http://webd.savonia-amk.fi/www/kt22440/LNW/linux_eioo_windows.html
Siinä teille
21
1195
Vastaukset
- minä
Pakko sanoa etten jaksanu lukea tota vuodatusta kokonaan, mutta sen mitä luin niin tossa kärjistetään ihan liikaa Linuxin ja Windowsin eroa ja vaikeutta siirtyä linuxiin. Linux ei tietenkään ole Windows, mutta nykyaikaseen linux jakeluun on kyllä aika helppo siirtyä Windowsista. Mutta ei sitä Linuxia kehitetä yhä käyttäjäystävälliseksi sen takia, että Windows käyttäjien olisi helpompi siirtyä linuxiin. Kyllä se kehitys lähtee linux-käyttäjien omista tarpeista ja halusta kehittää systeemiä paremmaksi. Suuntaus on kovasti siihen, että Linux tuodaan työpöytäkoneisiin yhä voimakkaammin.
- windows...
Mutta silti Windowssista siirtyminen Macciin on huomattavasti helpompi kuin Linux->Windows. Vaikka Mac OS X on huomattavasti lähempänä Linuxia kuin itse Windowssia ;)
- Pentti Kolmonen
Luinpas tuon kokonaan. Ihan asiaa siinä kerrottiin.
Eli Linux ei ole vaikea, eikä se ole Windows mutta sitä pitää opetella käyttämään. Sama pätee Windowsiin.- PowerUser
Tossa jutussa olikin koko Linux-Windows paradigma pähkinänkuoressa.
Tuostahan se johtuu, sen voi lukea tältäkin foorumilta noista lukuisista jutuista.
Linux ei ole Windows eikä sen korvaaja. Jos et osaa etkä halua opetella, turha siinä on valittaa. Koskahan tämä menee oikeen jakeluun? - kotitehtävä..
windows opetetaan koulussa veronmaksajien rahoilla. jos haluaa opetella linuxin, niin se pitää hoitaa omalla ajallaan. kustannuksiahan siitä ei tule, koska sen saa ilmaiseksi.
no tietysti tuo on vähän kärjistettyä, nykyään kun alkaa linuxin opetusta olemaan jo peruskouluissakin jossain määrin.
mutta syytä olisi hylätä kokonaan kouluissa jonkin tietyn kaupallisen ohjelmiston opettaminen. - ja sen seuraus
kotitehtävä.. kirjoitti:
windows opetetaan koulussa veronmaksajien rahoilla. jos haluaa opetella linuxin, niin se pitää hoitaa omalla ajallaan. kustannuksiahan siitä ei tule, koska sen saa ilmaiseksi.
no tietysti tuo on vähän kärjistettyä, nykyään kun alkaa linuxin opetusta olemaan jo peruskouluissakin jossain määrin.
mutta syytä olisi hylätä kokonaan kouluissa jonkin tietyn kaupallisen ohjelmiston opettaminen.Onkohan edes yhteiskunnalle hyväksi jos kaikki perustuu äärimmäiseen käyttäjäystävällisyyteen ja siihen mentaliteettiin että jokainen on aloittelija ja kaikki tehdään ja annetaan valmiina.
Nytkin näkee jos uusavuttomia datanomeja jotka eivät tunne muita systeemejä kuin MS tuotteet. Siinä on sitten sormi suussa kun pääsee töihin ja konehuoneessa ei olekaan yhtään MS palvelinta.
Liika helppous tappaa opettelun halun ja sitä myötä monipuolisen ammattitaidon.
Jos kouluilla olisi varoja niin kannattaisi atk-opetuksessa käydä läpi kaikki ne järjestelmät jotka ovat tietotekniikan kehitykseen vaikuttaneet, aloittaen aina Unix maailmasta käyttäen vaikka jostain keskuskonetta, joka ei muuten tule kalliiksi ja vt 100 päätteitä. Siitä on hyvä siirtyä dossiin, win3.1/NT, OS2, winNT4, Win9x, Win2000/XP, Linux, BeOS, Moderni Unix ja jos vielä mahdollista niin tonne väliin voisi heitää koko repertuaarin Applen eri koneista ja muista tietojenkäsittelyihmeistä joista nämä tulevat isänmaan toivot eivät ole edes nähneet tai kuulleet kuten Sinclair spectrum48, Atari ST, Commodore vic 20, 64, 128, Amiga 500, 1200 jne.
Vielä voisi kertoa lisää kaikista hauskoita vempaimista jotka ovat vaikuttaneet koko it-alan kehitykseen. Historiasta löytyy paljon selaisia järjestelmiä jotka ovat luoneet tietä nykyhetkeen.
Vaikka osaa noista laitteista ja järjestelmistä on lähes mahdotonta hankkia, saa niistä kyllä tietoa jos haluaa. Koulut voisivat edes teoriassa opettaa vähän tätä hienoa tietojenkäsittelyn historiaa eikä pelkkää MS Word / Windows käyttöä joka tuntuu olevan joillekkin synonyymi kun puhutaan tietotekniikasta.
Monia vanhoja järjestelmiä pystyy joka tapauksessa emuloimaan nyky pc:llä, itsekkin välillä nostalgian nälässä leikin Amigalla, C64, Spectrumilla jne.
(Vartin sessio Giana sisterssiä piristää kummasi;)
Mutta eipä tällä palstalla ole paljoa merkitystä Suomen tai maailman kehityksellä, kuitenkaan. - The Real J.
ja sen seuraus kirjoitti:
Onkohan edes yhteiskunnalle hyväksi jos kaikki perustuu äärimmäiseen käyttäjäystävällisyyteen ja siihen mentaliteettiin että jokainen on aloittelija ja kaikki tehdään ja annetaan valmiina.
Nytkin näkee jos uusavuttomia datanomeja jotka eivät tunne muita systeemejä kuin MS tuotteet. Siinä on sitten sormi suussa kun pääsee töihin ja konehuoneessa ei olekaan yhtään MS palvelinta.
Liika helppous tappaa opettelun halun ja sitä myötä monipuolisen ammattitaidon.
Jos kouluilla olisi varoja niin kannattaisi atk-opetuksessa käydä läpi kaikki ne järjestelmät jotka ovat tietotekniikan kehitykseen vaikuttaneet, aloittaen aina Unix maailmasta käyttäen vaikka jostain keskuskonetta, joka ei muuten tule kalliiksi ja vt 100 päätteitä. Siitä on hyvä siirtyä dossiin, win3.1/NT, OS2, winNT4, Win9x, Win2000/XP, Linux, BeOS, Moderni Unix ja jos vielä mahdollista niin tonne väliin voisi heitää koko repertuaarin Applen eri koneista ja muista tietojenkäsittelyihmeistä joista nämä tulevat isänmaan toivot eivät ole edes nähneet tai kuulleet kuten Sinclair spectrum48, Atari ST, Commodore vic 20, 64, 128, Amiga 500, 1200 jne.
Vielä voisi kertoa lisää kaikista hauskoita vempaimista jotka ovat vaikuttaneet koko it-alan kehitykseen. Historiasta löytyy paljon selaisia järjestelmiä jotka ovat luoneet tietä nykyhetkeen.
Vaikka osaa noista laitteista ja järjestelmistä on lähes mahdotonta hankkia, saa niistä kyllä tietoa jos haluaa. Koulut voisivat edes teoriassa opettaa vähän tätä hienoa tietojenkäsittelyn historiaa eikä pelkkää MS Word / Windows käyttöä joka tuntuu olevan joillekkin synonyymi kun puhutaan tietotekniikasta.
Monia vanhoja järjestelmiä pystyy joka tapauksessa emuloimaan nyky pc:llä, itsekkin välillä nostalgian nälässä leikin Amigalla, C64, Spectrumilla jne.
