Itselläni alkaa olla hiukan vauvakuumetta, avopuolisolle en ole vielä asiasta puhunut.
Tälläistä tässä olen mietiskellyt, että kannattaisiko lapsi/lapset tehdä nyt vai vasta sitten kun on töissä ollut jonkin aikaa?
Ikää on nyt 25 vuotta. Opiskeluja vielä vuosi jäljellä, jos valmistumisen jälkeen pääsen töihin niin lapsille saa heittää hyvästit joksikin aikaan. Valmistumis- vuonna ikää olisi 27. Koska tiedän, että työnantajat katsovat minun olevan sen ja sen ikäinen, että lapsia luultavasti tulee, niin töidenkin kanssa on niin ja näin. Toisaalta jos lapset olisi tehty heti opiskelun jälkeen niin töihin olisi ehkä helpompi päästä. Avopuoloisolla on vakityöpaikka, joten toisaalta ei ole suurta hätää taloudellisesti.
Tälläistä tässä olen mietiskellyt, että kannattaisiko lapsi/lapset tehdä nyt vai vasta sitten kun on töissä ollut jonkin aikaa?
Ikää on nyt 25 vuotta. Opiskeluja vielä vuosi jäljellä, jos valmistumisen jälkeen pääsen töihin niin lapsille saa heittää hyvästit joksikin aikaan. Valmistumis- vuonna ikää olisi 27. Koska tiedän, että työnantajat katsovat minun olevan sen ja sen ikäinen, että lapsia luultavasti tulee, niin töidenkin kanssa on niin ja näin. Toisaalta jos lapset olisi tehty heti opiskelun jälkeen niin töihin olisi ehkä helpompi päästä. Avopuoloisolla on vakityöpaikka, joten toisaalta ei ole suurta hätää taloudellisesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla kans aivan samanlainen tilanne. Olen kylläkin 23 v. Olisi kiva kuulla muiden tässä tilanteessa olleiden päätöksiä. :)
Itse olen kuumeisesti odottanut raskaaksi tuloa, ei ole vain tärpännyt. Yritetty jo puoli vuotta. Pillereitä söin 10 vuotta. Lopetin puoli vuotta sitten. Nyt kun haluaisin lasta todella kovasti, ei tietenkään onnistu. Tilanne parisuhteessamme olisi sille kypsä, avioiduimme uutena vuonna 2005. Sinuna tekisin lapset nyt,ennen työ elämää. Itselläni on sellainen tilanne, että teen hoitajana sijaisuuksia pienellä paikkakunnalla. Olen käynyt läpi kuuden vuoden aikana 10 työhaastattelua. Viimeksi olin sellaisessa reilu kuukausi sitten. Työporukka oli sitä mieltä että nyt on minun vuoroni saada paikka, olinhan tehnyt yhtä mittaa sijaisuuksia jo melkein 5 vuotta (olin pisimpään ollut sijaisena yksikössäni), mutta esimieheni oli eri mieltä. Paikan sai henkilö joka ei ole ollut yksikössäni työssä ja hän on keski-iässä oleva ja lapset isoja. Olen todella pettynyt. Kunpa se vauva ilmoittaisi tulostaan, olisi yksi ehto täytettynä tuleviin haastatteluihin. Eli nuoria naisia ei työmarkkinoilla arvosteta, ainakaan silloin kun ovat lapsettomia. Mutta ei ole tainnut työhaastattelutilanteessa tulla haastattelijalle mieleen sellainen seikka, ettei kaikki välttämättä saata SAADA lasta, vaikka kuinka yrittävät. Eli lapsettomuus ja lapset eivät saa olla nuorten naisten esteenä työmarkkinoilla! Onnea yrittämiselle! Itse olen pian 27v.