Siinä teille

Windows uskovaisille

21

1195

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minä

      Pakko sanoa etten jaksanu lukea tota vuodatusta kokonaan, mutta sen mitä luin niin tossa kärjistetään ihan liikaa Linuxin ja Windowsin eroa ja vaikeutta siirtyä linuxiin. Linux ei tietenkään ole Windows, mutta nykyaikaseen linux jakeluun on kyllä aika helppo siirtyä Windowsista. Mutta ei sitä Linuxia kehitetä yhä käyttäjäystävälliseksi sen takia, että Windows käyttäjien olisi helpompi siirtyä linuxiin. Kyllä se kehitys lähtee linux-käyttäjien omista tarpeista ja halusta kehittää systeemiä paremmaksi. Suuntaus on kovasti siihen, että Linux tuodaan työpöytäkoneisiin yhä voimakkaammin.

      • windows...

        Mutta silti Windowssista siirtyminen Macciin on huomattavasti helpompi kuin Linux->Windows. Vaikka Mac OS X on huomattavasti lähempänä Linuxia kuin itse Windowssia ;)


    • Pentti Kolmonen

      Luinpas tuon kokonaan. Ihan asiaa siinä kerrottiin.
      Eli Linux ei ole vaikea, eikä se ole Windows mutta sitä pitää opetella käyttämään. Sama pätee Windowsiin.

      • PowerUser

        Tossa jutussa olikin koko Linux-Windows paradigma pähkinänkuoressa.
        Tuostahan se johtuu, sen voi lukea tältäkin foorumilta noista lukuisista jutuista.

        Linux ei ole Windows eikä sen korvaaja. Jos et osaa etkä halua opetella, turha siinä on valittaa. Koskahan tämä menee oikeen jakeluun?


      • kotitehtävä..

        windows opetetaan koulussa veronmaksajien rahoilla. jos haluaa opetella linuxin, niin se pitää hoitaa omalla ajallaan. kustannuksiahan siitä ei tule, koska sen saa ilmaiseksi.

        no tietysti tuo on vähän kärjistettyä, nykyään kun alkaa linuxin opetusta olemaan jo peruskouluissakin jossain määrin.
        mutta syytä olisi hylätä kokonaan kouluissa jonkin tietyn kaupallisen ohjelmiston opettaminen.


      • ja sen seuraus
        kotitehtävä.. kirjoitti:

        windows opetetaan koulussa veronmaksajien rahoilla. jos haluaa opetella linuxin, niin se pitää hoitaa omalla ajallaan. kustannuksiahan siitä ei tule, koska sen saa ilmaiseksi.

        no tietysti tuo on vähän kärjistettyä, nykyään kun alkaa linuxin opetusta olemaan jo peruskouluissakin jossain määrin.
        mutta syytä olisi hylätä kokonaan kouluissa jonkin tietyn kaupallisen ohjelmiston opettaminen.

        Onkohan edes yhteiskunnalle hyväksi jos kaikki perustuu äärimmäiseen käyttäjäystävällisyyteen ja siihen mentaliteettiin että jokainen on aloittelija ja kaikki tehdään ja annetaan valmiina.
        Nytkin näkee jos uusavuttomia datanomeja jotka eivät tunne muita systeemejä kuin MS tuotteet. Siinä on sitten sormi suussa kun pääsee töihin ja konehuoneessa ei olekaan yhtään MS palvelinta.

        Liika helppous tappaa opettelun halun ja sitä myötä monipuolisen ammattitaidon.

        Jos kouluilla olisi varoja niin kannattaisi atk-opetuksessa käydä läpi kaikki ne järjestelmät jotka ovat tietotekniikan kehitykseen vaikuttaneet, aloittaen aina Unix maailmasta käyttäen vaikka jostain keskuskonetta, joka ei muuten tule kalliiksi ja vt 100 päätteitä. Siitä on hyvä siirtyä dossiin, win3.1/NT, OS2, winNT4, Win9x, Win2000/XP, Linux, BeOS, Moderni Unix ja jos vielä mahdollista niin tonne väliin voisi heitää koko repertuaarin Applen eri koneista ja muista tietojenkäsittelyihmeistä joista nämä tulevat isänmaan toivot eivät ole edes nähneet tai kuulleet kuten Sinclair spectrum48, Atari ST, Commodore vic 20, 64, 128, Amiga 500, 1200 jne.
        Vielä voisi kertoa lisää kaikista hauskoita vempaimista jotka ovat vaikuttaneet koko it-alan kehitykseen. Historiasta löytyy paljon selaisia järjestelmiä jotka ovat luoneet tietä nykyhetkeen.

        Vaikka osaa noista laitteista ja järjestelmistä on lähes mahdotonta hankkia, saa niistä kyllä tietoa jos haluaa. Koulut voisivat edes teoriassa opettaa vähän tätä hienoa tietojenkäsittelyn historiaa eikä pelkkää MS Word / Windows käyttöä joka tuntuu olevan joillekkin synonyymi kun puhutaan tietotekniikasta.

        Monia vanhoja järjestelmiä pystyy joka tapauksessa emuloimaan nyky pc:llä, itsekkin välillä nostalgian nälässä leikin Amigalla, C64, Spectrumilla jne.
        (Vartin sessio Giana sisterssiä piristää kummasi;)

        Mutta eipä tällä palstalla ole paljoa merkitystä Suomen tai maailman kehityksellä, kuitenkaan.


      • The Real J.
        ja sen seuraus kirjoitti:

        Onkohan edes yhteiskunnalle hyväksi jos kaikki perustuu äärimmäiseen käyttäjäystävällisyyteen ja siihen mentaliteettiin että jokainen on aloittelija ja kaikki tehdään ja annetaan valmiina.
        Nytkin näkee jos uusavuttomia datanomeja jotka eivät tunne muita systeemejä kuin MS tuotteet. Siinä on sitten sormi suussa kun pääsee töihin ja konehuoneessa ei olekaan yhtään MS palvelinta.

        Liika helppous tappaa opettelun halun ja sitä myötä monipuolisen ammattitaidon.

        Jos kouluilla olisi varoja niin kannattaisi atk-opetuksessa käydä läpi kaikki ne järjestelmät jotka ovat tietotekniikan kehitykseen vaikuttaneet, aloittaen aina Unix maailmasta käyttäen vaikka jostain keskuskonetta, joka ei muuten tule kalliiksi ja vt 100 päätteitä. Siitä on hyvä siirtyä dossiin, win3.1/NT, OS2, winNT4, Win9x, Win2000/XP, Linux, BeOS, Moderni Unix ja jos vielä mahdollista niin tonne väliin voisi heitää koko repertuaarin Applen eri koneista ja muista tietojenkäsittelyihmeistä joista nämä tulevat isänmaan toivot eivät ole edes nähneet tai kuulleet kuten Sinclair spectrum48, Atari ST, Commodore vic 20, 64, 128, Amiga 500, 1200 jne.
        Vielä voisi kertoa lisää kaikista hauskoita vempaimista jotka ovat vaikuttaneet koko it-alan kehitykseen. Historiasta löytyy paljon selaisia järjestelmiä jotka ovat luoneet tietä nykyhetkeen.

        Vaikka osaa noista laitteista ja järjestelmistä on lähes mahdotonta hankkia, saa niistä kyllä tietoa jos haluaa. Koulut voisivat edes teoriassa opettaa vähän tätä hienoa tietojenkäsittelyn historiaa eikä pelkkää MS Word / Windows käyttöä joka tuntuu olevan joillekkin synonyymi kun puhutaan tietotekniikasta.

        Monia vanhoja järjestelmiä pystyy joka tapauksessa emuloimaan nyky pc:llä, itsekkin välillä nostalgian nälässä leikin Amigalla, C64, Spectrumilla jne.
        (Vartin sessio Giana sisterssiä piristää kummasi;)

        Mutta eipä tällä palstalla ole paljoa merkitystä Suomen tai maailman kehityksellä, kuitenkaan.