(Vartin sessio Giana sisterssiä piristää kummasi;)
Mutta eipä tällä palstalla ole paljoa merkitystä Suomen tai maailman kehityksellä, kuitenkaan.Jos nimittäin käyttöjärjestelmä tekee käytännössä kaiken käyttäjän puolesta ja käyttäjän vastuulle jää vain hiiren heiluttaminen ja nappien painaminen ei ajattelulle jää tilaa ja ihminen tylsistyy ajan myötä käytännössä pelkäksi kasviksi. Sen sijaan jos joutuu hieman miettimään miten joku asia pitäisi tehdä saavat aivot ainakin hieman harjoitusta, mikä on hyväksi. Muistelen jostain lukeneeni että pieni aivojumppa on myös terveydelle hyväksi, joten sellainen kasviksi taantuminen ei ole hyvä juttu (vaikkakin kasvikset ovat terveellisiä).
- takaisin
The Real J. kirjoitti:
Jos nimittäin käyttöjärjestelmä tekee käytännössä kaiken käyttäjän puolesta ja käyttäjän vastuulle jää vain hiiren heiluttaminen ja nappien painaminen ei ajattelulle jää tilaa ja ihminen tylsistyy ajan myötä käytännössä pelkäksi kasviksi. Sen sijaan jos joutuu hieman miettimään miten joku asia pitäisi tehdä saavat aivot ainakin hieman harjoitusta, mikä on hyväksi. Muistelen jostain lukeneeni että pieni aivojumppa on myös terveydelle hyväksi, joten sellainen kasviksi taantuminen ei ole hyvä juttu (vaikkakin kasvikset ovat terveellisiä).
heksakoodaukseen ja reikäkortteihin. Eihän liikuntakaan haittaisi, kokiksen ja pitsan lomassa.
- Windows-peelo
Pakko myöntää: En halua Linuxia, vaan haluan Windowsin ilman vikoja.
Hyvä artikkeli. Erityisesti huvitti tuo Vi-editorin puolustelu. Olen aina ajatellut, että se on tarkoitettu masokisteille. Ehkä se voi olla käytännöllinen, jos jaksaa opetella. Jos.- Ärsyttävä trolli
Kun Windows Vista saapuu suomen maaperälle hienossa pakkauksessaan, on sinunkin päiväsi pelastettu.
Tai sitten voit odotella sitä Windows XP SP3:sta, jos XP:tä käytät. - käytännöllinen
Opettelin vi editorin käytön a:stä ä:hön ihan huvikseni ja pakosta kun ei yhdessä firman palvelimessa muita editoreja ollut, en ollut asentanut siihen jed:iä jota yleensä käytin.
Ei siinä opettelussa pitkään mennyt, muutama tunti ni oli perusteet hallussa, parin viikon jälkeen homma sujui ihan rutiinilla.
Voin sanoa että ihan kokemuksesta että vaikka jokin asia tuntuu vaikealta, on sen opettelu kyllä sen arvoista. Vi on oikeasti loistava tekstieditori! Ja osaanpahan taas käyttää yhtä "hankalaa mutta käytännöllistä ohjelmaa" enemmän.
Ei uuden oppiminen mene koskaan hukkaan!
- mahtava
teksti!!! Ihan naulan kantaan!
- macci on
Apple jätti Safari-aukot levälleen
MikroPC:n toimitus - ti 16.5.2006 klo 9:50
Tietoturvatutkija Tom Ferrisin mukaan Safari-selaimen aukot jäivät viime viikolla paikkaamatta. Apple julkisti vuoden kolmannen tietoturvapäivitysten paketin torstai-iltana.
Kolme Ferrisin raportoimaa Safarin uusinta 2.0.3-versiota koskevaa aukkoa on Ferrisin testien mukaan edelleen paikkaamatta. Selaimen kaatumisen ja tietyissä olosuhteissa koodinsuorituksen mahdollistavat virheet liittyvät esimerkiksi QPainter-funktioon.
Lisäksi korjaamatta on niin sanottu ReadBMP-aukko, joka koskee bittikarttakuvien purkuvaiheessa tapahtuvaa ylivuotoa. Myös käyttöjärjestelmän Preview-esikatseluohjelma sisältää saman ongelman, jatkaa Ferris.
Esimerkiksi Secunia- ja FrSIRT-tietoturvayhtiöt ehtivät listata sivuillaan aukot korjatuiksi perjantaina. eEyellä ja puolustusministeriössä aikaisemmin palvellut Ferris kertoo lisäksi löytäneensä uusia tiff-kuvankäsittelyn aukkoja, jotka hän kertoo ilmoittavansa Applelle lähiaikoina.
Ferris kertoi Applelle aukoista loppiaisen tienoilla.- noinni
miten tämä liittyy alkuperäiseen juttuun?
- mikäihmeonkueiluista
Näyttää siltä että jos windows fanaatikot eivät keksi muuta puolustusta niin sitten kaivetaan jokin yhdentekevä uutinen mac osx tai unix/linux tietoturva-aukosta.
Voi voi. - xena
Hey, Apple is UNIX.
- Anonyymi
xena kirjoitti:
Hey, Apple is UNIX.
Hey, Linuks SUKS.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hey, Linuks SUKS.
LINUKS SUKS ÄSS.
- KOODI,kätevää,eikö?
Linux EI ole Windows
Seuraavassa artikkelissa käytän GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä
ja erinäisistä FOSS-projekteista yleisnimeä "Linux". Se nyt vain sujuu jouhevammin niin...
!=
(Linux Ei ole Windows)
(Suomenkielinen käännös by: Väinö Lappi.)
Other translations:
Alkuperäinen artikkeli by: Dominic Humphries (englanniksi)
(Huom:
on linkki asiaan liittyvään netti-artikkeliin.)
Jos sinä, kuten minä, vietät aikaa
Linux-foorumeilla,
törmäät ennen pitkää kommentteihin, jotka menevät jotakuinkin näin:
"Hei!
Olen käyttänyt linuxia muutaman päivän ja se on enimmäkseen loistava. Mutta ikävä kyllä
[jokin asia] ei toimi kuten Windowsissa.
Mikseivät kaikki ohjelmistokehittäjät uudelleenkirjoita kaikkia ohjelmia niin,
että ne toimisivat enemmän niin kuin Windows. Olen varma, että Linux saisi enemmän käyttäjiä
jos he tekisivät niin!"
Olet joskus jopa saattanut mennä
vastaamaan näihin kysymyksiin, vain saadaksesi haukut sellaiselta Linux-aloittelijalta,
joka luulee, että hänen ideansa, joka perustuu vuosien kokemukseen
jollain toisella käyttöjärjestelmällä, sekä muutaman tunnin Linux-kokeiluun, on jotain
vallankumouksellisen nerokasta, etkä sinä pidä siitä siksi, että olet "Vanhan koulukunnan
Linux-käyttäjä" joka ajattelee, että graafiset käyttöympäristöt ovat paholaisen tuotoksia ja
kaikki pitäisi pakottaa käyttämään Command linea (CLI).
Tämä artikkelin tarkoitus on
selittää näille aloittelijoille, miksi heidän ideansa saavat ennemminkin haukkuja
kuin positiivista palautetta.
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kaikkein käytetyin argumentti: "Jos Linux tekisi tämän,
se saisi huomattavasti useamman ihmisen vaihtamaan Windowsista Linuxiin!"
Antakaapa minun selittää jotain, mikä on ensiarvoisen tärkeää Linuxin ymmärtämisessä:
Linux-yhteisö ei
yritä tuottaa tavalliselle Windows-käyttäjälle korvaavaa käyttöjärjestelmää.
Linuxin tavoite ei ole
"Linux jokaiseen koneeseen".
Usko pois. Se ei todellakaan ole se.
On aivan totta, että molemmat ovat käyttöjärjestelmiä. Molempia voidaan
käyttää samoihin tarkoituksiin. Se tekee Linuxista vaihtoehdon,
ei korvaajaa.
