Hyviä kirjoja

Riippuu vähän siitä oletko mies vai nainen, minkälaisista kirjoista pidät. Minä en ole kovin paljon yleensäkään lukenut. Pari vuotta sitten löysin ystäväni kirjahyllystä jonkun Ranskalaisen (en muista nimeä)kirjoittaman kirjan Caterine tai jotain oli sen nimi. Kirja oli yhtä taistelua ja matkan tekoa, mutta niin mielenkiintoisesti kirjoitettu , että luin kahteen kuukauteen koko kuuden kirjan sarjan.
Sitten kotimaisista luin Raija Orasen Maan aamu- sarjan uusinta Ketun pesää myöten. Pidin siitäkin kovasti. Nyt on menossa myös Raija Orasen kirja Isorintainen nainen. Se ei kuitenkaan vedä niinsanotusti lukemisen perään. Kirja on ohut ja ollut vain unilukemisena ja kohta on kuukausi vierähtänyt. Mukavia lukuhetkiä sinulle kuitenkin ja hyvää kesää.

ja isolla fontilla kirjoitettua

J. Ruonansuuta

... "ookko nää se laalaja" ;) ( kirjan nimeä en muista)

on muitakin "teoksia"...

Esim. Aino Suholan kirjoittamat elämänkerrat Jari Sillanpäästä ja Riitta Uuosukaisesta ovat hyviä.

kirjoitetut kirjat. On minun mielestä tosi mielenkiintoisia!

Klassikot ovat minun lempilukemisiani. Lempikirjailija Georges Simenon ja hänen ns. "toinen" tuotantonsa. Muutamia mainitakseni, esim.; Pikku mies Argangelista, Juna Venetsiasta, Kissa, Kirje tuomarilleni ja Sairaalan kellot. Kaikki hänen kirjat ovat mielestäni lukemisen arvoisia kirjoja.

Ja sitten erilaiset elämänkerrat. Edit Piafin ja Vincent van Goghin elämänkerrat ehkä koskettavimpia. Ja varsinaisista klassikoista tuo, Sadan vuoden yksinäisyys, Gabriel Garcia Marquez, tai Marcia Davenport: Olenko minä veljeni vartija.

joita olen lukenut on Nadja von Schoultzin,
Kuohuvat vuodet ja Surun ja ilon vuosikymmenet.

Olen tutustunut kanadalaisen Carol Shieldsin kirjoihin, toisin sanoen lukenut kaiken, mikä häneltä on suomennettu. Ja olen pitänyt niistä. Erityisesti Kivipäiväkirjat kolahti.
Jos runous kiinnostaa, lue Risto Ahtia, Eeva-Liisa Manner on mahtavaa luettavaa. Samoin hänen elämästään kertova Runoilijan talo suorastaan häikäisevä kirja.
Max Frischin Minä en ole Stiller oli vaikuttava.
Peter Hoegin Lumen taju on hieno tarina.
Tuossa ainakin minun mielestäni upeaa luettavaa.

Luin Nadja von Schoultzin Päiväkirjan. Se jäi kesken, ei mitään selitystä kansilehdelläkään, miksi. Päättelin, että Nadja kuoli, mutta jäi vaivaamaan, milloin ja miten - yksin kotona sairauskohtaukseenko vai joutuiko sairaalaan.

Tietääkö kukaan, milloin Nadja von Schoultz kuoli.

Tilasin hänen kaksi aiempaakin kirjaansa , jotka joku muukin tässä ketjussa mainitsi.