        Jos nimittäin käyttöjärjestelmä tekee käytännössä kaiken käyttäjän puolesta ja käyttäjän vastuulle jää vain hiiren heiluttaminen ja nappien painaminen ei ajattelulle jää tilaa ja ihminen tylsistyy ajan myötä käytännössä pelkäksi kasviksi. Sen sijaan jos joutuu hieman miettimään miten joku asia pitäisi tehdä saavat aivot ainakin hieman harjoitusta, mikä on hyväksi. Muistelen jostain lukeneeni että pieni aivojumppa on myös terveydelle hyväksi, joten sellainen kasviksi taantuminen ei ole hyvä juttu (vaikkakin kasvikset ovat terveellisiä).


      • takaisin
        The Real J. kirjoitti:

        Jos nimittäin käyttöjärjestelmä tekee käytännössä kaiken käyttäjän puolesta ja käyttäjän vastuulle jää vain hiiren heiluttaminen ja nappien painaminen ei ajattelulle jää tilaa ja ihminen tylsistyy ajan myötä käytännössä pelkäksi kasviksi. Sen sijaan jos joutuu hieman miettimään miten joku asia pitäisi tehdä saavat aivot ainakin hieman harjoitusta, mikä on hyväksi. Muistelen jostain lukeneeni että pieni aivojumppa on myös terveydelle hyväksi, joten sellainen kasviksi taantuminen ei ole hyvä juttu (vaikkakin kasvikset ovat terveellisiä).

        heksakoodaukseen ja reikäkortteihin. Eihän liikuntakaan haittaisi, kokiksen ja pitsan lomassa.


    • Windows-peelo

      Pakko myöntää: En halua Linuxia, vaan haluan Windowsin ilman vikoja.

      Hyvä artikkeli. Erityisesti huvitti tuo Vi-editorin puolustelu. Olen aina ajatellut, että se on tarkoitettu masokisteille. Ehkä se voi olla käytännöllinen, jos jaksaa opetella. Jos.

      • Ärsyttävä trolli

        Kun Windows Vista saapuu suomen maaperälle hienossa pakkauksessaan, on sinunkin päiväsi pelastettu.
        Tai sitten voit odotella sitä Windows XP SP3:sta, jos XP:tä käytät.


      • käytännöllinen

        Opettelin vi editorin käytön a:stä ä:hön ihan huvikseni ja pakosta kun ei yhdessä firman palvelimessa muita editoreja ollut, en ollut asentanut siihen jed:iä jota yleensä käytin.
        Ei siinä opettelussa pitkään mennyt, muutama tunti ni oli perusteet hallussa, parin viikon jälkeen homma sujui ihan rutiinilla.
        Voin sanoa että ihan kokemuksesta että vaikka jokin asia tuntuu vaikealta, on sen opettelu kyllä sen arvoista. Vi on oikeasti loistava tekstieditori! Ja osaanpahan taas käyttää yhtä "hankalaa mutta käytännöllistä ohjelmaa" enemmän.
        Ei uuden oppiminen mene koskaan hukkaan!


    • mahtava

      teksti!!! Ihan naulan kantaan!

    • macci on

      Apple jätti Safari-aukot levälleen
      MikroPC:n toimitus - ti 16.5.2006 klo 9:50

      Tietoturvatutkija Tom Ferrisin mukaan Safari-selaimen aukot jäivät viime viikolla paikkaamatta. Apple julkisti vuoden kolmannen tietoturvapäivitysten paketin torstai-iltana.

      Kolme Ferrisin raportoimaa Safarin uusinta 2.0.3-versiota koskevaa aukkoa on Ferrisin testien mukaan edelleen paikkaamatta. Selaimen kaatumisen ja tietyissä olosuhteissa koodinsuorituksen mahdollistavat virheet liittyvät esimerkiksi QPainter-funktioon.

      Lisäksi korjaamatta on niin sanottu ReadBMP-aukko, joka koskee bittikarttakuvien purkuvaiheessa tapahtuvaa ylivuotoa. Myös käyttöjärjestelmän Preview-esikatseluohjelma sisältää saman ongelman, jatkaa Ferris.

      Esimerkiksi Secunia- ja FrSIRT-tietoturvayhtiöt ehtivät listata sivuillaan aukot korjatuiksi perjantaina. eEyellä ja puolustusministeriössä aikaisemmin palvellut Ferris kertoo lisäksi löytäneensä uusia tiff-kuvankäsittelyn aukkoja, jotka hän kertoo ilmoittavansa Applelle lähiaikoina.

      Ferris kertoi Applelle aukoista loppiaisen tienoilla.

      • noinni

        miten tämä liittyy alkuperäiseen juttuun?


      • mikäihmeonkueiluista

        Näyttää siltä että jos windows fanaatikot eivät keksi muuta puolustusta niin sitten kaivetaan jokin yhdentekevä uutinen mac osx tai unix/linux tietoturva-aukosta.
        Voi voi.


      • xena

        Hey, Apple is UNIX.


      • Anonyymi
        xena kirjoitti:

        Hey, Apple is UNIX.

        Hey, Linuks SUKS.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hey, Linuks SUKS.

        LINUKS SUKS ÄSS.


    • KOODI,kätevää,eikö?

      Linux EI ole Windows

      Seuraavassa artikkelissa käytän GNU/Linux-käyttöjärjestelmästä
      ja erinäisistä FOSS-projekteista yleisnimeä "Linux". Se nyt vain sujuu jouhevammin niin...

      !=

      (Linux Ei ole Windows)
      (Suomenkielinen käännös by: Väinö Lappi.)

      Other translations:

      Alkuperäinen artikkeli by: Dominic Humphries (englanniksi)

      (Huom:
      on linkki asiaan liittyvään netti-artikkeliin.)

      Jos sinä, kuten minä, vietät aikaa
      Linux-foorumeilla,
      törmäät ennen pitkää kommentteihin, jotka menevät jotakuinkin näin:

      "Hei!
      Olen käyttänyt linuxia muutaman päivän ja se on enimmäkseen loistava. Mutta ikävä kyllä
      [jokin asia] ei toimi kuten Windowsissa.
      Mikseivät kaikki ohjelmistokehittäjät uudelleenkirjoita kaikkia ohjelmia niin,
      että ne toimisivat enemmän niin kuin Windows. Olen varma, että Linux saisi enemmän käyttäjiä
      jos he tekisivät niin!"

      Olet joskus jopa saattanut mennä
      vastaamaan näihin kysymyksiin, vain saadaksesi haukut sellaiselta Linux-aloittelijalta,
      joka luulee, että hänen ideansa, joka perustuu vuosien kokemukseen
      jollain toisella käyttöjärjestelmällä, sekä muutaman tunnin Linux-kokeiluun, on jotain
      vallankumouksellisen nerokasta, etkä sinä pidä siitä siksi, että olet "Vanhan koulukunnan
      Linux-käyttäjä" joka ajattelee, että graafiset käyttöympäristöt ovat paholaisen tuotoksia ja
      kaikki pitäisi pakottaa käyttämään Command linea (CLI).

      Tämä artikkelin tarkoitus on
      selittää näille aloittelijoille, miksi heidän ideansa saavat ennemminkin haukkuja
      kuin positiivista palautetta.
      Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kaikkein käytetyin argumentti: "Jos Linux tekisi tämän,
      se saisi huomattavasti useamman ihmisen vaihtamaan Windowsista Linuxiin!"

      Antakaapa minun selittää jotain, mikä on ensiarvoisen tärkeää Linuxin ymmärtämisessä:

      Linux-yhteisö ei
      yritä tuottaa tavalliselle Windows-käyttäjälle korvaavaa käyttöjärjestelmää.
      Linuxin tavoite ei ole

      "Linux jokaiseen koneeseen".

      Usko pois. Se ei todellakaan ole se.
      On aivan totta, että molemmat ovat käyttöjärjestelmiä. Molempia voidaan
      käyttää samoihin tarkoituksiin. Se tekee Linuxista vaihtoehdon,
      ei korvaajaa.

