Kun olen kivitalon rakentamista suunnitellut ja eri vaihtoehtoja tutkinut on seinien U-arvo monilla toimittajilla noussut päällimmäiseksi myynti argumentiksi.Jos lämmityskulut ovat vuodessa esim. 1500 e/vuosi ja 15 % lämmöstä karkaa seinien kautta,niin 20 % paremmalla U-arvolla saavutetaan vuodessa 45 euron säästö.Näin maallikkona ajatellen tämmöisen säästön perusteella ei kannata ratkaisuja tehdä.
Seinien U-arvo
VAIHTOEHTO
378539
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ikkunat ja ovet laskuistasi.
En unohtanu, vaan totesin nimenomaan millä argumenteillä eri harkkoja myydään.Oman käsityksen
mukaan nimenomaan ikkunoihin ja myös yläpohjan eristykseen panostamalla saadaan paras tuotto (suurin säästö).Talomyyjäthän ei näistä puhu,vaan tietysti yrittävät myydä omia talojaan parhaaksi katsomillaan argumenteillä.
myynnistä, vain positiivisella ja hyvällä mielikuvituksella varustettu ostaja näkee siitä tontille toimitetusta läjästä talon. Siitä on pitkä ja kallis matka vielä taloksi, kalliimpi kuin oikein kukaan haluaa edes uskoa. Mutta onhan kivien myyjä onnellinen.
lämpö karkaa, on syytä kiinnittää huomiota yläpohjaan sekä ikkunoiden kokoon, lämpö-arvoihin sekä suuntauksiin, myös lämmön talteenottoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tuossa onkin sitten jo kumottu 97 % ne myyntipuheet. Ja sitten odotetaan sitä seuraavaa suosittua "aihetta", joka on tietysti ....... ;D
Meidän talossa menee seinien kautta 32% kaikesta käytetystä lämpöenergiasta seinien U arvon ollessa 0.25.
Mikäli yläpohja, alapohja, LTO ja ikkunat olis vähemmän lämpötaloudellisia (vain normin mukaisia) olisi seinien kautta menevä osuus vain 25% kokonaisuudesta.
Eli talon rakenne vaikuttaa siihen mitä kohtaa kannattaa eristää.
Ja mitä enemmän eristää sen räikeämmin näkyy kokonaisuudessa "heikoin lenkki". Meillä se on nyt U=0.25 seinä.
määriä menetetään pelkästään seinien kautta. Tuollaisilla hukkaprosenteillahan lämmitetään jo keskikokoinen kylä.
Eli jos sulla menee 100 euroa kuussa lämmittämiseen, ja jos seinä päästäisi vielä 50% enemmän lämpöä läpi, niin se maksaisi sinulle... ööh... jotain 17 egee kuussa eli 200 euroa vuodessa.
Niin paljonko huonompi se sipo on kuin lammi? 50%?
mutta se 15% on Siporexin kusettama ääriesimerkki.
On varmasti harvinaista että saataisiin seinen osuus kokonaisuudesta oikeasti nuin pieneksi. Muut osat pitää tahallaan tehdä huonoiksi tai ylisuuriksi.
Eli mua ärsyttää vaan tuo valheellinen markkinointi.
Niinkuin olen aikaisemmin sanonut ei minunkaan matalaenergiaseiniin kannata investoida. Vaikka mulla on "tosihuonot" u=0.25 seinät.
Jos olisin laittanut 0.19 seinät niin lämmitysenergiaa säästyisi muutama prosentti ja suorasähköllä "takaisinmaksuaika" ois ollut luokkaa 50 vuotta ja maalämpöä kun käytän niin satoja vuosia olisi kestänyt ennenkuin 1000-2000€ lisäinvestointi seinäeristeisiin ois maksanut itsensä.
Kun perehdyt asiaan niin huomaat ettei prosentit lämmitä.
Se on sähkö, puu tai öljy joka pääsääntöisesti tuottaa lämpöä.
Käytin Väinö Niemelän (kukalie) laatimaa excel taulukkoa joka antaa ihan käypät energiankulutuslukemat (kun vertaan muihin laskureihin).
