Ei niinkään kivitaloasiaa vaan ihan yleisesti:
On tarkoitus rakentaa 1,5-kerroksinen talo todennäköisesti siposta (tai mistä nyt parhaan tarjouksen saakaan).
Nyt pohdiskelen yhdessä puolison kanssa huonejärjestyksiä. Kellarin rakentaminen mietityttää eniten.
Etenkin yritämme selvittää, onko kustannustehokkaampaa rakentaa kellarikerrokseen ns. askartelu/varastohuone sekä tekninen tila. Tontin maaperä on helposti kaivettavaa, ts. mitään mega-luokan louhintaa ei tarvittaisi.
Toinen vaihtoehto on säästää ja jättää kellari rakentamatta, tehdä laajemmat perustukset ja rakentaa nuo tilat maa-tasoon. Tämä tietysti säteilisi yläkertaan jne, joten lopullinen kustannussäästö on vähintäänkin kyseenalaista.
Onko kellään ollut vastaavia pohdintoja? Mihin ratkaisuun päädyitte ja oliko teillä lukuja todennäköisistä kustannuksista päätöksenteon tukena?
t. Mara
On tarkoitus rakentaa 1,5-kerroksinen talo todennäköisesti siposta (tai mistä nyt parhaan tarjouksen saakaan).
Nyt pohdiskelen yhdessä puolison kanssa huonejärjestyksiä. Kellarin rakentaminen mietityttää eniten.
Etenkin yritämme selvittää, onko kustannustehokkaampaa rakentaa kellarikerrokseen ns. askartelu/varastohuone sekä tekninen tila. Tontin maaperä on helposti kaivettavaa, ts. mitään mega-luokan louhintaa ei tarvittaisi.
Toinen vaihtoehto on säästää ja jättää kellari rakentamatta, tehdä laajemmat perustukset ja rakentaa nuo tilat maa-tasoon. Tämä tietysti säteilisi yläkertaan jne, joten lopullinen kustannussäästö on vähintäänkin kyseenalaista.
Onko kellään ollut vastaavia pohdintoja? Mihin ratkaisuun päädyitte ja oliko teillä lukuja todennäköisistä kustannuksista päätöksenteon tukena?
t. Mara
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tontti on pieni. Saatiin lisää pihaa ja lisää neliöitä.
Ratkaisu oli pöljä. Tai ei ainakaan kovin hyvä.
Kellarin teko maksaa ihan kiitettävästi. Kustannuksia tulee. Rahallisesti kannattaa ehdottomasti jättää yksi taso pois. Juu, lukuja ei ole.
Helsingissä lasketaan osa tiloista aputiloiksi, esim pesutiloja, sauna, tekninen tila, kunhan ikkunat on tarpeeksi pienet. Aputilat eivät syö rakennusoikeutta. Aputiloja voi olla aika paljon, oliko se 25% kokonaispinta-alasta.
Jos talossa on kellari, aputiloja ei voi olla, Helsingin logiikan mukaan kellari on aputilaa riippumatta siitä, mitä siellä on.
Olen jälkeen päin mietiskellyt, että jos olisikin tehnyt puisen, erillisen siiven taloon. Sinne tekninen tila ja askarteluhuone ym.
Omassa talossa on kellari ja kaksi täyttä kerrosta. Alunperin suunniteltiin ja piirrettiin taloa kahteen kerrokseen maan pinnalle, mutta maaperätutkimus kertoi, että ei tarvitse paaluttaa ja että kuitenkin pitää kaivaa jonkin verran pintamaata pois. No paalutuskustannus jäi pois ja sitten ei tarvinnut kaivaa paljoakaan lisää, että syntyi kellari. Ja onneksi pohjavesi ei tullut liikaa vastaan, ainoastaan salaojat jäivät kaupungin sadevesiviemärin alapuolelle (siitä selviää kaivolla ja pumpulla...)
Kellari tuli sitten Lammin EMH-350 muottiharkoista ja talo siihen päälle Siposta.
Kellariin tuli rakennusneliömielessä "ilmaisia" neliöitä, eli takkahuone, sauna pesutilat, askarteluhuone ja tekninen tila.
Kustannusmielessä ei kellari ollut ilmainen tietenkään, mutta verrattuna siihen, että nuo tilat olisi maan päällä ja olisi kuitenkin tehty kaivuutyöt ja korkea sokkeli maan alle täyttöineen, niin omassa tapauksessa kannatti.
Talon ulkomitat olisivat olleet isommat kahdessa maan päällä olevassa kerroksessa. Kustannusarvio sellaiselle ratkaisulle olisi ollut kalliimpi ja neliöitä olisi tullut kuitenkin vähemmän. Eli sauna ja pesuhuone olisi toki saatu, mutta sitten saatiin vielä takkahuone ja askarteluhuone kellariin ylimääräistä tilaa.