Se saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä huomiolta, mutta se on ensiarvoisen tärkeä.
Linux
Windows on
kuin Moottoripyörät
Autot: Molemmat ovat
kulkuneuvoja, joilla pääset paikasta A paikkaan B tietä pitkin. Ne kuitenkin ovat
eri muotoisia, eri kokoisia, niissä on erilainen väritys ja ne ovat toimintaperusteiltaan aivan erilaiset.
Ne eivät ole keskenään aivan yhteneviä. Niille löytyy erilaisia käyttökohteita ja
niillä on eri vahvuudet & heikkoudet; sinun kuuluisi valita se, joka sinulle parhaiten soveltuu,
eikä vain napata jompaakumpaa ja odottaa sen tekevän kaiken, mitä toinenkin kykenee tekemään.
Joku, joka ajaa autoa, saattaa jokin päivä istua ruuhkassa ja
nähdä kuinka moottoripyörä lipuu hänen ohitseen.
Hän saattaa kadehtia ajajan mahdollisuutta välttää jotakin,
mikä on raastava ongelma autolle. Jos tämä autoilija silloin
sanoisi "
Tiedän kaiken autoista, joten tiedän varmasti kaiken myös moottoripyöristä!"
, olisi hän väärässä.
Jos tämä kyseinen autoilija ostaisi pyörän
ja sitten huomaisi olevansa hiukan hämmentynyt siitä, että kaasu onkin
käsin ohjattava kääntökahva eikä jalalla poljettava poljin, saattaisi hän
valittaa, että moottoripyöriin pitäisi laittaa kaasupoljin.
Jos tällä autoilijalla olisi vaimo
ja kaksi lasta, hän saattaisi nähdä moottoripyörän yksipaikkaisuuden vikana.
Hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi rakentaa uudelleen niin, että ne kykenisivät kantamaan
neljä ihmistä.
Jos tämä autoilija yrittäisi
ajaa jonnekin ja kaatuisi, koska ei ole tottunut pitämään
huolta tasapainosta, hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi
suunnitella uudelleen nelipyöräisiksi.
Jos autoilija joutuisi
kallistelemaan itseään mutkissa, hän saattaisi ehdottaa, että pyöriin
laitettaisiin vakauttimet, jotka pitäisivät hänet pystyssä mutkissa.
Jos autoilija haluaisi olla varma
ettei hänen pyöräänsä varastettaisi, hän saattaisi valittaa siitä, ettei siinä ole ovia,
joilla lukita mahdolliset varkaat ulos, minkä vuoksi hänen pyöränsä on huomattavasti helpompi
kohde varkaalle kuin auto.
Jos autoilija kokisi kypärän
rasitteena, hän saattaisi ehdottaa, että pyörien ohjaustankoihin laitettaisiin
turvatyynyt vaihtoehtona ärsyttävälle kypärälle.
Ja jokaisessa näistä kohdista hän olisi väärässä.
Koska hän ajattelee, että moottoripyörä korvaa
auton. Hän kuvittelee, että pyörä kykenee ja sen kuuluu kyetä kaikkeen, mihin autokin.
Hän ajattelee, että se voi toimia samalla tavalla kuin auto, että 'puuttuvat' auton ominaisuudet
voidaan noin vain liittää mukaan.
Samaan tapaan hyvää tarkoittavat
Linux aloittelijat tekevät ehdotuksia siitä, että Linuxista tehtäisiin enemmän sellainen,
mihin he ovat tottuneet. Eikä se johda mihinkään. Linuxia ja Windowsia voidaan
käyttää samoihin tehtäviin, mutta niin voidaan myös autoa ja moottoripyörää.
Se ei tarkoita sitä, että voit noin vain siirtyä yhdestä toiseen,
eikä se myöskään tarkoita, että toisen ominaisuudet voitaisiin tai niitä edes pitäisi
siirtää suoraan yhdestä toiseen.
Liian monet ihmiset luulevat, että
siirtyminen Windowsista Linuxiin on kuin vaihtaisi BMW:stä Mersuun.
He luulevat, että hallintalaitteiden pitäisi olla samanlaiset, heidän
taituruutensa pitäisi siirtyä suoraan ja kaikkien eroavaisuuksien pitäisi
olla lähinnä kosmeettisia. He ajattelevat, että "
Tarvitsen autoa liikkuakseni tiellä,
tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta. Kaikki autot toimivat samalla tavalla,
niinpä kaikkien käyttöjärjestelmienkin kuuluisi toimia samalla tavalla."
Asia ei kuitenkaan ole näin. "
Tarvitsen kulkuneuvon liikkuakseni tiellä, tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta.
Tiedän, miten autoa ajetaan, en tiedä mitään moottoripyöristä.
Tiedän, miten Windowsia käytetään, en tiedä mitään Linuxista."
- tämä
on oikein.
Windows-käyttäjän täytyy tajuta,
että hän on ainoastaan kokenut Windows-käyttäjä, ei kokenut tietokoneen käyttäjä;
aivan kuten autoilija on vain autoilija,
ei kaikkien tiellä liikkuvien kulkuneuvojen kuljettaja. Linuxiin siirtyneen Windows-käyttäjän
olisi ymmärrettävä, että hänestä on jälleen tullut aloittelija, aivan kuten autoilijasta
moottoripyörällä. Windows-käyttäjän on oltava halukas oppimaan, että saman asian
voi tehdä eri tavoilla, aivan kuten autoilijan on totuttava ohjaustankoon ratin sijasta
ja kypärään, jota hänen ei ennen tarvinnut käyttää.
Heidän täytyy olla valmiina hyväksymään se, että "erilainen" ei tarkoita "huonompaa".
Tämä yksinkertainen tosiasia aiheuttaa
suuria vaikeuksia kokeneemmille Windows-käyttäjille. He siirtyvät Linuxiin
monine Windows-tottumuksineen asenteenaan"
Tiedän kyllä tasan tarkkaan miten tietokonetta käytetään, kiitosta vaan."
Ongelma on, että he eivät oikeasti tiedä sitä. He tietävät ainoastaan sen, miten Windowsia käytetään.
Nimenomaan näillä "tehokäyttäjillä" saattaa olla eniten ongelmia, kun he siirtyvät uuteen käyttöjärjestelmään:
Heillä on huomattavasti enemmän unohdettavaa.
Siinä missä aloittelija sanoo "
En tiedä miten tämä toimii." ja alkaa tutkia
tai kysellä foorumeilla,
Windows-tehokäyttäjä sanoo: "
Tiedän
miten tämä tehdään, teen vain näin, näin, näin ja sitten. . . se ei toimi!
Typerä käyttöjärjestelmä!" Sitten he
he toteavat. "Jos minä, näistä asioista jotain
tietävä en kyennyt saamaan sitä toimimaan, aloittelijalla ei ole edes pienintäkään mahdollisuutta onnistua!
Linux ei ole läheskään valmis kotikäyttöön!".
He eivät huomaa, että kaikki heidän tietämyksensä toimii heitä vastaan, aiheuttaen
heille vain enemmän
ongelmia kuin hieman kokemattomammille
käyttäjille. He ovat erehtyneet luulemaan, että Linux on eri ohjelmisto, joka tekee
samat asiat kuin Windows, kun todellisuudessa se on eri ohjelmisto, joka tekee eri asioita.
Se ei tee huonoa jälkeä samoissa asioissa, se tekee hyvää jälkeä
vaihtoehtoisissa
tehtävissä.
Linux on vaihtoehto, ei korvaaja Windowsille.
Se ei tule koskaan olemaan korvaaja, koska sillä on erilaiset tavoitteet.
Microsoftin tavoite on saada ohjelmistonsa niin moneen koneeseen kuin
suinkin mahdollista, he haluavat tuottoa. Linuxilla ei ole
sellaista tavoitetta, koska Linux on ilmainen. Linuxilla on täysin eri arvomaailma.