Sen mukaan meillä menee:
- 11% vuotoilmaan (voi olla vähemmän, on käytetty extreme huolellisuutta)
- 7% ilmanvaihtoon (80% LTO)
- 9% alapohjaan (200mm EPS)
- 7% yläpohjaan (450mm Ekovilla+Paroc)
- 4% ovista (U=noin 1,2)
- 22% ikkunoista (Tehoselektiivi ja Superlasi)
- 8% maanpaineseinistä (120mm EPS)
- 32% ulkoseinistä (120mm EPS)
Lämpövuoto noin 23 000kwh/a 230m2/700m3 rinnetalossa.
Käyttöveteen noin 3000kwh/a.
Lämmityksestä noin 8000kwh/a tuotetaan kodinkoneiden hukkalämmöstä.
Eli maksettavaa lämmitystä on jotain 18000kwh/a.
Sitä tuotetaan maalämmöllä eli Fortumin kaupasta haetaan 6000kwh/a lämmitykseen.
Eli tuosta mitättömästä 6000kwh/a energianmäärästä jos yrittäisi lisäeristämällä säästää niin eihän sillä oo mitään merkitystä. Eli mun rahanmenelkin kannalta ois aivan sama oisko mun seinät siporexia vaiko EPS:ää.
Mutta siiiis se 15% ei pidä paikkaansa. ;-)
Joo.. nussin pilkkua maanantain ratoksi.
Eli:
sipo 375 U=0.28 (uusimman laskuopin mukaan)
Lammi 350 U=0.25
Eli eroa eristävyydessä rapiat 10%.
Eli jos seinien osuus Lammi 350:llä on 32% niin se Sipo 375:lla ois noin 35%. Karkeasti laskettuna.
Eli huikeat 3% eroa kokonaisuudessa. 8)
Säästöä lämmityksessä ehkä jotain 150kwh vuodessa.... 8D
(arvaan että painavamman rakenteen ansiosta tulee saman verran lisää säästöä, mutta niinkuin sekin on aikaisemmin käsitelty, merkitystä on vähemmän kuin pierulla saharassa)
t. raksaaja
Sisäisiä lämmönlähteitä ainakin ihmisten tuottama lämpö ja auringon säteilyn sisälle tuoma lämpö.
jep, mutta ihmisten lämpö ei varmaan kamalasti tuota 8000kwh sisäistä lämmön määrää enään muuta.
auringon lämpösäteilyn huomioi yx toinen laskuri (siinä ikkunat ja seinäpinnat piti antaa per ilmansuunta) eikä sen lopputulos montaa tuhatta kilovattituntia nakkaa suuntaan tai toiseen.
Muistelen että Oulun korkeudella sen vaikutus oli 2000 ja 3000 kwh/a välissä, kun meillä on isot akkunat etelään ja 60m2 pohjoisseinää haudattuna maahan
but anyway, lämmitysenergiantarve siis pienenee entisestään ja vähentää siis ulkoseinällä tehtävää lämmönkulutuksensäästämisen yritystä
(liian hankalaks män mun sepostus ... jos alkas töihinkin taas niin pääsis rakennuksele ennen iltayheksää)
tiedät mistä olet sen 15 lukenut.
Aina kannattaa lukea kovimman kilpailijan tekstit, eikös vain, Aeroc.
Kun luet alta löytyvän Motivan laskelman,näet ettei laskutapani ollut kauhean väärä, vaikka se 15 % todellakin on jäänyt päähän Jämerän talokirjasta.
Aerockiin viitatessa en ole sen myyjä, mutta on mahdollista, että olen sen ostaja.
silloin ei haittaa senkään vertaa se että talo ei ole täydellisen energiataloudellinen.
...niin kuin moni muukin rakentamiseen nykyään liittyvä hype. Ja näitä kastepisteen sijainteja ja u-arvoja pyörittäviä Nokian insinöörejä on tämäkin palsta täynnä. Ihan terävää observointia sinulta, kunpa muutkin olisivat yhtä kriittisiä ja keskittyisivät olennaiseen.
Olin muuten taannoin rautakaupassa jonottamassa myyjän juttusille pääsyä TOISTA TUNTIA, kun siellä yksi pelle esitteli koko rakennuspiirustuskokoelmaansa yksityiskohtia tentaten. Kauppias haki epätoivoissaan katseellaan jo sopivaa hirttoköyttä, kun sälli vaan kyseli, kyseli ja tenttasi.
Katselin touhua hermo pinnassa tietty, kun olisi pitänyt päästä jo omaakin asiaa toimittamaan. Arvelin jo valmiiksi, että täytyy olla insinööri tai muu teoreetikko.
