Välkommen till Högre seminariet, fredagen den 2 juni 2006 kl 14.15 i 16-3062 vid Institutionen för moderna språk!
FD Masahiko Nose: Diversity of Cases: Why Finno-Ugric languages have rich case systems. Masahiko Nose doktorerade 2003 vid Tohoku Universitetet i Japan med avhandlingen ”A study of passive constructions in Hungarian: semantic interpretations of the passiv and transitivity” (skriven på japanska). Masahiko Nose är post doc vid Tohoku Universitetet vid Institutionen för Cross-Cultural-Education och han är nu gästforskare vid Max-Plank Institute for Evolutionary Anthropology, Department of Linguistics där han forskar i ämnet “Adverbial cases and information structure in Finno-Ugric languages”.
Han beskriver sitt föredrag så här: In this study, I will take up one feature, namely "number of cases" described under feature no. 49 in "The World Atlas of Language Structures (WALS) 2005" and investigate as to why Finno-Ugric languages have rich morphological case system. With respect to number of cases, WALS shows that there are 24 languages that have more than 10 cases. Especially, there are five Finno-Ugric languages, Estonian, Finnish, Hungarian, Mordvin, and Udmurt. This study discusses two points regarding rich morphological case system: (1) which kinds of cases the 24 languages have, and (2) reasons why they have so many cases.
Alla intresserade hjärtligt välkomna!
Uppsala universitet, Institutionen för moderna språk Besöksadress: Engelska Parken, Humanistiskt centrum Thunbergsvägen 3 L, Box 636, 751 26
FD Masahiko Nose: Diversity of Cases: Why Finno-Ugric languages have rich case systems. Masahiko Nose doktorerade 2003 vid Tohoku Universitetet i Japan med avhandlingen ”A study of passive constructions in Hungarian: semantic interpretations of the passiv and transitivity” (skriven på japanska). Masahiko Nose är post doc vid Tohoku Universitetet vid Institutionen för Cross-Cultural-Education och han är nu gästforskare vid Max-Plank Institute for Evolutionary Anthropology, Department of Linguistics där han forskar i ämnet “Adverbial cases and information structure in Finno-Ugric languages”.
Han beskriver sitt föredrag så här: In this study, I will take up one feature, namely "number of cases" described under feature no. 49 in "The World Atlas of Language Structures (WALS) 2005" and investigate as to why Finno-Ugric languages have rich morphological case system. With respect to number of cases, WALS shows that there are 24 languages that have more than 10 cases. Especially, there are five Finno-Ugric languages, Estonian, Finnish, Hungarian, Mordvin, and Udmurt. This study discusses two points regarding rich morphological case system: (1) which kinds of cases the 24 languages have, and (2) reasons why they have so many cases.
Alla intresserade hjärtligt välkomna!
Uppsala universitet, Institutionen för moderna språk Besöksadress: Engelska Parken, Humanistiskt centrum Thunbergsvägen 3 L, Box 636, 751 26
Vastaukset 2
Vanhimmat
heidän lapsensakaan eivät osaa enää suomea,koska heillä ei ole mitään kulttuuritaustaa eikä -pyrkimyksiä.
mutta toisen polven ruosut ovat ruotsalaisen koulun käyneenä paremmin koulutettuja kuin suomen kouluttamat. Minäkin olen kouluni ruotsissa käynyt ja luin, suomen lisäksi, englantia ja saksaa ja opin ne kielet myös. Ensimmäisen ikäpolven ruosut eivät saanut mitään mahdollisuuksia opiskella mitään silloisessa köyhälistö-suomessa kun ei suomi tarjonnut mitään koulutuksia vaan itse oli maksettava esim. lukio-opiskelut. Niin, sen aikainen köyhälistösuomi.
Toisen polven ruosuilla on kulttuuritaustaa sekä suomen kulttuurista sekä ruotsin. Sinulla on vain suomalaisen mämmikulttuurin kulttuuritausta.
Muuten, suomen kielen taito täällä ruotsissa on erityisen arvostettua, kuten ruotsin kielen taito suomessa.
Niin että, ruosut osaavat kieliä ruotsalaisten kouluttamina!
Hyi, häpeä, suomi, ensimmäisen ruosupolven huonosta kouluttamisesta!
Silloin, 40-luvulla, sotien jälkeen suomessa syntyi suuret sukupolvet ja suomi, hyi häpeä, suomi, jätit ne sukupolvet kouluttamatta ja nyt sinäkin, aasinperse, tulet tänne haukkumaan ja luulet että me olemme kielitaidottomia ja ilman kulttuuritaustaa!
Haha, sinähän se olet sivistymätön!
Ja, kuule, hönö, ei suomen kielen taitaminen ole mitään sivistystä! Eikä tärkeääkään täällä ruotsissa mutta monesti se on etu joskus jotain virkaa hakiessa.