Ymmärtääksesi tämän sinun olisi ymmärrettävä jotain
Vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistosta (FOSS).
On täysin ymmärrettävää, että Linux-aloittelijat eivät ymmärrä tätä vielä
- se on heille aivan jotain uutta. He ovat tottuneet ajattelemaan asioita
omistuspohjaisen ohjelmiston pohjalta. Joten antakaapa kun selitän asian:
Tyypillisesti tällaisen vapaan/avoimen ohjelman on
luonut joku, joka on hiukan etsiskellyt jonkinlaista ohjelmaa, eikä ole löytänyt mieleistään,
joten hän on kirjoittanut sellaisen itse. Sitten hän, koska on niin hyvä tyyppi,
julkaisee ohjelmansa lähdekoodit ja sanoo maailmalle "Tehkää mitä tahdotte!".
Hän voi tehdä näin, koska ohjelman monistaminen ei maksa mitään.
Hänen on aivan sama antaa ohjelmansa koko maailman käyttöön, koska se ei maksa hänelle
sen enempää kuin ohjelman pitäminen omana, poissa muiden saatavilta. Hän ei kärsi siitä,
että antaa ohjelmansa pois.
Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä:
Hän ei myöskään hyödy
siitä, että antaa ohjelmansa pois. Riippumatta siitä, käyttääkö sitä yksi vai
miljardi ihmistä. Tietysti hän saa mielihyvää siitä, että hän on onnistunut
valmistamaan suositun tuotteen:
Sitä käyttävien ihmisten lukumäärä voi tehdä hyvää egolle; tapa hankkia
kunnioitusta. Mutta hän ei saa siitä lainkaan rahaa: Sitä tarkoittaa FOSS.
Jos ohjelma on hyvä,
toiset kiinnostuvat siitä ja auttavat parantelemaan sitä. Se on
FOSS:in suurin hyöty: Jokainen käyttäjä on potentiaalinen kehittäjä.
Jokainen voi liittyä mukaan ja tehdä oman osansa ohjelman kehityksessä paremmin toimivaan,
monipuolisempaan ja vähemmän bugiseen suuntaan. On hienoa, kun ohjelma kiinnostaa ohjelmakehittäjien
yhteisöä. Ainoa, joka siitä tosin hyötyy on
ohjelma itse. Se tekee ohjelmasta
paremman. Se ei tee kehittäjästä rikkaampaa. Se vain luo
lisää vaatimuksia hänen ajalleen.
FOSS on täydellinen vastakohta omistuspohjaiselle
ohjelmistolle kuten Windows: FOSS:ssa on kyse vain ja ainoastaan
itse ohjelmasta. Kyse ei
ole käyttäjien määrästä. Kaupalliset ohjelmistostandardit määrittelevät täysin epäonnistuneeksi sellaisen ohjelmiston, joka
toimii hyvin, mutta jolla on vain muutamia käyttäjiä. FOSS määrittelee sellaisen onnistuneeksi.
FOSS:ssa on kyse laadukkaiden,
erilaisiin asioihin kykenevien ohjelmien valmistuksesta. Jos haluat käyttää sitä,
sinun on käytettävä hiukan aikaa opetellaksesi, miten
sitä käytetään. Se luotiin annettavaksi sinulle, ilmaiseksi. Sen luoneet
ihmiset ovat käyttäneet paljon omaa aikaansa, ilman minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä.
Vähintä, mitä voisit tehdä heidän eteensä olisi, että käyttäisit hiukan omaa aikaasi
ennen kuin alat valittaa, että se ei toimi kuten samantapainen Windows-ohjelma.
"Hahaa,
nyt jäit kiinni," sanoo aloittelija
mutisten. "On olemassa
Linux-projekteja, joiden tarkoitus on korvata Windows, ei olla pelkkä vaihtoehto.
"
On helppo huomata, mistä tämä idea syntyi.
KDE ja Gnome esimerkiksi tuottavat käyttöliittymän, joka on huomattavasti
windowsmaisempi kuin tyypilliset Linuxin ikkunointimanagerit ja komentorivi.
Linspire on jakelu, joka perustuu lähes kokonaan ajatukseen tehdä
Linuxista windowsmainen.
Kuitenkin, paradoksaalisesti nämä todistavat paremmin
minun, kuin
aloittelijan kannan oikeaksi.
Miksi näin? Koska nämä projektit ovat
tavallisia FOSS-projekteja, joissa on kyse kokonaan ohjelmistojen kehittämisestä
parempaan suuntaan. Ainoa ero on se, että yksi näiden projektien laadun
määritelmistä on "Kuinka helposti
Windows-käyttäjä osaa käyttää sitä?"
Kun olet sisäistänyt tämän,
et voi muuta kuin myöntää, että nämä ovat 100% tyypillistä Linuxia, tavoitteenaan
kehittää parempia ohjelmia.
Näiden projektien takana ovat
vielä jopa enemmän epäitsekkäät kehittäjät, kuin mitä Linuxin kehittäjät yleensä:
He eivät kirjoita ohjelmia omaan käyttöönsä, koska he tuntevat Linuxin erittäin hyvin,
sen sijaan he kirjoittavat ohjelmia vain toisten eduksi: Ohjelmia, jotka tekevät siirtymisen
Windowsista Linuxiin helpommaksi.
Nämä kehittäjät ovat
tajunneet, että on olemassa Windows-käyttäjiä, jotka haluavat siirtyä Linuxiin ja ovat
käyttäneet paljon voimavaroja luodakseen Linux-ympäristön, joka vaikuttaisi jokseenkin tutulta
Windows-käyttäjille. He eivät
ole tehneet tätä korvatakseen Windowsia, vaikka lopputulos saattaakin antaa sen vaikutelman.
Tavoite on eri, se ei ole luoda korvaajaa Windowsille;
tavoite on helpottaa Windows-käyttäjän siirtymistä Linuxiin.
Ei ole mitenkään epätavallista
nähdä yhteisöissä vihamielisyyttä näitä projekteja kohtaan. Osalle siitä löytyy aivan järkevät,
varsin ymmärrettävät syyt ("KDE on
resurssisyöppö, joten käytä Fluxboxia")
mutta
osa tästä vihamielisyydestä vaikuttaa täysin perusteettomalta, "Windowsmainen
ohjelma on huono" -asenne. Tämä
ei varsinaisesti ole anti-MS tai anti-Windows asennetta. Se on pikemminkin
huomattavasti ymmärrettävämpää inhoa sitä kohtaan, mitä ei ymmärretä.
'Tyypillinen' Linux käyttäjä on harrastelija:
Hän käyttää tietokoneita, koska niitä on hauska käyttää, ohjelmointi on hauskaa,
hakkerointi on hauskaa. Linux on huomattavasti parempi käyttöjärjestelmä
hakkeroinnin harrastelijalle: Hän voi purkaa sen osiksi aivan pohjia myöten
ja kasata sen uudelleen juuri niin kuin parhaaksi näkee.
Kuitenkin tällä hetkellä
suurin osa uusista Linux käyttäjistä ei ole harrastelijoita tai hakkereita. He
haluavat tietokoneen, joka vain toimii, tietokoneen, joka toimii kuin Windows.
He eivät ole kiinnostuneita säätämään Linuxia toimimaan tavalla, jolla he sen haluavat
toimivan, he haluavat sen toimivan ilman minkäänlaista säätämistä.
Se on ihan ok, mutta tyypillisen Linux-käyttäjän
näkökulmasta se on kuin joku haluaisi legoauton, joka on kasattu
valmiiksi ja liimattu kasaan niin, ettei sitä voi purkaa.
Se kuulostaa heistä oudolta. Ainoa tapa, jolla he osaavat reagoida
siihen on hämmästellä "Miksi
ihmeessä kukaan
haluaisi sellaista?"