      Se saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä huomiolta, mutta se on ensiarvoisen tärkeä.
      Linux
      Windows on
      kuin Moottoripyörät

      Autot: Molemmat ovat
      kulkuneuvoja, joilla pääset paikasta A paikkaan B tietä pitkin. Ne kuitenkin ovat
      eri muotoisia, eri kokoisia, niissä on erilainen väritys ja ne ovat toimintaperusteiltaan aivan erilaiset.
      Ne eivät ole keskenään aivan yhteneviä. Niille löytyy erilaisia käyttökohteita ja
      niillä on eri vahvuudet & heikkoudet; sinun kuuluisi valita se, joka sinulle parhaiten soveltuu,
      eikä vain napata jompaakumpaa ja odottaa sen tekevän kaiken, mitä toinenkin kykenee tekemään.

      Joku, joka ajaa autoa, saattaa jokin päivä istua ruuhkassa ja
      nähdä kuinka moottoripyörä lipuu hänen ohitseen.
      Hän saattaa kadehtia ajajan mahdollisuutta välttää jotakin,
      mikä on raastava ongelma autolle. Jos tämä autoilija silloin
      sanoisi "
      Tiedän kaiken autoista, joten tiedän varmasti kaiken myös moottoripyöristä!"
      , olisi hän väärässä.

      Jos tämä kyseinen autoilija ostaisi pyörän
      ja sitten huomaisi olevansa hiukan hämmentynyt siitä, että kaasu onkin
      käsin ohjattava kääntökahva eikä jalalla poljettava poljin, saattaisi hän
      valittaa, että moottoripyöriin pitäisi laittaa kaasupoljin.

      Jos tällä autoilijalla olisi vaimo
      ja kaksi lasta, hän saattaisi nähdä moottoripyörän yksipaikkaisuuden vikana.
      Hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi rakentaa uudelleen niin, että ne kykenisivät kantamaan
      neljä ihmistä.
      Jos tämä autoilija yrittäisi
      ajaa jonnekin ja kaatuisi, koska ei ole tottunut pitämään
      huolta tasapainosta, hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi
      suunnitella uudelleen nelipyöräisiksi.

      Jos autoilija joutuisi
      kallistelemaan itseään mutkissa, hän saattaisi ehdottaa, että pyöriin
      laitettaisiin vakauttimet, jotka pitäisivät hänet pystyssä mutkissa.
      Jos autoilija haluaisi olla varma
      ettei hänen pyöräänsä varastettaisi, hän saattaisi valittaa siitä, ettei siinä ole ovia,
      joilla lukita mahdolliset varkaat ulos, minkä vuoksi hänen pyöränsä on huomattavasti helpompi
      kohde varkaalle kuin auto.

      Jos autoilija kokisi kypärän
      rasitteena, hän saattaisi ehdottaa, että pyörien ohjaustankoihin laitettaisiin
      turvatyynyt vaihtoehtona ärsyttävälle kypärälle.

      Ja jokaisessa näistä kohdista hän olisi väärässä.
      Koska hän ajattelee, että moottoripyörä korvaa

      auton. Hän kuvittelee, että pyörä kykenee ja sen kuuluu kyetä kaikkeen, mihin autokin.
      Hän ajattelee, että se voi toimia samalla tavalla kuin auto, että 'puuttuvat' auton ominaisuudet
      voidaan noin vain liittää mukaan.

      Samaan tapaan hyvää tarkoittavat
      Linux aloittelijat tekevät ehdotuksia siitä, että Linuxista tehtäisiin enemmän sellainen,
      mihin he ovat tottuneet. Eikä se johda mihinkään. Linuxia ja Windowsia voidaan
      käyttää samoihin tehtäviin, mutta niin voidaan myös autoa ja moottoripyörää.
      Se ei tarkoita sitä, että voit noin vain siirtyä yhdestä toiseen,
      eikä se myöskään tarkoita, että toisen ominaisuudet voitaisiin tai niitä edes pitäisi
      siirtää suoraan yhdestä toiseen.

      Liian monet ihmiset luulevat, että
      siirtyminen Windowsista Linuxiin on kuin vaihtaisi BMW:stä Mersuun.
      He luulevat, että hallintalaitteiden pitäisi olla samanlaiset, heidän
      taituruutensa pitäisi siirtyä suoraan ja kaikkien eroavaisuuksien pitäisi
      olla lähinnä kosmeettisia. He ajattelevat, että "
      Tarvitsen autoa liikkuakseni tiellä,
      tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta. Kaikki autot toimivat samalla tavalla,
      niinpä kaikkien käyttöjärjestelmienkin kuuluisi toimia samalla tavalla."
      Asia ei kuitenkaan ole näin. "
      Tarvitsen kulkuneuvon liikkuakseni tiellä, tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta.
      Tiedän, miten autoa ajetaan, en tiedä mitään moottoripyöristä.
      Tiedän, miten Windowsia käytetään, en tiedä mitään Linuxista."
      - tämä
      on oikein.

      Windows-käyttäjän täytyy tajuta,
      että hän on ainoastaan kokenut Windows-käyttäjä, ei kokenut tietokoneen käyttäjä;
      aivan kuten autoilija on vain autoilija,
      ei kaikkien tiellä liikkuvien kulkuneuvojen kuljettaja. Linuxiin siirtyneen Windows-käyttäjän
      olisi ymmärrettävä, että hänestä on jälleen tullut aloittelija, aivan kuten autoilijasta
      moottoripyörällä. Windows-käyttäjän on oltava halukas oppimaan, että saman asian
      voi tehdä eri tavoilla, aivan kuten autoilijan on totuttava ohjaustankoon ratin sijasta
      ja kypärään, jota hänen ei ennen tarvinnut käyttää.
      Heidän täytyy olla valmiina hyväksymään se, että "erilainen" ei tarkoita "huonompaa".

      Tämä yksinkertainen tosiasia aiheuttaa
      suuria vaikeuksia kokeneemmille Windows-käyttäjille. He siirtyvät Linuxiin
      monine Windows-tottumuksineen asenteenaan"
      Tiedän kyllä tasan tarkkaan miten tietokonetta käytetään, kiitosta vaan."
      Ongelma on, että he eivät oikeasti tiedä sitä. He tietävät ainoastaan sen, miten Windowsia käytetään.
      Nimenomaan näillä "tehokäyttäjillä" saattaa olla eniten ongelmia, kun he siirtyvät uuteen käyttöjärjestelmään:
      Heillä on huomattavasti enemmän unohdettavaa.
      Siinä missä aloittelija sanoo "
      En tiedä miten tämä toimii." ja alkaa tutkia
      tai kysellä foorumeilla,
      Windows-tehokäyttäjä sanoo: "

      Tiedän
      miten tämä tehdään, teen vain näin, näin, näin ja sitten. . . se ei toimi!
      Typerä käyttöjärjestelmä!" Sitten he
      he toteavat. "Jos minä, näistä asioista jotain
      tietävä en kyennyt saamaan sitä toimimaan, aloittelijalla ei ole edes pienintäkään mahdollisuutta onnistua!
      Linux ei ole läheskään valmis kotikäyttöön!".
      He eivät huomaa, että kaikki heidän tietämyksensä toimii heitä vastaan, aiheuttaen
      heille vain enemmän

      ongelmia kuin hieman kokemattomammille
      käyttäjille. He ovat erehtyneet luulemaan, että Linux on eri ohjelmisto, joka tekee
      samat asiat kuin Windows, kun todellisuudessa se on eri ohjelmisto, joka tekee eri asioita.
      Se ei tee huonoa jälkeä samoissa asioissa, se tekee hyvää jälkeä
      vaihtoehtoisissa

      tehtävissä.

      Linux on vaihtoehto, ei korvaaja Windowsille.
      Se ei tule koskaan olemaan korvaaja, koska sillä on erilaiset tavoitteet.
      Microsoftin tavoite on saada ohjelmistonsa niin moneen koneeseen kuin
      suinkin mahdollista, he haluavat tuottoa. Linuxilla ei ole
      sellaista tavoitetta, koska Linux on ilmainen. Linuxilla on täysin eri arvomaailma.

