Alisen tarina osa 2

Alise ei ollut uskoa silmiään. Hänen edessään seisoi täsmälleen samannäköinen tyttö kuin hänkin,mutta yksi ero heissä oli. Toinen oli haamu. Alise halusi huutaa, mutta ei pystynyt. Aivan kuin joku olisi liimannut hänen suunsa kiinni.Haamu tuli häntä lähemmäs ja yritti sanoa jotain, mutta Alise ei saanut puheesta mitään selvää yht`äkkiä kaikki pimeni.

Kun Alise heräsi hän ei aluksi tajunnut missä oli, mutta sitten hän huomasi vanhan kaappikellon ja tajusi olenvansa ullakolla.Haamua ei näkynyt ja Alise ajatteli sen lähteneen mutta sitten hän näki edessään uurnan. Uurnan jota hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Hän käveli lähemmäs ja yritti saada luettua mitä uurnan kyljessä luki.Viimein hän sai tekstistä selvää mutta ei vieläkään oiken osannut tulkita sitä.Siinä luki nimittäin Senni Marie Laakso. Oliko tämä haamu jonka Alise näki eilen niin sama haamu joka juuri nukkui uurnassa? Entä miksi uurnassa lepäävällä haamulla oli sama sukunimi kuin Alisella? Nämä asiat pyörivät Alisen päässä ympyrää.

Kun Alise meni aamiaiselle hänen isänsä näytti jotenkin omituiselta. Niin kyllä Sannikin mutta sehän ei ole uutta. Sanni hypisteli hermostuneena yöpaidan helmaansa ja mutisi jotain itsekseen. Alisen isä taas oli syventynyt lukemaan eilisen päivän lehteä vaikka tämänpäiväinen oli hänen vieressään.
- Ai huomenta Alise! Sanni sanoi ja yritti kuullostaa pirteältä.
- Ai huomenta vaa sullekkin, Alise sanoi kärttyisänä ja lähti ulos. Ulkona hän huomasi kauhukseen että Heta oli juuri kävelemässä heidän taloaan kohti.
- Se samperin Heta! Alise tiuskaisi ja lähti kävelemään Hetaa kohti.
- No mitä asiaa? Hän tiuskaisi Hetalle.
- No tuota noin.. Heta sanoi.
- Niin? Alise kysyi.
- No sovitaanko tää juttu ja ollaan kaverei? Heta kysyi varovasti.
- Iha sama mutta shoppailee en lähe, Alise sanoi.
- Ei sun tarttekkaa, Heta sanoi helpottuneena.

Illalla Alisella oli oikeastaaqn ihan hyvä olo. Hän oli sopinut Hetan kanssa, vaikka eivät he mitään sydänystäviä olleet vieläkään, mutta yksi asia kalvoi Alisen mieltä: Se haamu. Miksi se oli ollut saman näköinen kuin hän? Ja miksi hän ei ollut nähnyt sitä uurnaa aiemmin?. Alise päätti mennä katsomaan ullakolle. Olisiko uurna siellä vielä?

Alise nousi vanhoja narisevia rappusia ylös ja saapui viimein ullakon ovelle. Hän raotti ovea. Kyllä uurna oli täsmälleen siinä kohdassa mihin hän oli sen jättänyt. Hän käveli lähemmäs. Yht`äkkiä uurna alkoi liikkua ja Hänen takaatansa kuului:
- Iiiiiiikk.

No siinä se oli jatkanko??