No niinpä olikin ja kuulemma Nokialla hommissa. Rakennusalalla nämä softanpätkän optimoijat ovat kyllä jo yleinen naurun aihe. Että silleen.
Vähän karkasi asiasta, mutta liittyy olennaisesti tähän rakennusalan insinööripornoon, jolla koko hommasta yritetään tehdä niin mielettömän teknistä ja vaikeaa, ettei vaan kukaan luulisi itse mitään ymmärtävänsä tai osaavansa.
Rakentamisen huonossa laadussa on oikeasti kyse karkeista laiminlyönneistä, ammattitaidottomuudesta, huolimattomuudesta ja vastuuttomuudesta. Jos hommat tehdään edes miten kuten oikein, syntyy nykymateriaaleilla ihan kelpoisia taloja, joissa ASUTAAN eikä mittailla lämpöhäviöitä tai kastepisteitä.
Paitsi ehkä ne Nokian insinöörit... :D
"Rakentamisen huonossa laadussa on oikeasti kyse karkeista laiminlyönneistä, ammattitaidottomuudesta, huolimattomuudesta ja vastuuttomuudesta. Jos hommat tehdään edes miten kuten oikein, syntyy nykymateriaaleilla ihan kelpoisia taloja, joissa ASUTAAN eikä mittailla lämpöhäviöitä tai kastepisteitä. "
Sehän se on meidän insinöörien kirous. Pitää tietää "mikä se siellä pilkuttaa". Toisaalta jos on itsensä insinööriksi lukenut se joskus tarkoittaa että nippelien tonkiminen antaa henkilölle miltei seksuaalista tyydytystä.
On semmonen juttu kun seuraa näitä rakennusalan ihmisiä että siellä on täys tolloja (vaikka ovatkin tehneet hommia montakymmentä vuotta), ei niitä ole koskaan kiinnostanut opetella hommaansa vaan kaikki on ollut väkisin vääntämistä. sitten kun heille jonkun asian selittää ne ymmärtää sen päin persettä tai siten heidän ymmärtämättömän mielensä käyttää tätä tietoa totuutena ja toisessa heidän mielestään samallaisessa kohteessa eivät tajua ottaa huomioon kokonaisuutta ja muuttujia.
Toinen ryhmä on nuoret ja alasta kiinnostuneet ammattilaiset, jotka jaksavat ottaa asioista selvää ja lukevat alan lehtiä ja muita julkaisuja käyvät messuilla ja kinaavat myyntimiesten kanssa, keskustelevat muiden alasta kiinnostuneiden kolleegoidensa kanssa.
jos katto ja alapohja on hyvin eristetty -> huonon kiviseinän (lammi sipo jne) osuus kulutuksesta nousee lämmityskustannuksisssa helposti 50% kieppeille, jolloin puolet huonommin eristävä kiviseinä normaaliin hyvin eristettyyn seinään verrattuna vaikuttaa KOKONAIS lämmitys- ja ilmanvaihdon kustannukseen 25%, joten ei kannata pilata siposeinällä koko taloa.
Sehän voi olla sipo-talon energialasku vaikkapa 20 euroa kuussa enemmän kuin sen täydellisen talon, että pilalla on juu.
Motivan sivuilla on erittelyjä lämmitysenergiakulutuksesta.
Siinä keskiverto tavanomaiselle talolle seinien osuus lämmitysenergiakulutuksesta on saatu 3600 kWh / vuosi.Energian hinnan ollessa 0,06 e / kWh tietää vuodessa 216 euron laskua.Eli tästä summasta kun lähtee säästämään, niin suunnilleen näkee minkälaisen säästön erilaisilla vaihtoehdoilla saa.Totta kai taloja on joka lähtöön:pieniä mökkejä ja isoja linnoja, mutta jonkinlaisen suuruusluokan tästä saa.
Kannattaa sitten huomata että kaksikerroksisessa OKT:ssa seiniä on tuplaten enemmän.
normina tehtynä meidän rinnetalo (laskennallinen):
ulkoilmaa vasten seinät 7445kwh/a (23%)
kokonaislämpövuoto 33000kwh/a
toteutuma (laskennallinen):
ulkoilmaa vasten seinät 7445kwh/a (32%)
kokonaislämpövuoto 23000kwh/a
Eli parannettiin kaikkea muuta paitti seiniä, lämmönkulutuksesta näyttäisi laskennallisesti lähteneen 30% pois.