      Ymmärtääksesi tämän sinun olisi ymmärrettävä jotain
      Vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistosta (FOSS).
      On täysin ymmärrettävää, että Linux-aloittelijat eivät ymmärrä tätä vielä
      - se on heille aivan jotain uutta. He ovat tottuneet ajattelemaan asioita
      omistuspohjaisen ohjelmiston pohjalta. Joten antakaapa kun selitän asian:

      Tyypillisesti tällaisen vapaan/avoimen ohjelman on
      luonut joku, joka on hiukan etsiskellyt jonkinlaista ohjelmaa, eikä ole löytänyt mieleistään,
      joten hän on kirjoittanut sellaisen itse. Sitten hän, koska on niin hyvä tyyppi,
      julkaisee ohjelmansa lähdekoodit ja sanoo maailmalle "Tehkää mitä tahdotte!".
      Hän voi tehdä näin, koska ohjelman monistaminen ei maksa mitään.
      Hänen on aivan sama antaa ohjelmansa koko maailman käyttöön, koska se ei maksa hänelle
      sen enempää kuin ohjelman pitäminen omana, poissa muiden saatavilta. Hän ei kärsi siitä,
      että antaa ohjelmansa pois.

      Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä:
      Hän ei myöskään hyödy
      siitä, että antaa ohjelmansa pois. Riippumatta siitä, käyttääkö sitä yksi vai
      miljardi ihmistä. Tietysti hän saa mielihyvää siitä, että hän on onnistunut
      valmistamaan suositun tuotteen:
      Sitä käyttävien ihmisten lukumäärä voi tehdä hyvää egolle; tapa hankkia
      kunnioitusta. Mutta hän ei saa siitä lainkaan rahaa: Sitä tarkoittaa FOSS.
      Jos ohjelma on hyvä,
      toiset kiinnostuvat siitä ja auttavat parantelemaan sitä. Se on
      FOSS:in suurin hyöty: Jokainen käyttäjä on potentiaalinen kehittäjä.
      Jokainen voi liittyä mukaan ja tehdä oman osansa ohjelman kehityksessä paremmin toimivaan,
      monipuolisempaan ja vähemmän bugiseen suuntaan. On hienoa, kun ohjelma kiinnostaa ohjelmakehittäjien
      yhteisöä. Ainoa, joka siitä tosin hyötyy on
      ohjelma itse. Se tekee ohjelmasta
      paremman. Se ei tee kehittäjästä rikkaampaa. Se vain luo
      lisää vaatimuksia hänen ajalleen.

      FOSS on täydellinen vastakohta omistuspohjaiselle
      ohjelmistolle kuten Windows: FOSS:ssa on kyse vain ja ainoastaan
      itse ohjelmasta. Kyse ei

      ole käyttäjien määrästä. Kaupalliset ohjelmistostandardit määrittelevät täysin epäonnistuneeksi sellaisen ohjelmiston, joka
      toimii hyvin, mutta jolla on vain muutamia käyttäjiä. FOSS määrittelee sellaisen onnistuneeksi.
      FOSS:ssa on kyse laadukkaiden,
      erilaisiin asioihin kykenevien ohjelmien valmistuksesta. Jos haluat käyttää sitä,
      sinun on käytettävä hiukan aikaa opetellaksesi, miten
      sitä käytetään. Se luotiin annettavaksi sinulle, ilmaiseksi. Sen luoneet
      ihmiset ovat käyttäneet paljon omaa aikaansa, ilman minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä.
      Vähintä, mitä voisit tehdä heidän eteensä olisi, että käyttäisit hiukan omaa aikaasi
      ennen kuin alat valittaa, että se ei toimi kuten samantapainen Windows-ohjelma.

      "Hahaa,
      nyt jäit kiinni," sanoo aloittelija
      mutisten. "On olemassa

      Linux-projekteja, joiden tarkoitus on korvata Windows, ei olla pelkkä vaihtoehto.
      "

      On helppo huomata, mistä tämä idea syntyi.
      KDE ja Gnome esimerkiksi tuottavat käyttöliittymän, joka on huomattavasti
      windowsmaisempi kuin tyypilliset Linuxin ikkunointimanagerit ja komentorivi.
      Linspire on jakelu, joka perustuu lähes kokonaan ajatukseen tehdä
      Linuxista windowsmainen.

      Kuitenkin, paradoksaalisesti nämä todistavat paremmin
      minun, kuin
      aloittelijan kannan oikeaksi.
      Miksi näin? Koska nämä projektit ovat
      tavallisia FOSS-projekteja, joissa on kyse kokonaan ohjelmistojen kehittämisestä
      parempaan suuntaan. Ainoa ero on se, että yksi näiden projektien laadun
      määritelmistä on "Kuinka helposti
      Windows-käyttäjä osaa käyttää sitä?"

      Kun olet sisäistänyt tämän,
      et voi muuta kuin myöntää, että nämä ovat 100% tyypillistä Linuxia, tavoitteenaan
      kehittää parempia ohjelmia.
      Näiden projektien takana ovat
      vielä jopa enemmän epäitsekkäät kehittäjät, kuin mitä Linuxin kehittäjät yleensä:
      He eivät kirjoita ohjelmia omaan käyttöönsä, koska he tuntevat Linuxin erittäin hyvin,
      sen sijaan he kirjoittavat ohjelmia vain toisten eduksi: Ohjelmia, jotka tekevät siirtymisen
      Windowsista Linuxiin helpommaksi.
      Nämä kehittäjät ovat
      tajunneet, että on olemassa Windows-käyttäjiä, jotka haluavat siirtyä Linuxiin ja ovat
      käyttäneet paljon voimavaroja luodakseen Linux-ympäristön, joka vaikuttaisi jokseenkin tutulta
      Windows-käyttäjille. He eivät

      ole tehneet tätä korvatakseen Windowsia, vaikka lopputulos saattaakin antaa sen vaikutelman.
      Tavoite on eri, se ei ole luoda korvaajaa Windowsille;
      tavoite on helpottaa Windows-käyttäjän siirtymistä Linuxiin.

      Ei ole mitenkään epätavallista
      nähdä yhteisöissä vihamielisyyttä näitä projekteja kohtaan. Osalle siitä löytyy aivan järkevät,
      varsin ymmärrettävät syyt ("KDE on
      resurssisyöppö, joten käytä Fluxboxia")
      mutta
      osa tästä vihamielisyydestä vaikuttaa täysin perusteettomalta, "Windowsmainen
      ohjelma on huono" -asenne. Tämä
      ei varsinaisesti ole anti-MS tai anti-Windows asennetta. Se on pikemminkin
      huomattavasti ymmärrettävämpää inhoa sitä kohtaan, mitä ei ymmärretä.

      'Tyypillinen' Linux käyttäjä on harrastelija:
      Hän käyttää tietokoneita, koska niitä on hauska käyttää, ohjelmointi on hauskaa,
      hakkerointi on hauskaa. Linux on huomattavasti parempi käyttöjärjestelmä
      hakkeroinnin harrastelijalle: Hän voi purkaa sen osiksi aivan pohjia myöten
      ja kasata sen uudelleen juuri niin kuin parhaaksi näkee.

      Kuitenkin tällä hetkellä
      suurin osa uusista Linux käyttäjistä ei ole harrastelijoita tai hakkereita. He
      haluavat tietokoneen, joka vain toimii, tietokoneen, joka toimii kuin Windows.
      He eivät ole kiinnostuneita säätämään Linuxia toimimaan tavalla, jolla he sen haluavat
      toimivan, he haluavat sen toimivan ilman minkäänlaista säätämistä.

      Se on ihan ok, mutta tyypillisen Linux-käyttäjän
      näkökulmasta se on kuin joku haluaisi legoauton, joka on kasattu
      valmiiksi ja liimattu kasaan niin, ettei sitä voi purkaa.
      Se kuulostaa heistä oudolta. Ainoa tapa, jolla he osaavat reagoida
      siihen on hämmästellä "Miksi
      ihmeessä kukaan

      haluaisi sellaista?"

      Se on järjetöntä. Jos haluat
      valmiiksi kasatun auton pienoismallin, osta leluauto. Jos haluat auton, jonka voit kasata ja purkaa,
      osta Legoja. Miksi kukaan haluaisi Lego-auton, jota voi käyttää vain leluautona?
      Legojen koko idea perustuu siihen, että pidät hauskaa kasaamalla sen itse!

