Lentävä hyyskä

Sydämenmuotoisesta ikkunasta
katselin lipuvia pilviä
istuin, istuin ja katselin
kauneus pilvien hiveli silmiä

Miten kauan lienenkin istunut
työtä teetti kaalisoppakuuri
kun näin pilvien tummien kerääntyvän
vaan sepä oli kaunista juuri

Myrsky nousi yli Hokilanlahden
ja tuulen takana puisen uksen
kuulin seinien nurkissa vinkuvan
voimistuissa vain tuiverruksen
kun reunasta pilven mustimman
näin suppilon suikean tämän
ja kasvavan, lähemmäs paisuvan
tiesin kohti jo pyyhältävän

Vaikka myöhäistä oli jo vallan
nousta viimein kai ymmärsin
tarttui tuuli suojaani ravistaen
siinä taaksepäin kellahdin
ja sittenpä tulikin kevyttä
kanssa hyyskäni leijailin
astronauttina housut kintuissa
pihakuusemme latvoihin

Löi selkä peräseinää vasten
vaan päättyi lento tuo tärähtäen
ties miten korkeella käyden
viereen laiturin rysähtäen
jäi makkiläjä kuusen viereen
hyyskä Hokilan alle mäen
trombiraketin totesin kestäneen
vain nurkista irvistäen

Oli pieni askel ihmiselle
rantahyyskälle suurempi toki
minkä Armstrongina Aimo-poikanen
tänä kesäisenä päivänä koki