Jos haluais rakentaa 50% kulutusta vähentävän matalaenergiatalon niin on pakko koskea myös seiniin, ainakin rinnetalossa (jos sen siis haluaa tehdä eristämällä). Esim lisäeriste sinne kiviseinän ulkopintaan. Puutalossa tuo homma ois kivuttomanpaa.
Laitettiin seinien viereen reilusti tihennetyt lattialämpöputket jotta vedon tunne jäisi pois.
Koska matalaenergiatöllissä sitä lämpöä tarvitaan vähän, on äärettömän tärkeää kohdistaa se lämpö niihin pisteisiin missä se tarvitaan. Eli seinien ja ikkunoiden juureen.
"Koska matalaenergiatöllissä sitä lämpöä tarvitaan vähän, on äärettömän tärkeää kohdistaa se lämpö niihin pisteisiin missä se tarvitaan. Eli seinien ja ikkunoiden juureen."
Mieluummin laattalattoihin.
Minua ei häiritse, mutta eukko väittää kivipintaisia lattioita kylmiksi. Laattalattiat ovat sen mieleisiä vasta kun on kunnon pakkanen ulkona.
Lämmitysjärjestelmän voisi porrastaa niin, että laattalattiat alkavat lämpiämään ensimmäisinä ja kun niiden tehot ei riitä, mukaan tulisi sitten vasta muut "piirit".
Meillä toimii keittiön lattia järjestyksessä ekana lämmönlähteenä, jotta se olisi lämpöinen.
Olohuoneen lattialämmityspiiri on aika harvoin edes käytössä. Keittö ja olohuone on (suunnilleen ) samaa tilaa.
Mulla ei ole ylä-aulassa minkäänlaista lämmitystä, mutta siellä ei laske lämpö alle 19 asteen milloinkaan.
Eikä ikkunoiden lähellä vedä, vaikka ei ole seinien ja ikkunoiden vieressä lämmönlähteitä.
morox
"Mieluummin laattalattoihin. "
No joo. Toki laattalattioissa peruslämpö jos siltä tuntuu.
Mutta jos talo on täysverinen matalaenergiatalo niin laattalattioita ei saisi olla muualla kuin pesutiloissa. Tulee ylilämpö ennenkuin laatat on mukavan lämpimät.
(eli ei matalaenergiaseiniä, heh hee!)
että missäs se sun talo olikaan ja kuinka hyvin eristetty se on?
Siitähän paljon riippuu tuleeko kylmän seinänvierustan viimalle mitään mahdollisuuksia.
Etelä-Suomessa ja seinässä on 220 mm eristettä.
Oliskohan U=0,18 W/Km2. Ei nykymittapuun mukaan mitään hiveän paljon, mutta aloitusvuotena 2001 oli parhaasta päästä.
Kai se seinänvierusviima pidetään ulkona hyvillä tiiviyksillä?
"Kai se seinänvierusviima pidetään ulkona hyvillä tiiviyksillä?"
Tarkoitin siinä aikaisemmin sitä kun ulkoilmaa vasten olema seinä viilentää huoneilmaa ja se viilentynyt huoneilma tipahtaa lattiaan ja siitä tullee tai voi tulla viiman tunnetta.
Samahan tapahtuu voimakkaammin ikkunoiden kohdalla.
Ja siksi ikkunoiden kohdille sijoitetaan lämpöpatterit sekä lattialämmön lämpimin osuus.
Sori taas että näitä vanhoja muistelen, mutku...
kulkeva energiamäärä ja kustannus lasketaan jotakuinkin näin:
Lähtötiedot: 200 m2 kaksikerros talo, jossa seinien pinta-ala on 190 m2.
Seinän läpi kulkee U=0,25 seinässä:
0,25 W/Km2*190m2*24h*5500Kd=6270 kWh.
(5500 Kd=ulkolämpötilan astepäivämäärä lämmityskaudella)
20% parannaus seinän U-arvossa säästää siis teoreettisesti 1254 kWh vuodessa.
1254 kWh*,08€/kWh=100 € vuodessa.
Tuo 15% kertaa 20% ei anna oikein, koska lämmöstä karkaa suurempi määrä seinien ja muunkin kautta.
