimmäinen kaveri oli loistava. Hän tiesi kaikkin kysymyksiin vastauksen ja oli todella kiinnostunut.
Haastattelun lopussa Kari kysyi; -Huomaatko minussa mitään omituista?
Johon mies; -Tuota, kyllä, panin merkille ettei sinulla ole korvia.
Tästä tuohtuneena Kari heitti miehen pihalle.
Seuraavana hakijana oli nainen...huomattavasti pätevämpi kuin edellinen
kaveri. Kari kysyi haastattelun lopuksi häneltäkin saman kysymyksen;
-Huomaatko minussa mitään omituista? Johon nainen empien;
-Kyllä,sinulla ei ole korvia.
Kari suutahti jälleen ja komensi naikkosen ulos.
Kolmas hakija oli koko sakin paras. Hän oli nuorehko kaveri, joka vasta
suorittanut CCIE tutkinnon. Hän oli todella fiksu ja tuntui paremmin
ymmärtävän businesselämää kuin kaksi aiempaa yhteensä.
Kari oli innokas palkkaamaan tämän kaveri,mutta esitti jälleen kysymyksen:
-Huomaatko minussa mitään omituista?
Johon nuorukainen; -Kyllä, sinulla taitaa olla piilolinssit?!
Kari oli äimistynyt nuorukaisen tarkkanäköisyydestä;
-Mistä ihmeestä sinä sen huomasit?
Nuorukainen alkoi nauraa hysteerisenä ja vastasi;
-Varmaan vitun hyvä pitää laseja ilman korvia!!
Meillä Jyväskylässä tehdään aina opelia tankatessa näin...:
http://www.katjab.com/neste.jpg
mä voin illalla sit ettii jonkun vähän selkeemmän kuvan (sellasen yrmyn)ja laittaa sen tonne galleriaan... niin saat sitten lisäinspiraatiota kirjoitteluun, me kaikkihan kun niin palamme halusta kuulla lisää....
:D
Tosi hauska matkaraportti. Näköjään syviä ajatuksia ja kokemuksia ehtii saada lyhyelläkin reissulla. ;)
Harmi vaan tosiaan kun matka olikin sitten "vain" mielikuvitusta. Mutta pakko joskus on vain uneksia, kun oikeeta ei saa -siis Venäjän matkaa. ;)
Junalla meneminen on kivempaa kun ei tarvitse jonottaa tullissa.
Nový "junia ja tunneleita" most
..taitaa olla oikein poltot tässä kevään korvalla! Monta päivää on saanut jo lukea meetwurstitankoista ja pienempienkin makkaroiden antamista nautinnoista..ja nyt vielä sitten junalla tunneliin.. Huhhuhh!!
Joo tykkään ehdottomasti junailusta enemmän kuin omalla autolla onneen ajelusta... ;)
Pääseekö muuten Lapista junalla Muurmanskiin, tai edes muilla julkisilla? Tietääkö kukaan?
Nový "Lappi ja Muurmanskikin polttelee" most
bussilla Norjan kautta?
Rovaniemeltä menee siis linjuriauto Ivalon kautta Muurmaskiin, mutta siinä joutuu istumaan bussissa aamusta iltaan. Mutta siis pääsee, julkisilla!
Avvilissa on parin tunnin vaihto, ehtii vähän jaloitella.
Pitääpä pistää haavelistalle. Norjakin olisi tosi upee nähä. :o)
Nový most
Vieläkö se kulkee se bussi Norjasta Haaparannan kautta Sallaan ja sieltä Murmanskiin? Se se olis villi reissu tehdä, näkisi kyllä melkolailla tämän maailman äärilaitoja tavallaan - pingpong-elämää Ruotsissa ja Votkapäissään Jämerellä.
Mikäs se oli se legendaarinen Jäämerentie.