En ulkokuorellani sinua hurmannut,
sisimpäni löysit ja herkkyytein.
Silkkihansikkain ei tarvitse
minua käsitellä,
en särkyvä ole -
kuin sisältä ja senhän sinä
jo tiedät.
sisimpäni löysit ja herkkyytein.
Silkkihansikkain ei tarvitse
minua käsitellä,
en särkyvä ole -
kuin sisältä ja senhän sinä
jo tiedät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nämä ajatukset tuntuvat niin tutuilta..
toisaalta ollaanhan me ihmiset lopultakin aika samanlaisia, samanlaisia unelmia, suruja, iloja.
.. jäin miettimään..
en ole minäkään särkyvä, kuin sisältä vaan,
ja tällä menolla olen kohta täynnä sirpaleita.
Kovin jokapäiväisiä tahtovat
olla, särkyneet unelmat, särkyneet
sydämet.
Sirpaleista voi vielä koota
ehjää,
mutta aikaa se vie.
Kommentistasi kiitos.