      Tällä tavoin tyypillinen Linux-käyttäjä reagoi kysymykseen "Miksei se voi
      vain toimia?": "Jos haluat
      sen pelkästään toimivan ilman säätöjä, käytä Windowsia. Jos haluat säätää sitä, käytä Linuxia.
      Miksi ihmeessä haluat vaihtaa Linuxiin jos sinulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta
      hyödyntää sen avoimen lähdekoodin luonnetta?"

      Yleensä vastaus on, että
      ihmiset eivät
      itseasiassa halua siirtyä Linuxiin. He haluavat vain siirtyä pois

      Windowsista: He juoksevat pakoon viruksia; he pakenevat haittaohjelmia;
      he haluavat irti rajoituksista sen suhteen, miten he käyttävät
      ostamiaan maksullisia ohjelmistoja; he haluavat irti E.U.L.A:n otteesta.
      He eivät yritä päästä sisään Linuxiin,
      he yrittävät päästä ulos Windowsista.
      Linux nyt vain sattuu olemaan parhaiten tunnettu vaihtoehto.

      Tästä lisää myöhemmin. . .
      Tässä vaiheessa saatat ajatella "Selvä,
      se selittää, miksi kehittäjät eivät tee harkittuja liikkeitä tehdäkseen
      ohjelmistaan enemmän Windowsin kaltaisia.
      Mutta kyllähän Linux-ohjelmille voitaisiin antaa Windows-käyttäjäystävällinen,
      graafinen käyttöliittymä ilman, että se sotisi millään tavoin FOSS:n periaatteita vastaan?
      "

      Tästä tässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse.

      Ensinnäkin:
      Luuletko todellakin,
      että joku, joka luo ohjelman antaa sille tarkoituksellisesti

      vaikean käyttöliittymän?

      Kun joku käyttää valtavasti
      omaa aikaansa ohjelman luontiin, hän tekee käyttöliittymästä
      niin hyvän kuin mahdollista
      . Käyttöliittymä on valtavan tärkeä osa ohjelmaa:
      toiminnoista ei ole mitään hyötyä ellet pääse niihin käsiksi
      käyttöliittymän kautta. Et välttämättä tiedä tätä, mutta sille, että käyttöliittymä toimii miten toimii,
      on aina
      jokin syy. Ja mikä se syy sitten on? Se, että
      kyseinen käyttöliittymä on paras, minkä ohjelmoija kykeni luomaan.

      Mietipä tätä ennen kuin rupeat inttämään, että
      Windowsmaisempi käyttöliittymä tekisi ohjelmasta paremman:
      Ohjelman luoja,
      ohjelmoija, joka sattuneesta syystä tuntee huomattavasti
      sinua paremmin tämän ohjelman, on kanssasi eri mieltä.
      Hän saattaa
      olla väärässä, mutta se on melko epätodennäköistä.

      Toiseksi:

      On jo olemassa kivoja,
      Windows-käyttäjäystävällisiä graafisia käyttöliittymiä. Juuri nyt mieleeni ei tule ainuttakaan
      toimintoa, jota et voisi suorittaa graafisen käyttöliittymän kautta,
      oli kyseessä sitten kuinka korkeatasoinen toiminto tahansa. Voit kääntää kernelin (make xconfig), säätää palomuuria
      (fwbuilder), osioida kiintolevysi (qtparted). . .
      kaikkea löytyy, kaunista, interaktiivista, intuitiivista ja käyttäjäystävällistä.

      Linuxin 'julkaisuketju' ei ole samanlainen kuin Windowsin.
      Et saa aivan ensimmäisenä viimeisteltyä, kiillotettua graafista pakettia.
      Graafinen käyttöliittymä lisää ohjelman monimutkaisuutta tuomatta siihen mitään lisätoimintoja.
      Täällä ohjelmoija ei rupea suunnittelemaan nätin näköistä käyttöliittymää, joka ei tee mitään.
      Hän suunnittelee ohjelman, joka tekee sitä mitä hän sen haluaa tekevän.

      Ensimmäinen asia, mitä ohjelma tekee
      on olla käytettävissä command linen kautta. Sillä
      luultavasti on kaikenlaisia käynnistysoptioita ja mahdollisesti pitkä
      konfiguraatiotiedosto. Tästä homma lähtee liikkeelle, koska ohjelmalta
      vaaditaan toimivuutta. Kaikki muu tulee myöhemmin. Jopa silloinkin
      kun ohjelmalla on kaunis graafinen käyttöliittymä, on tärkeää muistaa,
      että sitä yleensä voidaan edelleen käyttää täysipainoisesti Command linen ja
      konfiguraatiotiedostojen kautta.

      Tämä johtuu siitä, että command linesta on monia etuja:
      Command line on yleismaailmallinen. Se löytyy jokaisesta Linux-järjestelmästä.
      Jokainen ohjelma voidaan ajaa sen kautta. Sen kautta on helppo käyttää ohjelmia etäyhteyksissä.
      Mikään
      näistä ei päde graafiseen käyttöliittymään: Joistakin Linux-koneista puuttuu X11-ikkunointijärjestelmä;
      Joillain ohjelmilla ei ole graafista käyttöliittymää; Joitakin ohjelmia ei
      löydy graafisista valikoista; Usein ei ole mitenkään helppoa tai käytännöllistä käyttää
      graafisia työkaluja etäyhteyksissä.

      Lisäksi saman työn hoitamiseen saattaa olla olemassa monia
      eri graafisia käyttöliittymiä ja on mahdotonta sanoa, mitä sinulla on asennettuna.

      Joten muista tämä, jos kysyt "Miten
      [teen tämän] ?",
      sinulle neuvotaan enimmäkseen miten asia tehdään command linen kautta. Se ei

      tarkoita, että sen voi tehdä vain
      command linen kautta. Se vain heijastelee graafisen käyttöliittymän ja
      command linen välistä tärkeysjärjestystä ohjelmaprojektien kehityskaaressa.

      Windowsissa kaikki pyörii
      graafisen käyttöliittymän ympärillä.
      Windows on kokonaan graafiseen ympäristöön pohjautuva järjestelmä, jolla on säälittävä
      (mutta pian paraneva) command line. Sellaisia Windows-ohjelmia, jotka eivät perustuisi
      graafiseen ympäristöön, ei juurikaan ole. Se tahtoo saada ihmiset ajattelemaan, että
      graafinen liittymä on elintärkeä ja itsestään selvä osa ohjelmaa.
      Linuxissa ohjelma julkaistaan heti, kun se toimii. Graafinen liittymä siihen saatetaan lisätä vasta
      sitten, kun siitä on tullut vakaa, jokseenkin bugivapaa ja monipuolinen.
      Yritä ajatella
      ohjelmaa, jolta puuttuu auttava graafinen liittymä ennemmin "esijulkaisuna", kuin
      viimeisteltynä tuotteena. FOSS on hyvin harvoin 'viimeistelty', sitä parannellaan jatkuvasti.
      Aikanaan siitä tehdään käyttäjäystävällinen. Mutta enimmäkseen on tärkeää saada se toimimaan
      paremmin, kuin saada se 'tuntumaan' paremmalta.
      Ole iloinen siitä, että saat käyttöösi kaiken toimivuuden kauan ennen kaikkia niitä raukkoja,
      jotka tarvitsevat hyvän graafisen käyttöliittymän, sen sijaan, että vaatisivat huomisen ohjelmia
      tänään.
      FOSS on ennemminkin matka kuin päämäärä.

      Viimeisin asia, jonka joudut sisäistämään tästä on,
      että graafinen käyttöliittymä johonkin ohjelmaan on usein erillinen
      ohjelma. Se on saatettu jopa kehittää täysin erillään alkuperäisestä ohjelmasta,
      aivan eri ihmisten toimesta. Jos haluat graafisen käyttöliittymän,
      ei ole mitenkään epätavallista, että se ei sisälly ohjelmaan ja joudut asentamaan sen erikseen.