Se on järjetöntä. Jos haluat
valmiiksi kasatun auton pienoismallin, osta leluauto. Jos haluat auton, jonka voit kasata ja purkaa,
osta Legoja. Miksi kukaan haluaisi Lego-auton, jota voi käyttää vain leluautona?
Legojen koko idea perustuu siihen, että pidät hauskaa kasaamalla sen itse!
Tällä tavoin tyypillinen Linux-käyttäjä reagoi kysymykseen "Miksei se voi
vain toimia?": "Jos haluat
sen pelkästään toimivan ilman säätöjä, käytä Windowsia. Jos haluat säätää sitä, käytä Linuxia.
Miksi ihmeessä haluat vaihtaa Linuxiin jos sinulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta
hyödyntää sen avoimen lähdekoodin luonnetta?"
Yleensä vastaus on, että
ihmiset eivät
itseasiassa halua siirtyä Linuxiin. He haluavat vain siirtyä pois
Windowsista: He juoksevat pakoon viruksia; he pakenevat haittaohjelmia;
he haluavat irti rajoituksista sen suhteen, miten he käyttävät
ostamiaan maksullisia ohjelmistoja; he haluavat irti E.U.L.A:n otteesta.
He eivät yritä päästä sisään Linuxiin,
he yrittävät päästä ulos Windowsista.
Linux nyt vain sattuu olemaan parhaiten tunnettu vaihtoehto.
Tästä lisää myöhemmin. . .
Tässä vaiheessa saatat ajatella "Selvä,
se selittää, miksi kehittäjät eivät tee harkittuja liikkeitä tehdäkseen
ohjelmistaan enemmän Windowsin kaltaisia.
Mutta kyllähän Linux-ohjelmille voitaisiin antaa Windows-käyttäjäystävällinen,
graafinen käyttöliittymä ilman, että se sotisi millään tavoin FOSS:n periaatteita vastaan?
"
Tästä tässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse.
Ensinnäkin:
Luuletko todellakin,
että joku, joka luo ohjelman antaa sille tarkoituksellisesti
vaikean käyttöliittymän?
Kun joku käyttää valtavasti
omaa aikaansa ohjelman luontiin, hän tekee käyttöliittymästä
niin hyvän kuin mahdollista
. Käyttöliittymä on valtavan tärkeä osa ohjelmaa:
toiminnoista ei ole mitään hyötyä ellet pääse niihin käsiksi
käyttöliittymän kautta. Et välttämättä tiedä tätä, mutta sille, että käyttöliittymä toimii miten toimii,
on aina
jokin syy. Ja mikä se syy sitten on? Se, että
kyseinen käyttöliittymä on paras, minkä ohjelmoija kykeni luomaan.
Mietipä tätä ennen kuin rupeat inttämään, että
Windowsmaisempi käyttöliittymä tekisi ohjelmasta paremman:
Ohjelman luoja,
ohjelmoija, joka sattuneesta syystä tuntee huomattavasti
sinua paremmin tämän ohjelman, on kanssasi eri mieltä.
Hän saattaa
olla väärässä, mutta se on melko epätodennäköistä.
Toiseksi:
On jo olemassa kivoja,
Windows-käyttäjäystävällisiä graafisia käyttöliittymiä. Juuri nyt mieleeni ei tule ainuttakaan
toimintoa, jota et voisi suorittaa graafisen käyttöliittymän kautta,
oli kyseessä sitten kuinka korkeatasoinen toiminto tahansa. Voit kääntää kernelin (make xconfig), säätää palomuuria
(fwbuilder), osioida kiintolevysi (qtparted). . .
kaikkea löytyy, kaunista, interaktiivista, intuitiivista ja käyttäjäystävällistä.
Linuxin 'julkaisuketju' ei ole samanlainen kuin Windowsin.
Et saa aivan ensimmäisenä viimeisteltyä, kiillotettua graafista pakettia.
Graafinen käyttöliittymä lisää ohjelman monimutkaisuutta tuomatta siihen mitään lisätoimintoja.
Täällä ohjelmoija ei rupea suunnittelemaan nätin näköistä käyttöliittymää, joka ei tee mitään.
Hän suunnittelee ohjelman, joka tekee sitä mitä hän sen haluaa tekevän.
Ensimmäinen asia, mitä ohjelma tekee
on olla käytettävissä command linen kautta. Sillä
luultavasti on kaikenlaisia käynnistysoptioita ja mahdollisesti pitkä
konfiguraatiotiedosto. Tästä homma lähtee liikkeelle, koska ohjelmalta
vaaditaan toimivuutta. Kaikki muu tulee myöhemmin. Jopa silloinkin
kun ohjelmalla on kaunis graafinen käyttöliittymä, on tärkeää muistaa,
että sitä yleensä voidaan edelleen käyttää täysipainoisesti Command linen ja
konfiguraatiotiedostojen kautta.
Tämä johtuu siitä, että command linesta on monia etuja:
Command line on yleismaailmallinen. Se löytyy jokaisesta Linux-järjestelmästä.
Jokainen ohjelma voidaan ajaa sen kautta. Sen kautta on helppo käyttää ohjelmia etäyhteyksissä.
Mikään
näistä ei päde graafiseen käyttöliittymään: Joistakin Linux-koneista puuttuu X11-ikkunointijärjestelmä;
Joillain ohjelmilla ei ole graafista käyttöliittymää; Joitakin ohjelmia ei
löydy graafisista valikoista; Usein ei ole mitenkään helppoa tai käytännöllistä käyttää
graafisia työkaluja etäyhteyksissä.
Lisäksi saman työn hoitamiseen saattaa olla olemassa monia
eri graafisia käyttöliittymiä ja on mahdotonta sanoa, mitä sinulla on asennettuna.
Joten muista tämä, jos kysyt "Miten
[teen tämän] ?",
sinulle neuvotaan enimmäkseen miten asia tehdään command linen kautta. Se ei
tarkoita, että sen voi tehdä vain
command linen kautta. Se vain heijastelee graafisen käyttöliittymän ja
command linen välistä tärkeysjärjestystä ohjelmaprojektien kehityskaaressa.
Windowsissa kaikki pyörii
graafisen käyttöliittymän ympärillä.
Windows on kokonaan graafiseen ympäristöön pohjautuva järjestelmä, jolla on säälittävä
(mutta pian paraneva) command line. Sellaisia Windows-ohjelmia, jotka eivät perustuisi
graafiseen ympäristöön, ei juurikaan ole. Se tahtoo saada ihmiset ajattelemaan, että
graafinen liittymä on elintärkeä ja itsestään selvä osa ohjelmaa.
Linuxissa ohjelma julkaistaan heti, kun se toimii. Graafinen liittymä siihen saatetaan lisätä vasta
sitten, kun siitä on tullut vakaa, jokseenkin bugivapaa ja monipuolinen.
Yritä ajatella
ohjelmaa, jolta puuttuu auttava graafinen liittymä ennemmin "esijulkaisuna", kuin
viimeisteltynä tuotteena. FOSS on hyvin harvoin 'viimeistelty', sitä parannellaan jatkuvasti.
Aikanaan siitä tehdään käyttäjäystävällinen. Mutta enimmäkseen on tärkeää saada se toimimaan
paremmin, kuin saada se 'tuntumaan' paremmalta.
Ole iloinen siitä, että saat käyttöösi kaiken toimivuuden kauan ennen kaikkia niitä raukkoja,
jotka tarvitsevat hyvän graafisen käyttöliittymän, sen sijaan, että vaatisivat huomisen ohjelmia
tänään.
FOSS on ennemminkin matka kuin päämäärä.
Viimeisin asia, jonka joudut sisäistämään tästä on,
että graafinen käyttöliittymä johonkin ohjelmaan on usein erillinen
ohjelma. Se on saatettu jopa kehittää täysin erillään alkuperäisestä ohjelmasta,
aivan eri ihmisten toimesta. Jos haluat graafisen käyttöliittymän,
ei ole mitenkään epätavallista, että se ei sisälly ohjelmaan ja joudut asentamaan sen erikseen.