Omassa tapauksessa siis kellari oli selvä ja kannattava ratkaisu, eikä todellakaan ole kaduttanut.
eli saatiin ilmainen kellari talon alle ja sinne voi tehdä vaikka mitä tiloja.
Varmaan ainoa tilanne missä kellari voisi olla kustannustehokas, on se että edessä on joka tapauksessa parin metrin syvyydeltä maiden vaihto rakennuksen alta.
Kellarin halpuudesta puhuvat taitaa elä vielä 50-luvun maapohjakellareissa :)
ei ole suuri kun puhutaan kellariperustuksesta.
Normaalin 1 m perusmuurin lisäksi tarvitaan vain 1.5 m lisää harkkoseinää ja ulkopuolelle pikeä ja huopaa.
Työkustannus on tietenkin merkittävä kun vieraalla teetetään ja kaikki sisustaminen maksaa maltaita.
Mutta kellari ei yleensä vie rakennusoikeutta ja myydessä niistä tiloista saa hyvän hinnan. Eli kellari kannattaa tehdä jos olosuhteet on yhtään suotuisat.
kaivinkonetunteja kuorma-autotunteja salaojahiekkaa jne.
Siis jos maan alle tekee saman tasoista tilaa kuin ylös, niin mitä säästää? Ulkorappauksen ja ikkunat, sen ymmärrän, mutta mitä muuta?
säästää tilaa pihalta. saa paremmat paikat autoille, lapsille tai kasvimaalle..
Halvaksi se ei tullut: kaivutyöt, räjäytys, jota ei olisi ollut ilman kellaria, materiaalit ja työ. Jos samat tilat tekee kellariin kuin mitä tekisi ylös, niin neliöhinta lienee vähän kalliimpi em. syistä johtuen. Mutta me jätetään tosin osa kellarista "raakapinnalle", jota voi myöhemmin oman innostuksen ja lompakon mukaan laittaa valmiiksi. Eli meillä on tilaoptio tulevaisuudelle; Harkitsimme näet osakellarin ja kellarin välillä ja niiden välille ei rakenteellisista syistä tullut kovin paljoa hinnaneroa. Kellarissa sauna, pesuhuone, wc, kodinhoitohuone, työhuone (varaston nimellä), tekninen tila, klapivarasto kaksi isoa raakapinnalle jäettävä huonetta.
rakennusoikeusneliöistä eli niitä siinä säästää koska kellari ei niitä oikein suunniteltuna kuluta ollenkaan.
Ja kuitenkin kuittaat niistä myydessä sievoiset neliöhinnat. Tekokulut 1000 neliöltä, myyntihinta 2000 neliöltä, laske siitä 100 neliön kellarin säästö.
Taidat katsoa aika kapeasti asiaa.
Rakennusoikeusneliö maksaa Espoossa n. 700€/m2, eli 100m2 kellarilla saa tasoitusta kokonaisuuteen 70 000€.
Luettelemasi ulkorappaukset ja ikkunat ovat maapähkinöitä.
Espoosta en tiedä, mutta Helsingissä "aputilat" tasoittavat kummasti.
Jos on kellari, ei voi pyytää aputiloja, kellarittomaan niitä saa 30%.
Tämä tasoittaa mainitsemaasi eroa jonkin verran, ei toki kokonaan. Toinen mikä tasoittaa, on portaat. Ne vievät tilaa ja ovat kalliit.
Espoossa aputilojen määrä erikseen mainitaan, jos niitä saa rakentaa.
Kellarin sitävastoin saa rakentaa aina, jos sitä ei erikseen ole kielletty.
Itsekin värkkäsin juuri rakennusoikeuden (eli sen vähyyden) takia kellarin. Tontissa kuitenkin juuri se rakennusoikeus maksaa.
Portaat toki vievät tilaa, eivätkä mitään ilmaisia ole. Portaiden alle saa jotain varastotilaa, mutta B- tilaa se kuitenkin on.
Moi,
Jos päädyt Siporexiin, tuo vaihtoehto tekninen tila askartelutila kellarissa on harkitsemisen arvoinen vahtoehto. Siporex-talossa tuulettuva alapohja tuo extrakustannuksia jo sellaisenaan. Siporex-talossa on kallis alapohja, jota ei voi hyödyntää sen mataluuden takia. Se, että kellariin lisää muutamia harkkokerroksia ja siitä saa extratilaa (ok, sekin maksaa) voi kokonaisuuden kannalta olla järkevää.
haaveilisin 3.5m korkeasta kellarista vois tehdä töitä ilmavasti.kellari tulis autotalliksi/työtilaksi. vantaa/hki. jos kellaris ei viemäriä. salaojat alarinteeseen.tallin ovi ei ole tietysti komee jos 3m korkea. onko kellään kokemusta miten luvat heltis ja tuliko ongelmia tai yllättäviä kustannuksia ym.