      Tämä tarkoittaa,
      luonnollisesti, ylimääräistä vaihetta, jotta saisit sen tutun
      windowsmaisen graafisen käyttäytymisen,
      mutta se ei silti poista sitä faktaa, että voit juuri nyt tehdä
      jotakuinkin mitä tahansa kauniin, "aivan Windowsin näköisen" graafisen
      käyttöliittymän kautta.
      Sinun pitää kuitenkin muistaa: graafinen käyttöliittymä on yleensä
      VIIMEINEN, ei ensimmäinen vaihe.
      Linux ei arvosta ulkonäköä enemmän kuin toimivuutta.

      Kolmanneksi:
      Linux on pääsääntöisesti suunniteltu ennemmin
      hyvin asiantuntevalle, tietäväiselle käyttäjälle, kuin tietämättömälle aloittelijalle.
      Tämä johtuu kahdesta syystä:

      Tietämättömyys voi olla autuasta, mutta se on myös erittäin lyhytnäköistä.
      Tietämys on ikuista. Saattaa viedä päiviä, viikkoja tai kuukausia saada oma tietämys
      "Linux aloittelijan" tasolta "keskimääräisen Linux käyttäjän" tasolle,
      mutta kun kerran olet saavuttanut sen, sinulla on vuosiksi Linuxin käyttötaitoa.

      Se, että joku kirjoittaisi paljon koodia tehdäkseen ohjelmista helpompia aloittelijoille, olisi kuin
      jos joku pulttaisi pysyvästi apupyörät kiinni polkupyöriin. Ne saattaisivat tehdä siitä helppoa alun pitäen,
      mutta entä myöhemmin. . ?
      Et varmastikaan ostaisi nyt polkupyörää, jossa on apupyörät. Se ei johtuisi siitä, että olet jokin
      anti-käyttäjäystävällisyysfriikki.
      Ei todellakaan, vaan se johtuisi siitä, että ne olisivat sinulle hyödyttömät, ne olisivat
      hyödyttömät kaikille muille paitsi aloittelijoille, muilla ne olisivat vain tiellä.

      Ei ole mitään väliä, miten hyvä
      jokin ohjelma on, se voi olla vain niin hyvä kuin käyttäjänsä.
      Maailman turvallisinkaan ovi ei ole mikään este varkaille,
      jos jätät ikkunan auki, oven lukitsematta,
      tai avaimet lukkoon. Maailman parhaiten rakennettu moottori ei kestä
      mitenkään erityisen pitkään, jos tankkaat sen vääränlaisella polttoaineella.
      Linux antaa kaiken mahdin käyttäjän
      käsiin. Siihen sisältyy myös mahti rikkoa se. Kukaan ei
      hyödy sellaisesta tilanteesta. Ainoa tapa pitää Linux toimivana, on opiskella
      riittävästi, mitä olet tekemässä.
      Se että joku tekisi käyttäjälle helpompaa leikkiä toiminnoilla, joita hän ei
      ymmärrä, tekisi vain todennäköisempää siitä, että hän vahingossa rikkoisi jotain.

      Neljänneksi:
      Missä kohtaa yllä olevassa tekstissä näit
      jotain, jonka mukaan FOSS itseasiassa hyötyisi siitä, että se saisi houkuteltua
      lisää käyttäjiä Windows-käyttäjistä?

      Ota oma aikasi. Lue uudestaan jos haluat.
      Jaksan kyllä odottaa.

      Linuxin ja FOSS:n johtava periaate
      on tehdä hyviä ohjelmia. Kyse ei ole siitä, että
      tehdään Windowsin korvaava ohjelma. Ainoa asia, mistä tyypillinen
      Windows-käyttäjä puhuu, valittaessaan Linuxista on:
      "Se ei toimi niin kuin sama
      asia Windowsissa."

      Ei, se ei todellakaan toimi sillä tavalla.
      Jos Linux toimisi kuin Windows, Linux olisi perseestä. Se olisi ala-arvoinen Windows-kopio,
      jota kukaan ei käyttäisi.
      Syy siihen, että ihmiset ovat niin intohimoisesti
      ihastuneita Linuxiin on se, että se ei

      toimi kuin Windows. Se ei
      tee kaikkea puolestasi, se ei
      oleta, että olet ainainen tietämätön aloittelija, se ei
      piilota kaikkia sisäisiä toimintoja sinulta.
      Windows ajeluttaa sinua ympäriinsä;
      Linux antaa sinulle avaimet ja laittaa sinut kuskin istuimelle. On oma
      ongelmasi, jos et osaa ajaa. Se on sinun puutteesi. On paljon ihmisiä,
      jotka auttavat sinua jos vain kysyt. Jos teet ehdotuksen jostain ominaisuudesta,
      joka vastaa jotakuinkin vakionopeuden säätimen lisäämistä. Saatat saada jotain aikaiseksi: Tämä
      jättäisi kuljettajalle vallan, mutta siitä olisi jotain hyötyä. Et kuitenkaan pääse mitenkään erityisen
      pitkälle, jos yrität saada jonkun vakuuttuneeksi siitä, että Linux tarvitsisi kuljettajan.

      "Mutta
      Linux muuttuisi niin paljon yleisemmäksi!",
      itkee aloittelija.

      Näin todellakin saattaisi käydä. Mutta kuinka moni Linux-kehittäjä hyötyisi siitä,
      että Linuxista tulisi yleinen?
      Linux on ilmainen. Yksikään sitä kehittäneistä ihmisistä ei hyötyisi
      suuremmasta käyttäjäkunnasta. Yksikään Linux-foorumeilla olevista ihmisistä
      ei hyötyisi suuremmasta käyttäjäkunnasta.
      Linuxin tavoite ei ole
      "saada suurempi käyttäjäkunta" - se on kaupallisten ohjelmistojen tavoite.

      Linuxin tavoite on tehdä
      todella hyvä käyttöjärjestelmä. Kehittäjät työskentelevät lisätäkseen ominaisuuksia,
      poistaakseen bugeja ja parannellakseen jo olemassa olevia osia. He eivät kuluta aikaansa
      valmistaen tauluja, jotka mainostavat miten hyvälaatuinen heidän tuotteensa on. Sen pitäisi jo
      kertoa jotain siitä, mitä he asettavat etusijalle.

      Ja katso, mitä tämä lähestymistapa on
      tehnyt
      Linuxin käyttäjäkunnalle: Se on saanut sen kasvamaan. Alussa Linux oli aivan pikkuinen, sittemmin
      siitä on tullut jotain suurta. Entä miksi se sitten on kiinnostanut niin monia?
      Koska se on aina keskittynyt laatuun. Käyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita Linuxista,
      ovat käyttäjiä, jotka haluavat vapautta ja laatua, jota vain FOSS voi heille tarjota.
      Linuxista tuli suuri, koska se ei välittänyt lainkaan siitä miten suuri siitä tulisi.
      Kehittäjät, jotka keskittyivät yksinomaan saamaan sen toimimaan hyvin,
      kiinnostivat käyttäjiä, jotka halusivat käyttöjärjestelmän, joka toimii hyvin.

      Se, jos tämä kaikki yllättäen vain sysättäisiin
      syrjään ja sen sijaan keskityttäisiin vain tekemään Linuxista Windowsin korvaajaa,
      ikään kuin tappaisi kaiken sen, mikä teki Linuxista sen mitä se on nyt.
      On olemassa
      yhtiöitä, jotka ovat nähneet Linuxin kasvun ja haluavat rahastaa sillä.
      He ovat turhautuneita GPL:en, joka tekee Linuxin myynnistä Microsoftin hinnoilla erittäin vaikeaa.
      "Linux
      kuolee, jos se pysyy avoimena," he sanovat,
      "koska kukaan ei voi tehdä
      rahaa sillä noin vain."

      He eivät ymmärrä, että Linuxin kaupallistaminen olisi kuin tappaisi
      kultamunia munivan hanhen.
      Linuxista tuli suuri, koska se oli FOSS:a, eikä kukaan yrittänyt tehdä
      siitä Windowsin korvaajaa. Linux kukoistaa, koska se taistelee Windowsia
      vastaan rintamalla, jolla Microsoft ei voi koskaan voittaa sitä:
      Avoimuudessa ja laadussa.