Tämä tarkoittaa,
luonnollisesti, ylimääräistä vaihetta, jotta saisit sen tutun
windowsmaisen graafisen käyttäytymisen,
mutta se ei silti poista sitä faktaa, että voit juuri nyt tehdä
jotakuinkin mitä tahansa kauniin, "aivan Windowsin näköisen" graafisen
käyttöliittymän kautta.
Sinun pitää kuitenkin muistaa: graafinen käyttöliittymä on yleensä
VIIMEINEN, ei ensimmäinen vaihe.
Linux ei arvosta ulkonäköä enemmän kuin toimivuutta.
Kolmanneksi:
Linux on pääsääntöisesti suunniteltu ennemmin
hyvin asiantuntevalle, tietäväiselle käyttäjälle, kuin tietämättömälle aloittelijalle.
Tämä johtuu kahdesta syystä:
Tietämättömyys voi olla autuasta, mutta se on myös erittäin lyhytnäköistä.
Tietämys on ikuista. Saattaa viedä päiviä, viikkoja tai kuukausia saada oma tietämys
"Linux aloittelijan" tasolta "keskimääräisen Linux käyttäjän" tasolle,
mutta kun kerran olet saavuttanut sen, sinulla on vuosiksi Linuxin käyttötaitoa.
Se, että joku kirjoittaisi paljon koodia tehdäkseen ohjelmista helpompia aloittelijoille, olisi kuin
jos joku pulttaisi pysyvästi apupyörät kiinni polkupyöriin. Ne saattaisivat tehdä siitä helppoa alun pitäen,
mutta entä myöhemmin. . ?
Et varmastikaan ostaisi nyt polkupyörää, jossa on apupyörät. Se ei johtuisi siitä, että olet jokin
anti-käyttäjäystävällisyysfriikki.
Ei todellakaan, vaan se johtuisi siitä, että ne olisivat sinulle hyödyttömät, ne olisivat
hyödyttömät kaikille muille paitsi aloittelijoille, muilla ne olisivat vain tiellä.
Ei ole mitään väliä, miten hyvä
jokin ohjelma on, se voi olla vain niin hyvä kuin käyttäjänsä.
Maailman turvallisinkaan ovi ei ole mikään este varkaille,
jos jätät ikkunan auki, oven lukitsematta,
tai avaimet lukkoon. Maailman parhaiten rakennettu moottori ei kestä
mitenkään erityisen pitkään, jos tankkaat sen vääränlaisella polttoaineella.
Linux antaa kaiken mahdin käyttäjän
käsiin. Siihen sisältyy myös mahti rikkoa se. Kukaan ei
hyödy sellaisesta tilanteesta. Ainoa tapa pitää Linux toimivana, on opiskella
riittävästi, mitä olet tekemässä.
Se että joku tekisi käyttäjälle helpompaa leikkiä toiminnoilla, joita hän ei
ymmärrä, tekisi vain todennäköisempää siitä, että hän vahingossa rikkoisi jotain.
Neljänneksi:
Missä kohtaa yllä olevassa tekstissä näit
jotain, jonka mukaan FOSS itseasiassa hyötyisi siitä, että se saisi houkuteltua
lisää käyttäjiä Windows-käyttäjistä?
Ota oma aikasi. Lue uudestaan jos haluat.
Jaksan kyllä odottaa.
Linuxin ja FOSS:n johtava periaate
on tehdä hyviä ohjelmia. Kyse ei ole siitä, että
tehdään Windowsin korvaava ohjelma. Ainoa asia, mistä tyypillinen
Windows-käyttäjä puhuu, valittaessaan Linuxista on:
"Se ei toimi niin kuin sama
asia Windowsissa."
Ei, se ei todellakaan toimi sillä tavalla.
Jos Linux toimisi kuin Windows, Linux olisi perseestä. Se olisi ala-arvoinen Windows-kopio,
jota kukaan ei käyttäisi.
Syy siihen, että ihmiset ovat niin intohimoisesti
ihastuneita Linuxiin on se, että se ei
toimi kuin Windows. Se ei
tee kaikkea puolestasi, se ei
oleta, että olet ainainen tietämätön aloittelija, se ei
piilota kaikkia sisäisiä toimintoja sinulta.
Windows ajeluttaa sinua ympäriinsä;
Linux antaa sinulle avaimet ja laittaa sinut kuskin istuimelle. On oma
ongelmasi, jos et osaa ajaa. Se on sinun puutteesi. On paljon ihmisiä,
jotka auttavat sinua jos vain kysyt. Jos teet ehdotuksen jostain ominaisuudesta,
joka vastaa jotakuinkin vakionopeuden säätimen lisäämistä. Saatat saada jotain aikaiseksi: Tämä
jättäisi kuljettajalle vallan, mutta siitä olisi jotain hyötyä. Et kuitenkaan pääse mitenkään erityisen
pitkälle, jos yrität saada jonkun vakuuttuneeksi siitä, että Linux tarvitsisi kuljettajan.
"Mutta
Linux muuttuisi niin paljon yleisemmäksi!",
itkee aloittelija.
Näin todellakin saattaisi käydä. Mutta kuinka moni Linux-kehittäjä hyötyisi siitä,
että Linuxista tulisi yleinen?
Linux on ilmainen. Yksikään sitä kehittäneistä ihmisistä ei hyötyisi
suuremmasta käyttäjäkunnasta. Yksikään Linux-foorumeilla olevista ihmisistä
ei hyötyisi suuremmasta käyttäjäkunnasta.
Linuxin tavoite ei ole
"saada suurempi käyttäjäkunta" - se on kaupallisten ohjelmistojen tavoite.
Linuxin tavoite on tehdä
todella hyvä käyttöjärjestelmä. Kehittäjät työskentelevät lisätäkseen ominaisuuksia,
poistaakseen bugeja ja parannellakseen jo olemassa olevia osia. He eivät kuluta aikaansa
valmistaen tauluja, jotka mainostavat miten hyvälaatuinen heidän tuotteensa on. Sen pitäisi jo
kertoa jotain siitä, mitä he asettavat etusijalle.
Ja katso, mitä tämä lähestymistapa on
tehnyt
Linuxin käyttäjäkunnalle: Se on saanut sen kasvamaan. Alussa Linux oli aivan pikkuinen, sittemmin
siitä on tullut jotain suurta. Entä miksi se sitten on kiinnostanut niin monia?
Koska se on aina keskittynyt laatuun. Käyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita Linuxista,
ovat käyttäjiä, jotka haluavat vapautta ja laatua, jota vain FOSS voi heille tarjota.
Linuxista tuli suuri, koska se ei välittänyt lainkaan siitä miten suuri siitä tulisi.
Kehittäjät, jotka keskittyivät yksinomaan saamaan sen toimimaan hyvin,
kiinnostivat käyttäjiä, jotka halusivat käyttöjärjestelmän, joka toimii hyvin.
Se, jos tämä kaikki yllättäen vain sysättäisiin
syrjään ja sen sijaan keskityttäisiin vain tekemään Linuxista Windowsin korvaajaa,
ikään kuin tappaisi kaiken sen, mikä teki Linuxista sen mitä se on nyt.
On olemassa
yhtiöitä, jotka ovat nähneet Linuxin kasvun ja haluavat rahastaa sillä.
He ovat turhautuneita GPL:en, joka tekee Linuxin myynnistä Microsoftin hinnoilla erittäin vaikeaa.
"Linux
kuolee, jos se pysyy avoimena," he sanovat,
"koska kukaan ei voi tehdä
rahaa sillä noin vain."
He eivät ymmärrä, että Linuxin kaupallistaminen olisi kuin tappaisi
kultamunia munivan hanhen.
