Vanhainkodit ja hoitajien valitus

Ja mitäpä vastataan sille kauhistuneelle omaiselle, joka töytää (silloin harvoin) vierailulle, kun sukulaismamma tahikka -pappa koikkelehtii kaiken kansan nähtävillä paita hihoista jalkoihin vedettynä, hiukset likaisena, kynnet leikkaamatta... tietyllä tapaa meidän hoitajien ammattiin kuuluu kuitenkin se ihmisestä / ihmisarvosta huolehtiminen siinä tapauksessa, kun henkilö itse siihen ei pysty.

Tiettyä relaamisen varaa kyllä olisi, siinä olet aivan oikeassa. Norjassa riittävä henkilökuntamitoitus tuo juuri tätä joustamisen mahdollisuutta, jonka avulla hoito ja asuminen vanhainkodissa olisi huomattavasti nykyistä yksilöllisempää.

Paljon on tehtävissä tässä saumassa, jossa iso ikäpolvi hoitajia jää eläkkeelle ja remmiin astuu nuorten, vastavalmistuneiden hoitajien joukko. Miettikää mitä tapoja ja asenteita jätätte perinteeksi...

Miettikää minkälaiseen hoitoon itse vanhana haluaisitte?

Olen kanssasi täysin samaa mieltä, vaikka en ole päivääkään vanhainkodissa työskennellyt. Vanhuksille pitäisi todellakin antaa enemmän omaa vapautta ja hoitolaitosten pitäisi olla kodikkaampia. Kyllä se, että joku ihminen on oikeasti läsnä ja kuuntelee on tärkeämpää kuin se että perse on viimesen päälle puhdas. Vanhuksille pitäisi olla enemmän ohjattuja virikkeitä, jumppaa, askartelua, puutarhanhoitoa jne. En minä ainakaan haluaisi vaan maata sänkyn pohjalla. Toimintakykyäkin saataisiin parannettua pitemmmäksi aikaa, kun vanhukset itse saisivat tehdä mielekkäitä asioita. Harmi vaan, että tässä maailmassa ei osata laittaa rahaa sinne missä sitä oikeasti tarvittaisiin.

Kuulostaa niin tutulta. Muuallakin kuin vanhushoidossa on tänä päivänä valitettavasti tehokkuus sen mittarina oletko hyvä hoitaja.

Minulla on käsitys että Norjassa on ruokailuista sellainen käytäntö että vanhukset saavat yhden lämpimän aterian päivässä. Loput on voileipä linjaa. Tässä on se hyväpuoli että katsotaan että se yksi ateria ainakin tulee syötyä kunnolla. Suomessa tarjotaan kaksilämmintä ateriaa ja aamu-/ilta- ja välipalat mukaan. Siinä ei ehdi sitten katsoa että syökö vanhus kunnolla vai närpiikö hän muutaman lusikallisen joka aterialla.

Toki on tärkeää että ihminen jota hoidamme on kokonaisvaltaisesti hyvin hoidettu, mutta monesti ollaan liian joustamattomia ja kaavamaisia näissä toimissamme.

Muistetaan että me hoidamme ihmistä. Ja myös omaiset voisi ottaa mukaan keskusteluun millaista hoitoa he oikeasti haluavat omaisilleen. Ja millaisen vanhuuden esim. vanhemmilleen.

Minä olen työskennellyt tällaisten tehohoitajien kanssa ja uskokaa tai älkää mutta sitä on hirveä katsoa. Vaikkakin lopputulos on puhdas, puunattu ja kiillotettu asiakas. Sitten olen taas nähnyt kyllä kiireisellä osastolla hoitajan joka tekee rauhallisesti ja hymyssä suin työtä saa kaiken tarvittavan aikaiseksi, mutta on toisten mielestä huono koska he juostessaan suihkujen välissä ehti vielä puunata osatonkin. No loppupäivä sitten käydäänkin tupakalla ja juodaan kahvia. Oskohan silloin ollut aikaa tehdä niitä tausta hommia?

Ihan oikeasti töiden organisoinnilla ja tiettyjen turhien tyynyliian nauhojen käherrysten priorisoinnilla saataisiin joustavuutta ja mielekyyttä sekä lisää jaksamista hoitotyöhön

Täällä on yksi lopen uupunut vanhainkodissa työskentelevä hoitaja.

En itse itselleni kiirettä mielestäni aiheuta. Mutta jos ajattelet itse, että aamuvuorossa on 4 hoitajaa. Yksi suihkuttaa 4-6 potilasta, sairaanhoitajalla muitakin tehtäviä kun perushoito ja sitten jäljelle jää kaksi hoitajaa... niille kahdelle jää 15 ihmisen pesut, vaatetus, ylös nostot, ruokailussa avustaminen sekä aika monen potilaan syöttäminen vatsantoimitukset ja petien petaukset sekä lisäksi painehaavojen hoidot ym.
Aikaa tähän toimintaan on varattu noin reilut kaksi tuntia, sen jälkeen hoitajien oma vartin kahvitauko ja sitten tuleekin jo lounas...

Että ei se väsymys ole ihan tuulesta temmastu tunne...

Kyllähän silti olet tietoinen että työt on tehtävä. Tietysti tilanteen mukaan! Ei esim dementoitunutta, sekavaa ihmistä voi jättää pesemättä viikoiksi siksi ettei hän itse halua pesulle!
Eikä vanhuksia syöttämättä viikoiksi jos he sattuvat osoittamaan mieltään, tai vastaavaa!

Siksi on kovat paineet sillä työaika on rajallinen, eikä kukaan halua haukkuja omaisilta "miksi meidän Allia ei ole pesty, meidän Alli ei ole taasenkaan saanut ruokaa, nälkää näkevät täällä."

Ja pointti, jOS aina tehtäisiin niin yksilöllisesti kaikkien suhteen että kaikki saisivat aamupalan sitä mukaan ku heräävät "kuin Norjassa konsanaan" syöteltäisiin sitä aamupalaa iltaan asti!