      Useimmille Windows-käyttäjille Linux on
      huono Windows-kopio. Siinä on vähemmän näennäisiä toimintoja, vähemmän
      integraatiota ja huomattavasti enemmän monimutkaisuutta. Sen tyyppinen
      käyttäjä näkee Linuxin huonona käyttöjärjestelmänä. Ja aivan oikeutetusti sillä
      se ei vastaa heidän tarpeitaan. He tarvitsevat käyttöjärjestelmän, jota on erittäin
      yksinkertaista käyttää ja joka tekee kaiken, ilman että heidän tarvitsee opetella
      yhtään mitään.

      Windows on luotu "ei-teknisille" käyttäjille
      Näiden käyttäjien keskuudessa vallitsee varsin yleinen ennakkoluulo,
      että Linux on vaikeakäyttöinen. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta on
      varsin ymmärrettävä väärinkäsitys.

      Linux on itseasiassa autuaan helppokäyttöinen.
      Oikeastaan se on erittäin helppokäyttöinen. Syy siihen, ettei sitä
      yleensä nähdä näin? Koska termiä "helppokäyttöisyys"
      on vääristelty niin pahasti.
      Normaalikäytössä "helppokäyttöinen"
      tarkoittaa nykyään "helppo
      tehdä
      jotain, ilman että etukäteen tietää miten se tehdään".

      Mutta sehän
      ei
      oikeastaan ole "helppo käyttää", eikö totta?
      Se on "helppo tajuta".

      Se on kuin ero kahden seuraavan esimerkin välillä:

      Kassakaappi, jonka päällä on lappu, jossa lukee
      "Voit avata tämän
      kaapin kääntämällä valitsimen numeroon 32, sitten 64, sitten 18,
      sitten 9 ja kääntämällä avainta ja lopuksi vääntämällä kahvan ylös"

      ja

      Auto, jonka ovet voit avata
      painamalla kaukosäätimen "avaa" nappia.

      Auton ovien avaaminen on huomattavasti helpompaa, eikö totta?
      Yksi ainoa nappi missä tahansa auton lähettyvillä vastaan useita tarkkaan määriteltyjä
      valitsimen pyöräytyksiä. Kuitenkin, jollekulle, joka ei
      tiedä kuinka avata kumpaakaan,
      on helpompaa avata kassakaappi kuin auto: Kassakaapissa on selkeät ohjeet, kun taas autossa on vain jotain
      nappeja, jotka eivät edes ole kiinni autossa.

      Linux on samanlainen. Se on helppokäyttöinen,
      jos vain tiedät miten
      sitä käytetään. Sitä on helppo käyttää,
      mutta sitä ei aina ole helppo oppia.
      Huomaat Linuxin helppouden vain, jos olet halukas kuluttamaan aikaa sen oppimiseen.
      Mitä yksinkertaisempiin vaiheisiin rikot jonkin tehtävän, sitä useamman vaiheen joudut
      väistämättä käymään läpi suorittaaksesi tämän tehtävän.

      Kokeilepa tätä
      mielivaltaista

      harjoitusta esimerkkinä: Haluat siirtää viisi riviä tekstiä
      dokumentin keskeltä loppuun.

      MS Wordissa; MS WordPadissa; tai MS
      Notepadissa; kaikki "käyttäjäystävällisiä" Windows tekstieditoreita, nopein tapa
      tehdä tämä on:

      - Ctrl-Shift-Alas

      - Ctrl-Shift-Alas

      - Ctrl-Shift-Alas

      - Ctrl-Shift-Alas

      - Ctrl-Shift-Alas

      - Ctrl-X

      - Ctrl-End

      - Ctrl-V

      (Näin olettaen
      että käytät näppäimistöä.
      Muussa tapauksessa joudut tekemään muutamia klikkaa-ja-vedä hiiri operaatioita ja toimivan autoscroll-toiminnon.)

      vi:ssä sama tehtävä hoituu näin:

      - d5d

      - Shift-g

      - p

      (Tai
      jos tunnet vi:n todella

      hyvin, myös":1,5m$"

      hoitaa homman!)
      Vi,
      joka on jotakuinkin niin "epäkäyttäjäystävällinen"
      kuin vain voi, voittaa Microsoftin tuotteet
      vaikka toinen käsi selän takana. Miksi? Koska vi suunniteltiin
      käytännölliseksi,
      kun taas Microsoft suunnittelee tuotteensa "käyttäjäystävällisiksi".
      Microsoft hajottaa
      kaiken yksinkertaisiksi vaiheiksi ja näin vaaditaan useampi vaihe saman tehtävän suorittamiseen.

      Tämä tekee vi:stä huomattavasti nopeamman ja helpomman käyttää
      käytännössä kaikkiin tekstin editointitehtäviin. Sinun täytyy vain tietää kuinka sitä käytetään.
      Jos et tiedä, että "d5d"

      tarkoittaa "Sijoita
      viisi riviä
      tekstistä puskuriin ja tuhoa ne dokumentista",
      saat
      taistella saadaksesi vi:n toimimaan. Jos taas tiedät, niin
      kaikki sujuu mainiosti.

      Joten kun joku aloittelija näkee miten nopeasti ja
      helposti kokenut vi:n käyttäjä saa tehtyä asioita, hän on välittömästi
      samaa mieltä siitä, että vi voittaa Wordin tekstin editoinnissa. Sitten
      hän yrittää käyttää sitä itse. Hän käynnistää sen, saa eteensä ruudun
      täydeltä ~s:iä ja kun hän yrittää kirjoittaa, mitään ei tapahdu.

      Hän ottaa selvää kirjoitus- ja komentotiloista
      ja yrittää käyttää vi:ä rajoitetuilla tiedoilla sen toiminnoista.
      hän kamppailee, koska on niin paljon asioita, joita hänen on opittava saadakseen vi
      toimimaan. Sitten hän valittaa
      "vi
      olisi paljon parempi, jos se olisi helppokäyttöinen kuin Word!"

      Mutta todellinen ongelma on kuitenkin "En
      tiedä kuinka vi:tä käytetään, enkä viitsi opetella."
      Tämä tosin tarkoittaisi, että ongelma on hänessä itsessään, joten hän sysää syyn
      ohjelmalle, unohtaen samalla kaikki ne tuhannet ihmiset, jotka käyttävät vi:ä onnellisena
      ilman minkäänlaisia ongelmia: Ei, hänestä se on liian vaikeakäyttöinen ja siten
      sitä pitäisi muuttaa!

      Ja usko pois, jos hän onnistuu
      tekemään tekstieditorin, joka on yhtä "käyttäjäystävällinen"

      kuin Word ja yhtä käytännöllinen kuin vi, hän saisi pelkkää kiitosta.
      Itseasiassa hän luultavasti saisi Nobelin äärimmäisestä taitavuudesta,
      koska se olisi jotain, mitä kukaan ei ole vielä onnistunut tekemään.
      Pelkästään valittamalla siitä miten vaikea vi on käyttää, hän saa osakseen
      pelkkää pilkkaa. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että vi:ssä ei ole mitään vikaa,
      vika on hänessä itsessään.

      Osoitteesta
      UserFriendly.org
      Copyright © 2004 J.D. "Illiad" Frazer.
      Se on kuin ostaisit da Vincin siveltimen ja sen jälkeen
      alkaisit valittaa, ettet edelleenkään osaa maalata. Ei se sivellin
      Mona Lisaa tehnyt, sen tekivät taiteilijan taidot.
      Sivellin on työkalu, jonka käyttö vaatii taitoa. Sitä taitoa ei voi
      saada muuten kuin harjoittelemalla.
      Sama pätee vi:in. Sama pätee moneen muuhun Linux-ohjelmaan, joista
      uudet käyttäjät valittavat, että "se on liian vaikea" tai "ei riittävän
      intuitiivinen", oli kyseessä sitten tekstieditorista, ohjelmapakettien
      hallinnasta tai itse command linesta.