Linuxista tuli suuri, koska se oli FOSS:a, eikä kukaan yrittänyt tehdä
siitä Windowsin korvaajaa. Linux kukoistaa, koska se taistelee Windowsia
vastaan rintamalla, jolla Microsoft ei voi koskaan voittaa sitä:
Avoimuudessa ja laadussa.
Useimmille Windows-käyttäjille Linux on
huono Windows-kopio. Siinä on vähemmän näennäisiä toimintoja, vähemmän
integraatiota ja huomattavasti enemmän monimutkaisuutta. Sen tyyppinen
käyttäjä näkee Linuxin huonona käyttöjärjestelmänä. Ja aivan oikeutetusti sillä
se ei vastaa heidän tarpeitaan. He tarvitsevat käyttöjärjestelmän, jota on erittäin
yksinkertaista käyttää ja joka tekee kaiken, ilman että heidän tarvitsee opetella
yhtään mitään.
Windows on luotu "ei-teknisille" käyttäjille
Näiden käyttäjien keskuudessa vallitsee varsin yleinen ennakkoluulo,
että Linux on vaikeakäyttöinen. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta on
varsin ymmärrettävä väärinkäsitys.
Linux on itseasiassa autuaan helppokäyttöinen.
Oikeastaan se on erittäin helppokäyttöinen. Syy siihen, ettei sitä
yleensä nähdä näin? Koska termiä "helppokäyttöisyys"
on vääristelty niin pahasti.
Normaalikäytössä "helppokäyttöinen"
tarkoittaa nykyään "helppo
tehdä
jotain, ilman että etukäteen tietää miten se tehdään".
Mutta sehän
ei
oikeastaan ole "helppo käyttää", eikö totta?
Se on "helppo tajuta".
Se on kuin ero kahden seuraavan esimerkin välillä:
Kassakaappi, jonka päällä on lappu, jossa lukee
"Voit avata tämän
kaapin kääntämällä valitsimen numeroon 32, sitten 64, sitten 18,
sitten 9 ja kääntämällä avainta ja lopuksi vääntämällä kahvan ylös"
ja
Auto, jonka ovet voit avata
painamalla kaukosäätimen "avaa" nappia.
Auton ovien avaaminen on huomattavasti helpompaa, eikö totta?
Yksi ainoa nappi missä tahansa auton lähettyvillä vastaan useita tarkkaan määriteltyjä
valitsimen pyöräytyksiä. Kuitenkin, jollekulle, joka ei
tiedä kuinka avata kumpaakaan,
on helpompaa avata kassakaappi kuin auto: Kassakaapissa on selkeät ohjeet, kun taas autossa on vain jotain
nappeja, jotka eivät edes ole kiinni autossa.
Linux on samanlainen. Se on helppokäyttöinen,
jos vain tiedät miten
sitä käytetään. Sitä on helppo käyttää,
mutta sitä ei aina ole helppo oppia.
Huomaat Linuxin helppouden vain, jos olet halukas kuluttamaan aikaa sen oppimiseen.
Mitä yksinkertaisempiin vaiheisiin rikot jonkin tehtävän, sitä useamman vaiheen joudut
väistämättä käymään läpi suorittaaksesi tämän tehtävän.
Kokeilepa tätä
mielivaltaista
harjoitusta esimerkkinä: Haluat siirtää viisi riviä tekstiä
dokumentin keskeltä loppuun.
MS Wordissa; MS WordPadissa; tai MS
Notepadissa; kaikki "käyttäjäystävällisiä" Windows tekstieditoreita, nopein tapa
tehdä tämä on:
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-X
- Ctrl-End
- Ctrl-V
(Näin olettaen
että käytät näppäimistöä.
Muussa tapauksessa joudut tekemään muutamia klikkaa-ja-vedä hiiri operaatioita ja toimivan autoscroll-toiminnon.)
vi:ssä sama tehtävä hoituu näin:
- d5d
- Shift-g
- p
(Tai
jos tunnet vi:n todella
hyvin, myös":1,5m$"
hoitaa homman!)
Vi,
joka on jotakuinkin niin "epäkäyttäjäystävällinen"
kuin vain voi, voittaa Microsoftin tuotteet
vaikka toinen käsi selän takana. Miksi? Koska vi suunniteltiin
käytännölliseksi,
kun taas Microsoft suunnittelee tuotteensa "käyttäjäystävällisiksi".
Microsoft hajottaa
kaiken yksinkertaisiksi vaiheiksi ja näin vaaditaan useampi vaihe saman tehtävän suorittamiseen.
Tämä tekee vi:stä huomattavasti nopeamman ja helpomman käyttää
käytännössä kaikkiin tekstin editointitehtäviin. Sinun täytyy vain tietää kuinka sitä käytetään.
Jos et tiedä, että "d5d"
tarkoittaa "Sijoita
viisi riviä
tekstistä puskuriin ja tuhoa ne dokumentista",
saat
taistella saadaksesi vi:n toimimaan. Jos taas tiedät, niin
kaikki sujuu mainiosti.
Joten kun joku aloittelija näkee miten nopeasti ja
helposti kokenut vi:n käyttäjä saa tehtyä asioita, hän on välittömästi
samaa mieltä siitä, että vi voittaa Wordin tekstin editoinnissa. Sitten
hän yrittää käyttää sitä itse. Hän käynnistää sen, saa eteensä ruudun
täydeltä ~s:iä ja kun hän yrittää kirjoittaa, mitään ei tapahdu.
Hän ottaa selvää kirjoitus- ja komentotiloista
ja yrittää käyttää vi:ä rajoitetuilla tiedoilla sen toiminnoista.
hän kamppailee, koska on niin paljon asioita, joita hänen on opittava saadakseen vi
toimimaan. Sitten hän valittaa
"vi
olisi paljon parempi, jos se olisi helppokäyttöinen kuin Word!"
Mutta todellinen ongelma on kuitenkin "En
tiedä kuinka vi:tä käytetään, enkä viitsi opetella."
Tämä tosin tarkoittaisi, että ongelma on hänessä itsessään, joten hän sysää syyn
ohjelmalle, unohtaen samalla kaikki ne tuhannet ihmiset, jotka käyttävät vi:ä onnellisena
ilman minkäänlaisia ongelmia: Ei, hänestä se on liian vaikeakäyttöinen ja siten
sitä pitäisi muuttaa!
Ja usko pois, jos hän onnistuu
tekemään tekstieditorin, joka on yhtä "käyttäjäystävällinen"
kuin Word ja yhtä käytännöllinen kuin vi, hän saisi pelkkää kiitosta.
Itseasiassa hän luultavasti saisi Nobelin äärimmäisestä taitavuudesta,
koska se olisi jotain, mitä kukaan ei ole vielä onnistunut tekemään.
Pelkästään valittamalla siitä miten vaikea vi on käyttää, hän saa osakseen
pelkkää pilkkaa. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että vi:ssä ei ole mitään vikaa,
vika on hänessä itsessään.
Osoitteesta
UserFriendly.org
Copyright © 2004 J.D. "Illiad" Frazer.
Se on kuin ostaisit da Vincin siveltimen ja sen jälkeen
alkaisit valittaa, ettet edelleenkään osaa maalata. Ei se sivellin
Mona Lisaa tehnyt, sen tekivät taiteilijan taidot.
Sivellin on työkalu, jonka käyttö vaatii taitoa. Sitä taitoa ei voi
saada muuten kuin harjoittelemalla.
Sama pätee vi:in. Sama pätee moneen muuhun Linux-ohjelmaan, joista
uudet käyttäjät valittavat, että "se on liian vaikea" tai "ei riittävän
intuitiivinen", oli kyseessä sitten tekstieditorista, ohjelmapakettien
hallinnasta tai itse command linesta.