Esimerkiksi johtumalla voi mennä 20.000 kWh:ta eri rakennusosien läpi. Ilmanvaihto hävittää vaikka 8.000 kWh:ta. Mutta lämpökuormat rakennuksen sisältä voivat olla 12.000 kWh.
Lämpöhäviöt ovat 28.000 kWh, mutta energiaa ostetaan vain 16.000 kWh.
Jos parannat talon U-arova jokaisen komponentin osalta kaksi kertaa paremmaksi, niin seinän osuus on silti edelleen 15%.
Mitä hähempänä kivitalon ulkoseinän sisäpinnan (tai sisäkuoren) lämpötila on huoneilman lämpötilaa, sen suurempi mahdollisuus on sille että rakenne edes vähän kykenisi tasaamaan lämmönvaihteluita ja huoneilman kosteutta.
Perustelut:
- lämpö siirtyy kuumasta kylmenpään eli seinärakenteessa (etenkin lämmöneristeessä esim. EPS:ssä tai kaasubetonissa) lämpövirta on talvella sisältä ulospäin, ja jos hyvän lämmöneristeen sisäpuolella on lämpöä johtava kuori, on (mielestäni) todennäköisenpää että lämmön tasaukseen/varaukseen saadaan suurempi efekti
- vesihöyry siirtyy kuumasta kylmenpään (ulkoilman kosteusisältö on talvella aina pienempi kuin sisäilman) eli seinärakenteessa (etenkin lämmöneristeessä esim. EPS:ssä tai kaasubetonissa) kosteusvirtaus (vesihöyryn virtaus) on sisältä ulospäin. Näinpä tässäkin on parempi jos seinässä on mahdollisimman tehokas lämmöneriste ja sen sisäpuolella paljon huokoista massaa johon vesihöyryä voi "tasaantua". Itse asiassa tähän asiaan auttaa myös se jos lämmöneristeen sisäpinnalla olisi höyrynsulku tai jos lämmöneriste vastustaisi vesihöyryn läpikulkeutumista mahdollisimman paljon.
jos rakentaisin uudestaan valitisin L400 harkon EMH350 harkon asemesta kaikkiin maanpäälisiin ulkoseiniin.
saat tän ekan ikuisuusprojektisikin ensi valmiiksi!
Tiedä vaikka Lammilla olisi silloin jo harkko jossa 400mm styroksia!
Kyllä kertarakentaminen on mun juttu.
Käytänhän minä siihen aikaakin kolmen talon rakentamisen verran.
Ja on se kyllä kolme kertaa parempikin. Oma kehu sallittaneen ja ymmärrettäneen näilläkohdin. ;-)
- raksaaja
Tampereen teknillinen yliopisto on yliopiston pihalle rakennetuissa koetaloissa mitannut ulkoseinien lämmöneristystä vuosikausia ja todennut tällaisten eristämättömien ulkoseinien, esim. Siporexin todellisen u-arvon selvästi, jopa puolet pienemmäksi, kuin laskennaliset u-arvon. - Tämä selittää, miksi Jämerä-talo aina kuluttaa vähän lämmitysenergiaa! Vuonna 2012 energiatodistus pohjautuukin talojen TODELLISEEN energiankulutukseen, ei rakenteiden laskennalliseen u-arvoon!
Kaikkien suomalaisten talojen keskimääräinen ilmavuotoluku on luokkaa 4 -5 (eli lämpimän huoneilman tilavuusmäärä karkaa ulkoilmaan luvun ilmoittaman kertamäärän hallitsemattomasti liitoskohdista ja rakenteista).
Viimeisimmissä mittauksissa Jämerän ilmavuotoluvuksi on mitattu 0,49!
Luku on siis todella pieni ja kyseessä on energiataloudellinen rakenneratkaisu eli energiaa säästetään n. 15- 20% normaaliin taloon verrattuna.
Sitäpaitsi Jämerä tuo tänä kesänä (2009) markkinoille uuden ulkoseinärakenteen, jonka U-arvokin on parempi kuin vuonna 2010 ja 2012 voimaantulevat määräykset edellyttävät! Uuden lisäeristetyn ulkoseinän u-arvo 0,12 on markkinoiden paras, että sillein!
Miksi tehdä yksi asia huonosti jos haluaa hyvän kokonaisuuden.
Eli lisäeristettä siporexiin.