      Ennen kuin rupeat inttämään, että jokin asia Linuxissa pitäisi korjata,
      olisi hyvä pohtia erästä asiaa:
      "Onko
      kokeneilla käyttäjillä ongelmia kyseisen
      asian kanssa?"

      Mikäli vastaus on "Ei",
      on vika sinussa. Jos toiset kykenevät käyttämään sitä, niin miksi et sinä?
      Oletko käyttänyt aikaa sen käytön opetteluun? Vai odotitko sen vain toimivan
      alun pitäen niin kuin sinä oletat sen toimivan?

      "Käyttäjäystävällinen"
      ja "raa'an
      käytännöllinen" ovat eri asioita.
      Kaikki pikku namikat ja valikot, jotka ovat oleellisia tehtäessä ohjelmasta
      yksinkertaisen, ovat vain hidasteita, jotka tulevat tielle kokeneemman käyttäjän
      käytössä. Ero tässä on sama, kuin ero sen väillä, navigoitko paikasta A paikkaan B käyttäen karttaa
      & kompassia, vai seuraatko tienviittoja: Kuka tahansa löytää perille seuraamalla
      viittoja, mutta aikaa kuluu kaksinkertainen määrä verrattuna johonkuhun, joka tietää
      suoran tien perille.

      Jos haluan liittää jonkin kaavan arvon Exelissä, joudun tekemään sen
      Edit->Paste
      Special->Paste Values

      -valikkojen kautta. En halua
      navigoida kaikkien näiden 'ystävällisten' piikki-lihassa-valikoiden,
      alivalikoiden ja ikkunoiden kautta. Haluan vain
      tehdä sen. Ollakseni reilu, sanottakoon
      että jos uudelleen ohjelmoin pikanäppäimet ja tallennan joitakin makroja, voin
      saada Excelin ja Wordin tekemään suurimman osan asioista yhdellä napin
      painalluksella.

      Mutta sepä ei olisi mitenkään erityisen käyttäjäystävällistä, vai olisiko?
      Se vaatisi käyttäjää kuluttamaan paljon aikaa ohjelmaan.
      Linux vaatii käyttäjäänsä kuluttamaan aikaa siihen, että hän opettelee, miten käyttää
      olemassa olevaa käytännöllisyyttä. "Käyttäjäystävälliset" ohjelmat
      laittavat
      sinut kuluttamaan aikaa käytännöllisyyden luomiseen.

      Jos pidät enemmän siitä, niin sen kuin teet asiat sillä tavalla.
      Älä kuitenkaan koskaan unohda vika on omassa tietämättömyydessäsi,
      ei ohjelmassa. Kaikki Linux-ohjelmat ovat helppoja käyttää, kunhan tiedät,
      miten niitä käytetään. Mikäli et sitä tiedä, asiat käyvät vaikeiksi, eikä
      siinä ole kyse siitä, että ohjelmassa olisi jotain vikaa.

      Tässä vaiheessa sinusta saattaa ruveta tuntumaan,
      että Linuxilla on asennevamma. Se ei halua käyttäjiä, se ei halua tehdä käyttäjiensä
      elämästä helppoa. . . se on vain elvisteleville
      l33t h4xx0r53i113!

      Tämän kauempana totuutta ei juuri voitaisi olla.
      Tietysti Linux haluaa käyttäjiä! Eikä se tietenkään halua tehdä asioista vaikeita.
      Päinvastoin: Vaikeakäyttöinen ohjelma on huono ohjelma.
      Sinun pitää ymmärtää, että tämä saatetaan määritellä eri tavalla kuin siinä
      'perinteisessä' kaupallisten ohjelmien kulttuurissa, johon olet tottunut.
      Linux haluaa käyttäjiä jotka
      haluavat Linuxin. Ja tämä ei tarkoita pelkästään
      nimellistä haluamista. Tämä tarkoittaa koko paketin haluamista: Ilmaista, avoimen lähdekoodin
      ohjelmistoa; mahdollisuutta säätää ja leikkiä ohjelmilla; mahtia olla kuljettajan penkillä ja
      hallita kaikkea.

      Sitä Linux on.
      Siitä tässä kaikessa on kyse. Monet ihmiset siirtyvä Linuxiin, koska he ovat väsyneitä viruksiin,
      kyllästyneitä haittaohjelmiin, kyllästyneitä vakoiluohjelmiin. Se on ihan ymmärrettävää. Nämä ihmiset
      eivät halua Linuxia. Todellisuudessa he haluavat Windowsin ilman vikoja. He eivät oikeasti
      halua Linuxia, joten miksi Linux haluaisi heidät?

      Jos he kokeilevat Linuxia virusten takia ja sitten huomaavat pitävänsä ajatuksesta
      käyttöjärjestelmästä, jota he itse hallitsevat.
      . . Silloin he todella haluavat Linuxin. Silloin myös Linux haluaa heidät.

      Ennen kuin päätät haluavasi siirtyä Linuxiin, kysy itseltäsi
      "Miksi
      haluan vaihtaa?"

      Jos vastaus on "Haluan
      käyttöjärjestelmän, joka antaa kaiken vallan käyttäjälle ja odottaa hänen
      tietävän, kuinka sitä käytetään": Hanki Linux.
      Joudut käyttämään
      kohtalaisen
      määrän aikaa ennen kuin saat siitä sellaisen kuin haluat, mutta ennen pitkää sinut
      palkitaan tietokoneella, joka toimii juuri niin kuin sinä haluat sen toimivan.

      MUTTA.
      . .

      Jos vastaus on "Haluan
      Windowsin ilman ongelmia":
      Tee puhdas Windows XP SP2 asennus;
      asenna hyvä palomuuri; asenna hyvä viruksen torjunta; älä koskaan käytä IE:tä netin selailuun;
      päivitä säännöllisesti; uudelleenkäynnistä jokaisen asennuksen jälkeen;
      ja ota selvää hyvistä turvakäytännöistä. Itselläni on olut Windows 3.1, 95, 98, NT, ja XP, eikä minulla ole koskaan

      ollut virusta, en ole kärsinyt
      spywaresta, eikä koneelleni ole murtauduttu. Windows voi
      olla turvallinen ja vakaa käyttöjärjestelmä, sinun on vain pidettävä huoli siitä, että se pysyy sellaisena.

      Jos vastaus on "Haluan
      korvaajan
      Windowsille ilman ongelmia":
      Osta Applen Mac. Olen kuullut upeita asioita OS X:n Tiger versiosta, lisäksi heillä on joitakin varsin tyylikkään
      näköisiä laitteita. Joudut tietysti ostamaan uuden tietokoneen, mutta saat sen mitä haluat.

      Kummassakaan tapauksessa, älä
      vaihda Linuxiin. Petyt sekä ohjelmiin että yhteisöön. Linux ei ole
      Windows.

      Jotain palautetta, hyvää tai pahaa alkup. artikkelin kirjoittajalle tästä artikkelista, tänne vaan
      tai laittakaa kommenttia blogiin. (IHAN VAAN KAIKEN VARALTA HUOMAUTTAISIN, ETTÄ VOI MENNÄ PAREMMIN PERILLE JOS KIRJOITTAA ENGLANNIKSI)

      (Jotain valittamista tästä käännöksestä? Laittakaa tänne. (HUOM! Ei kehujakaan pahalla katota :) )) Niin ja tämän voi laittaa ihan suomeksi...

      Tämän
      työn oikeudet omistaa Dominic Humphries. Tätä voidaan levittää Creative
      Commons Licensen alaisuudessa. Alkuperäisen dokumentin osoite (http://linux.oneandoneis2.org/LNW.htm)
      täytyy
      sisältyä uudelleen julkaisuun.

    • Anonyymi

      MOI!!
      näin sen näkee kuinka äkkiä internet unohtaa... savonia linkki ei auennut 14 vuoden jälkeen,
      "pikakulttuuria" tämänkin.

      lopun engl "linux ei ole win..!" vielä löytyi..
      ..
      nimim joskus debiania kokeillut

    • Anonyymi

      Tuommoinen ( webd alkuinen ) taitaa olla kadotettu
      webd.savonia-amk.fi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16772
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5403
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2555
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2026
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1753
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      983
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      947
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      857
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      853
    Aihe