Ennen kuin rupeat inttämään, että jokin asia Linuxissa pitäisi korjata,
olisi hyvä pohtia erästä asiaa:
"Onko
kokeneilla käyttäjillä ongelmia kyseisen
asian kanssa?"
Mikäli vastaus on "Ei",
on vika sinussa. Jos toiset kykenevät käyttämään sitä, niin miksi et sinä?
Oletko käyttänyt aikaa sen käytön opetteluun? Vai odotitko sen vain toimivan
alun pitäen niin kuin sinä oletat sen toimivan?
"Käyttäjäystävällinen"
ja "raa'an
käytännöllinen" ovat eri asioita.
Kaikki pikku namikat ja valikot, jotka ovat oleellisia tehtäessä ohjelmasta
yksinkertaisen, ovat vain hidasteita, jotka tulevat tielle kokeneemman käyttäjän
käytössä. Ero tässä on sama, kuin ero sen väillä, navigoitko paikasta A paikkaan B käyttäen karttaa
& kompassia, vai seuraatko tienviittoja: Kuka tahansa löytää perille seuraamalla
viittoja, mutta aikaa kuluu kaksinkertainen määrä verrattuna johonkuhun, joka tietää
suoran tien perille.
Jos haluan liittää jonkin kaavan arvon Exelissä, joudun tekemään sen
Edit->Paste
Special->Paste Values
-valikkojen kautta. En halua
navigoida kaikkien näiden 'ystävällisten' piikki-lihassa-valikoiden,
alivalikoiden ja ikkunoiden kautta. Haluan vain
tehdä sen. Ollakseni reilu, sanottakoon
että jos uudelleen ohjelmoin pikanäppäimet ja tallennan joitakin makroja, voin
saada Excelin ja Wordin tekemään suurimman osan asioista yhdellä napin
painalluksella.
Mutta sepä ei olisi mitenkään erityisen käyttäjäystävällistä, vai olisiko?
Se vaatisi käyttäjää kuluttamaan paljon aikaa ohjelmaan.
Linux vaatii käyttäjäänsä kuluttamaan aikaa siihen, että hän opettelee, miten käyttää
olemassa olevaa käytännöllisyyttä. "Käyttäjäystävälliset" ohjelmat
laittavat
sinut kuluttamaan aikaa käytännöllisyyden luomiseen.
Jos pidät enemmän siitä, niin sen kuin teet asiat sillä tavalla.
Älä kuitenkaan koskaan unohda vika on omassa tietämättömyydessäsi,
ei ohjelmassa. Kaikki Linux-ohjelmat ovat helppoja käyttää, kunhan tiedät,
miten niitä käytetään. Mikäli et sitä tiedä, asiat käyvät vaikeiksi, eikä
siinä ole kyse siitä, että ohjelmassa olisi jotain vikaa.
Tässä vaiheessa sinusta saattaa ruveta tuntumaan,
että Linuxilla on asennevamma. Se ei halua käyttäjiä, se ei halua tehdä käyttäjiensä
elämästä helppoa. . . se on vain elvisteleville
l33t h4xx0r53i113!
Tämän kauempana totuutta ei juuri voitaisi olla.
Tietysti Linux haluaa käyttäjiä! Eikä se tietenkään halua tehdä asioista vaikeita.
Päinvastoin: Vaikeakäyttöinen ohjelma on huono ohjelma.
Sinun pitää ymmärtää, että tämä saatetaan määritellä eri tavalla kuin siinä
'perinteisessä' kaupallisten ohjelmien kulttuurissa, johon olet tottunut.
Linux haluaa käyttäjiä jotka
haluavat Linuxin. Ja tämä ei tarkoita pelkästään
nimellistä haluamista. Tämä tarkoittaa koko paketin haluamista: Ilmaista, avoimen lähdekoodin
ohjelmistoa; mahdollisuutta säätää ja leikkiä ohjelmilla; mahtia olla kuljettajan penkillä ja
hallita kaikkea.
Sitä Linux on.
Siitä tässä kaikessa on kyse. Monet ihmiset siirtyvä Linuxiin, koska he ovat väsyneitä viruksiin,
kyllästyneitä haittaohjelmiin, kyllästyneitä vakoiluohjelmiin. Se on ihan ymmärrettävää. Nämä ihmiset
eivät halua Linuxia. Todellisuudessa he haluavat Windowsin ilman vikoja. He eivät oikeasti
halua Linuxia, joten miksi Linux haluaisi heidät?
Jos he kokeilevat Linuxia virusten takia ja sitten huomaavat pitävänsä ajatuksesta
käyttöjärjestelmästä, jota he itse hallitsevat.
. . Silloin he todella haluavat Linuxin. Silloin myös Linux haluaa heidät.
Ennen kuin päätät haluavasi siirtyä Linuxiin, kysy itseltäsi
"Miksi
haluan vaihtaa?"
Jos vastaus on "Haluan
käyttöjärjestelmän, joka antaa kaiken vallan käyttäjälle ja odottaa hänen
tietävän, kuinka sitä käytetään": Hanki Linux.
Joudut käyttämään
kohtalaisen
määrän aikaa ennen kuin saat siitä sellaisen kuin haluat, mutta ennen pitkää sinut
palkitaan tietokoneella, joka toimii juuri niin kuin sinä haluat sen toimivan.
MUTTA.
. .
Jos vastaus on "Haluan
Windowsin ilman ongelmia":
Tee puhdas Windows XP SP2 asennus;
asenna hyvä palomuuri; asenna hyvä viruksen torjunta; älä koskaan käytä IE:tä netin selailuun;
päivitä säännöllisesti; uudelleenkäynnistä jokaisen asennuksen jälkeen;
ja ota selvää hyvistä turvakäytännöistä. Itselläni on olut Windows 3.1, 95, 98, NT, ja XP, eikä minulla ole koskaan
ollut virusta, en ole kärsinyt
spywaresta, eikä koneelleni ole murtauduttu. Windows voi
olla turvallinen ja vakaa käyttöjärjestelmä, sinun on vain pidettävä huoli siitä, että se pysyy sellaisena.
Jos vastaus on "Haluan
korvaajan
Windowsille ilman ongelmia":
Osta Applen Mac. Olen kuullut upeita asioita OS X:n Tiger versiosta, lisäksi heillä on joitakin varsin tyylikkään
näköisiä laitteita. Joudut tietysti ostamaan uuden tietokoneen, mutta saat sen mitä haluat.
Kummassakaan tapauksessa, älä
vaihda Linuxiin. Petyt sekä ohjelmiin että yhteisöön. Linux ei ole
Windows.
Jotain palautetta, hyvää tai pahaa alkup. artikkelin kirjoittajalle tästä artikkelista, tänne vaan
tai laittakaa kommenttia blogiin. (IHAN VAAN KAIKEN VARALTA HUOMAUTTAISIN, ETTÄ VOI MENNÄ PAREMMIN PERILLE JOS KIRJOITTAA ENGLANNIKSI)
(Jotain valittamista tästä käännöksestä? Laittakaa tänne. (HUOM! Ei kehujakaan pahalla katota :) )) Niin ja tämän voi laittaa ihan suomeksi...
Tämän
työn oikeudet omistaa Dominic Humphries. Tätä voidaan levittää Creative
Commons Licensen alaisuudessa. Alkuperäisen dokumentin osoite (http://linux.oneandoneis2.org/LNW.htm)
täytyy
sisältyä uudelleen julkaisuun. - Anonyymi
MOI!!
näin sen näkee kuinka äkkiä internet unohtaa... savonia linkki ei auennut 14 vuoden jälkeen,
"pikakulttuuria" tämänkin.
lopun engl "linux ei ole win..!" vielä löytyi..
..
nimim joskus debiania kokeillut - Anonyymi
Tuommoinen ( webd alkuinen ) taitaa olla kadotettu
webd.savonia-amk.fi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216772Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235403- 1152555
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152026Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361753Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111983- 59947
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28857Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43853